SEINÄT EIVÄT OPETA EIVÄTKÄ HOIDA

11

Kun mihinkään merkittävään ei voida koskea eikä mitään rakenteellisia muutoksia tehdä, niin ainoaksi vaihtoehdoksi vihervasemmistolla jää ”annetaan lisää rahaa”-periaate. Kalevan Mielipide sivuilla on asiasta käyty keskustelua. Seuraavassa oma kantani aiheeseen.

Kirjoituksessaan (Kaleva 24.5) kahden superlautakunnan puheenjohtajat Satu Haapanen (vihr) ja Pirjo Sirviö (sdp) ansiokkaasti valottavat hyvinvoinnin, terveyden, varhaiskasvatuksen ja opetuksen nykytilaa kaupungissa. Tästä olen heidän kanssaan samaa mieltä.

”Kaupunginhallitus tuntuu todellakin elävän täysin erilaista arkea kuin kuntalaiset”, sen sijaan on populistinen heitto, jonka voisi jättää normaalisti huomiotta, mutta kirjoittajien asema huomioonottaen olen pakoitettu puolustuksen puheenvuoroon.

Kaupunginhallituksessa, -valtuustossa ja sivistys-ja kulttuurilautakunnan kokouksessa toistuvasti kysyn yhden olennaisimmasta kysymyksistä: Onko kaikille nykytilanne selvillä? Jos olisi, niin rakenteelliset ratkaisut saisivat kaupungissamme vauhtia. Vaan kun ei ole! Oman kujansa päästä maisemaa katsovat kyläpoliitikot juhlivat aikaansaannoksiaan, rakentavat kouluja kolmen kilometrin välein, kieltäytyvät tiivistämästä lukioverkkoa ja vastustavat demokratian nimissä (lue: palvovat naapurilähiönsä äänestäjiä) kaikkea talouden tasapainottamiseen tähtääviä päätöksiä.

Hyve-lautakunta on tehnyt loistavaa työtä ja sopeuttanut kulurakennettaan esimerkillisellä tavalla. Siku-lautakunnassa olen kaupunginhallituksen edustajana tietoinen jokaisesta arjen murheesta, josta oppilaat kärsivät. Koulujen käyttötalous on romuna: seiniä on liikaa, mutta tuntikehyksistä, kynistä,kumeista ja aidosta opetuksen resursseista sensijaan on puutetta. Opettajat myöntävät poikkeuksetta tämän olevan totta.

Kaupunginhallituksen kokouksessa 21.5 esitettiin talousarvioon 10 miljoonan lisäkulua samaan aikaan kun ennuste 2019 voimakkaasta verotulojen kasvusta huolimatta (yhteisövero jopa yli 8%) on masentava. Verotulojen kasvu ei riitä kattamaan edes toimintamenojen kasvua. Tässä tilanteessa lisämäärärahat, rakenteellisten muutosten tekemättömyys ja haihattelu johtavat kauhuskenaarioon: seinät syövät sisällön ja ennen pitkää jokin valtuustoryhmä lausuu pelottavat sanat: nostetaan veroja. Ei kiitos.

JAA

11 KOMMENTTIA

  1. Onkohan Oulussa hallintopuoli räjähtänyt käsiin kuntaliitosten yhteydessä tai jo ennen liitoksia? Ei kukaan usko sellaista että kun monta kuntaa ja yksi kaupunki yhdistetään, kaikille johtajille ja alijohtajille olisi edelleen riittävästi järkevää tekemistä. Viiden vuoden irstisanomissuoja on päättynyt ja olisi jo aika kohdistaa katse kaupungin virkamiesten ja johtoportaan määrään, joka taitaa olla reippaasti ylimitoitettu. Jos jostain pitää kuluja leikata, niin edellämainitusta, eikä seinistä eikä opettajista tai opetusvälineistä.

    On kaupunkilaisten ja äänestäjien aliarvioimista tuo teksti kyläpoliitikoista.

  2. Husso on valitettavan oikeassa kirjoituksessaan. Niin myös JPN1 poislukien seinistä säästämttömyys. Esimerkki; missä on Suomen suurin peruskoulu? Vastaus: Limingassa! Laajalta alueelta oli vaan lopulta pakko tehdä rajut rakenteelliset liikut. Tämä on edessä Oulussakin.

    Kyläpoliitikon tittelin ansaitsee helposti, jos äänestää kahden eri koulun rakentamisen 2,8 kilometrin päähän Salonpäähän ja Niemenrantaan Oulunsalon kaupunginosassa. Siinä ei ole mitään järkeä.

  3. Jamppa Husso on ehdottoman oikeassa, totuuden tunnustaminen ei kaipaa minkään väristä jäsenkirjaa. Kävin 70-luvulla Risuniityn ala-asteen, Rajakylästä tuli toinen satsi kouluun oppimaan,,, oltiin kahdessa vuorossakin, luokissa oli aina yli 30 muistelen että oli hyvin lähellä 40 oppilasta. TÄmän hullumpia ei meistä tullut, ihan normipölijiä. Nyt hyysätään ja vaaditaan 10 -1 5 hengen koululuokkia ja kaikille kivat kukkamekot ylle. Se on oma valinta mihin muuttaa asumaan,, ei siinä vieressä tarvi uutta koulua joka kylällä olla, bussit kulkee ja pyöriäkin kuulemma on.

    • Kannattaisi käydä päivittämässä tietous ajan tasalle koskien perusopetusta, ennen kuin asiasta kommentoi. Elämme pikkaisen eri maailmassa kuin 70-luvulla, jos et ole sattunut huomaamaan. Yksi suurimpia eroja nykyopetusryhmissä on, että niihin on inklusoitu myös erityistukea ja erityisopetusta vaativat oppilaat. Ennen oli erityisluokat. Lisäksi koulujen ja kotien välinen kanssakäyminen on monikertaistunut ja tullut yhä intensiivisemmäksi, lasten ja heidän vanhempiensa kanssa käydään 1-2 kertaa vuodessa ”kehityskeskustelut” ja lisäksi uusi opetussuunnitelma tuo aivan omat haasteensa monialaisen opetuksen ja tietotekniikan mukana. Tervetuloa vain tutustumaan koulujen ja opettajien työn arkeen, niin alkaa silmät avautua vanhemmaltakin uuniperunalta.

  4. Oulun veroprosentin pitäisi olla max. 16 %. Energia, vesi-ja muut laitokset tulouttavat monen veroprosentin verran tuloja kaupungin kassaan. Kaikki kuitenkin saatu hassattua eivätkä esim. kaupungin henkilökunnan yt-neuvottelut etene niin että säästöjä tulisi vaan niitä käydään tavoitteella että henkilökuntaa ei vähennetä. Valtion väliintulo olisi jo tarpeen koska päättäjät eivät tee mitään.

  5. Jarmo Husso haukkuu kylänpoliitikkoja. Ymmärrän sen niin,ettei liitoskuntien valtuutetut saa puolustaa eikä ottaa kantaa arvoisan Jarmo Husson näkemyksiä ja omasta mielestään oikeita aivoituksiaan vastaan. Kuitenkin liitoskuntien valtuutetuilla on huomattavasti laajempi näkemys kaupunkimme asioista kuin Jarmo Hussolla.
    Ymmärrän,että Jarmo Husso on nyt mielestään korkeamman asteinen päättäjä kaupunginhallituksen jäsenenä kuin rivikaupunginvaltuutetut.
    Mutta pitää muistaa,että kaupunginhallitus on vain kaupunginvaltuuston(=kunnanvaltuuston ) työrukkanen. Kaupunginvaltuusto lopullinen päätöksen tekijä Oulussa.
    Ja lopuksi: kyllä Jarmo Husso on itse se kylänpoliitikko,kun hän muita niin nimittelee.
    Ilman sen kummempia kunnioittamisia.

  6. Joo, taitaa Hussokin kannattaa samaa systeemiä kuin mikä on käytössä kehitysmaissa: Opetetaan ja hoidetaan ilman seiniä. Jospa se parantaisi myös kouluviihtyvyyttä – oppilaat kun näyttävät siellä olevan huomattavasti tyytyväisempiä ja motivoituneempia koulunkäyntiin kuin täällä meillä. On muutenkin kokoomuksen hyvinvointiyhteiskuntaa alasajava missio edennyt siihen malliin, että tämä lienee myös meillä edessä lähitulevaisuudessa. Toivottavasti saadaan puolijoukkueteltat ja kamiinat talveksi, niin ei tarvi koululaisten ja potilaiden talvipakkasessa hytistä. Tärkeintä on, että rikkailta saadaa verot alas, niin jää heillä enemmän sijoitettavaa osakkeisiin ja rahastoihin.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.