Oulu syö enemmän kuin tienaa.

Vuodesta toiseen jatkuvat budjetinylitykset

31

Oulun kaupunki elää yli varojensa.

Oulun kaupungin budjetti vuodelle 2017 alkaa toteuttamaan itseään kahden kuukauden kuluttua. Esimerkit aikaisemmista vuosista ovat masentavat. Vuodesta toiseen eri hallinnonhaarat(=palvelualueet) ylittävät budjettinsa kuin huomista ei olisi olemassakaan. Maaliskuussa ilmoitetaan, että olemme ylittäneet budjetin kolmella miljoonalla. Lisäbudjetista moinen holtittomuus paikataan myöntämällä lisää varoja. Kesäkuun lopussa ylitystä on tullut toiset kolme miljoonaa lisää. Syyskuussa ilmoitetaan ilouutinen; vaikka kolmaskin vuosineljännes aiheutti kolmen miljoonan ylityksen, niin näyttäisi siltä, että viimeinen vuosineljännes pysytään budjetissa. Lopputulos on yhdeksän miljoona yli sovitun. Kaikki tämä vain yhden palvelualueen ja lautakunnan vastuualueella! Miten tämä voi olla mahdollista vuodesta toiseen?

Ei kaupunkia voi johtaa kuin yritystä, on usein kuultu vastaus. Ei voikaan, sillä jos yritysjohtaja tekisi samaa, niin työpöydän siivous seuraajaa varten alkaisi välittömästi. Voisiko kuntataloutta hoitaa kuten perheen omaa taloutta? Elettäisiin ihan vanhanaikaisen periaatteen mukaisesti; syödään vain sen verran kuin tienataan. Esimerkiksi käyköön allekirjoittaneen taloustieteen peruskurssi teini-iässä. Sain vanhemmiltani viikkorahaa perjantaisin. Seuraava suoritus tulisi viikon kuluttua. Oli tarkoin mietittävä mihin rahansa käyttää, sillä äitini oli armoton ja häneltä oli turha pyytää ”kottia” . Isä murtui helpommin jonkin aivan satumaisen selityksen alla, varsinkin jos lisäbudjetin tarve kohdistui pirtelön ostamiseen uudelle ihastukselleni Valion baarissa. Luulen, että tämä viikkorahan kautta opetettu tulojen ja kulujen suhde on monelle ikäluokkani edustajalle riittävä kurssitus budjetoinnin periaatteisiin.

Jos virkamiehillä – ja erityisesti luottamusmiehillä, valtuutetuilla ja kaupunginhallituksen jäsenillä – olisi enemmän selkärankaa vaatia budjettikuria, niin vuosi 2017 voisi tuoda uuden toimintakulttuurin.  Viikkoraha on myönnetty ja annettu. Enempää ei tipu. Jos rahat loppuvat syyskuun lopussa, niin jokaisessa lautakunnassa opittaisiin kerralla, että muilta saatuja rahoja pitää käyttää annetuissa rajoissa ja veronmaksajilta ei voida pyytää enempää kuin on vuoden alussa saatu. Kuulostaako toimivalta? Ei, koska kaikkialla pullistellaan ja rahaa käytetään yli sovitun. Mistä lisärahoitus? Ottamalla velkaa tietysti. Niin hullulta kuin tämä kuulostaakin, niin se on arkipäivää julkisen talouden hoidossa. Viikko sen jälkeen, kun valtuusto tyrmäsi kouluverkkouudistuksen, samat valtuutetut myönsivät kaupungille oikeuden lainata 300 miljoonaa lisää viikkorahan ”kottia”. Kouluverkkouudistus on vatvottu tämänkin lehden sivuilla niin monta kertaa, että en palaa asian sisältöön, mutta laskun maksava veronmaksaja tulee vielä muistamaan, mistä tämä kaikki hullutus johtui.

Uusi aluehallintomalli tulee ja Oulun kaupungin tehtävistä poistuu yli puolet. Karrikoidusti voidaan sanoa, että valtuutetuille jää päätettäväksi sivistys- ja kouluasiat, kaavoitus ja ”sählyvuorojen” jako. Viikkorahan määrä vähenee puoleen aikaisemmasta. Voisi kuvitella , että kun tehtävät supistuvat puolella, niin henkilökunta, valtuutettujen määrä ja viikkorahakin pienenisivät samassa suhteessa. Minussa asuva pieni ennustaja-eukko ei usko moiseen, vaan luottaa siihen, että siltarumpupolitikointi ja lähes joka vuosi järjestettävät vaalit poissulkevat järkevän taloudenhoidon.

JAA

31 KOMMENTTIA

  1. Valtuutettujen tehtävä on laatia sellainen budjetti, joka on realistinen ja hommata siihen rahat.

    Kirjoittaja varmasti haluaa säästää rahaa siten, että annetaan kouluille 11 kuukauden rahat ja pidetään joulukuu lomaa, kun rahat loppui. Ei parane sairastaakkaan. Eipähän tarvitse aurata katuja, kun kenenkään ei tarvitse mennä kouluun, kirjastoon tai sairaalaan.

  2. Tuntuvat olevan päästään vialla nämä yli varojen kuluja keksiskelevät…
    Ja pahasti…

    Typeryydestä on jo tullut maan tapa!

    Kansalaisen kannattaa alkaa miettiä entistä tarkemmin, mihin kuntaan veronsa jatkossa maksavat!

    Kunnat voisivatkin alkaa kilpailla hyvällä asioiden hoidolla ja suu säkkiä myöten elämällä.
    Tällaisiin kuntiin kannattaisi sitten muuttaa kirjoille vaikka muualla töissä olisikin, sillä saahan ihan jo perustuslainkin mukaan itse asuinkuntansa valita.

  3. Kaupunkia voi johtaa kuten yritystä mutta yritystä ei voi kovin pitkään johtaa kuten kaupukia on johdettu. Yritysjohtaminenhan on mitä mainioin malli johtaa myös kaupunkia. Yrityksellä on tuotteensa. kuten myös kaupungilla voisi olettaa olevan..tai jos niitä ei ole niin ne pitäisi kiireesti määrittää. Tuotteesta huolehditaan ja kehitetään niin, että asiakastyytyväisyys säilytetään ja yrityksen toiminta jatkuu. Yritystä on johdettu huonosti, jos ainoa keino toiminnan jatkamiseksi on nostaa tuotteen hintaa. Pakko-ostattaminen kun ei yrityksen kohdalla ole tietenkään edes vaihtoehto. Tuotteesta huolehtiminen on jatkuvaa kehittämistä ja panos-tuotos analyysia niukkuuden vallitessa. Huoleton ja vastuuton rahankäyttö esim. Oulun kaupungin kohdalla näkyi räikeimmin ns ”remonttiryhmien” jalkauttamisena. Pitkän kehityskaaren tuotteille alettiin tehdä väkivaltaa nopealla aikataululla.

  4. Olipas hyvä kirjoitus.
    Ei se nosta Oulun taloutta eikä kummenna kun jouni ja jaana tundralta muuttaa
    Ouluun sostalouden järjestelmään.
    Vaikka jossain ollaankin siinä ajatelmassa että isous riittää.
    Pöyhkeys ja halveksunta naapurikuntia kohtaan on erikoista Oulun asenteessa. Ehkä kannattaisi lopultakin ottaa helmitaulu käyttöön.
    Velat on maksettava, eikös juu?

  5. Kyllähän se hartain toive olisi, että asiat onnistuttaisin hoitamaan ottamatta velkaa ja samalla lyhentämään entisiäkin. Tuosta yritysjohtamisesta tulee kuitenkin mieleen kannattamattoman tuotannon lakkauttamis- ja supistamismahdollisuudet, mitkä kaupunkijohtamisessa eivät ainakaan kaikilta osin tule kysymykseen. Senhän ei tietenkään pitäisi merkitä kuitenkaan holtitonta johtamista.

    Koulu-uudistuksessa olisi syytä valvoa, ettei kouluista lykättäisi maailmalle ainakaan nykyistä ajattelukyvyttömämpiä robotteja. Suuret kouluyksiköt olisivat tietenkin taloudellisempi ratkaisu, mutta erittäin todennäköisesti niiden tuotos, ajattelevat ja aloitekykyiset ihmistaimet, jäisi niin kehnoksi, että on rehellistä puhua turhaan kouluttamisesta.

    Mielestäni tehokkaaseen kouluopetuksen kuuluu, että suuriin kouluyksiköihin tulevilla on riittävä valmius itsenäiseen opiskeluun, jossa saatua oppia myöhemmin osataan hyödyntää.

    Voisikohan tuota opiskelemaan opettelemista harjoitella vähän vaatimattomammissa puitteissa, joissa lapset tavallaan saisivat itse keksiä hyviä ratkaisuja puutteen motivoimina kaiken maailman virikkeiden ja hörselöiden sijasta? Isoissa kouluyksiköissä vaaditaan nimittäin paljon itseohjautuvuutta ulkopuolisten virikkeiden ja hyysäämisten sijaan.

    Nythän näyttää siltä, että nykyiset ”virikeoppineet” eivät saa aikaan kohtuullista tulosta rahan puutteen takia, vaikka sen pitäisi olla ainakin tulevaisuuden tavoite.

  6. Suurin ongelmahan on se, että valtuutetut voivat tehdä millaisia budjetteja haluavat ja tuhlata rahaa ilman minkäänlaista taloudellista vastuuta.

    Eihän heillä ole mitään muuta vastuuta, kuin ns. poliittinen vastuu, joka sekään nyt ei ole kovin kunmoinen; tulet seuraavissa vaaleissa joko uudelleenvalituksi tai sitten et. Ja äänestäjäthän kyllä on tarpeeksi pökiöitä valitsemaan nämä tuhlarit takaisin uudestaan ja uudestaan.

    Einsteinhan aikanaan arvioi että on olemassa kaksi asiaa, jotka ovat äärettömiä: maailmankaikkeus ja ihmisten tyhmyys; vaikkei ollut ihan varma ensimmäisestä.

  7. Oletan että puhut SOTE-palvelualueesta. Sinun pitäisi vanhana yrittäjänä tietää, että jos budjetti ylittyy vuosi vuoden perään samalla sektorilla niin vika ei ole sektorissa vaan väärin laaditussa budjetissa. SOTE ei tunnetuista syistä pysty säästämään kuten ehkä muut. Oletan että sinäkin parinkymmenen vuoden päästä toivot että vaippasi vaihdetaan kun on tarve, eikä kerran viikossa, koska budjetissa ei ole varaa. Lopeta valitus ja huolehdi mieluummin siitä että vanhustenhoito saa riittävästi rahaa perustarpeiden hoitamiseen.

  8. Se on totta, että yrityksessä ei kauan katella johtajaa, joka ei pysy budjetissa. Kuntataloudessa ei asiat vain valitettavasti mene samalla tavalla. Sote-puolella on vain mahdotonta sanoa kuinka moni sairastuu syöpään jne.. Kalliit hoidot tulevat yllätyksenä. Ei varmaan Hussostakaan tuntuisi hyvältä vakavasti sairastuttuaan, jos sanottaisiin:”budjetti ylittyy, jos sinulle hoidot annettaisiin.” Luulen, että tyytyväisenä ottaisi hoidot vastaan, vaikka lisämääräraha siihen anottaisiin.
    Säästökohteiden etsimistä ei silti kannata lopettaa vaan päinvastoin niitä tulee etsiä. Tehtävä on virkamiesten, ei luottamushenkilöiden. He katsovat puolestaan asiaa arvopohjalta. Luulen blogistilla sävyn hieman muuttuvan, kun tulee ensikaudella suuren äänivyöryn turvin päättämään asioista.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.