KORKEAA RAKENTAMISTA. KYLLÄ VAI EI?

2

Eräässä yleisötilaisuudessa käsiteltiin myös korkeaa rakentamista Oulussa. Täpötäydelle salille esitin seuraavan kysymyksen: ” Nimetkää minulle yksi kolmi- tai nelikerroksinen talo, jonka rakentaminen on herättänyt intohimoja adresseihin tai banderolleihin saakka?” . Yhtään kättä ei noussut.
Korkean täydennysrakentamisen arkkitehtuuri on luokkaa vaativampaa kuin laatikkotalon rakentaminen peltoparatiisin takapihalle. Kaikilla on korkeasta rakentamisesta mielipide. Juuri siksi sitä tulee suosia. Usea meistä on käynyt Tampereella ja kiinnittänyt huomiota oululaisen arkkitehdin, Sampo Valjuksen, suunnittelemaan Torni-hotelliin. Se on joko kaunis, tyylikäs, ruma, sopimaton – mitä tahansa, mutta jokaisella on asiasta mielipide. Juuri tätä on kaupunkikulttuuri; se innostaa keskusteluun ja tekee kaupungista kaupungin näköisen. Siellä on tiheää rakentamista, asukkaita ja kauppoja. Siitä on kaupungin keskusta tehty.

Kaupungin organisaatioon on perustettu suunnitteluryhmä pohtimaan korkeaa rakentamista kaupunkiimme. Esitin heille vain yhden kysymyksen : ”Onko tarkoituksena edistää vai jarruttaa korkeaa rakentamista – kyllä vai ei ?”
Ei mitään muttia tai kaavajargonia, vaan lyhyt ja ytimekäs vastaus. Saamani vastaus on rohkaiseva: korkea rakentaminen edellyttää poikkeuksellisen korkeatasoista arkkitehtuuria, massoittelua ja korttelin kokonaisnäkemystä. Suunnitteluryhmä pyrkii saamaan näille asioille kriteeristön, jota tulevaisuudessa noudettaisiin. Kelpaa minulle, sillä näin sen pitää olla. Korkea rakentaminen on myös tiiviytensä takia ympäristöystävällistä, sillä samaa infraa hyödyntää laajempi asukasmäärä. Markkinatalous hoitaa asiaa omalta osaltaan; jos on kysyntää, niin pitää olla myös tarjontaa. Reilu peli.

Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Kaikki tutkimukset osoittavat tämän olevan totta. Täydennysrakentemista kannatetaan yli puoluerajojen, mutta kun pitäisi ryhtyä toimeen, niin kerta toisensa jälkeen löytyy jääräryhmä, joka vastaa siihen perinteisellä argumentillaan: Ei !

Montut auki ja keskustelu käyntiin. Silloin meillä on mahdollisuus rakentaa jotain, mikä osoittaa elinvoimaa, rohkeutta ja oululaista osaamista.

JAA

2 KOMMENTTIA

  1. Kaikki totta: ”korkea rakentaminen edellyttää poikkeuksellisen korkeatasoista arkkitehtuuria, massoittelua ja korttelin kokonaisnäkemystä.” Näiden lisäksi se vaatii ymmärrystä sujuvasta liikenteestä ja työelämästä.

    Tornitalon funktio on palvella liike-elämää, eikä toimia vain maamerkkinä. Siksi tornissa on oltava työpaikkoja ja niiden oltava liikenteellisesti optimaalisella paikalla. Siis lähellä moottoritieliittymää ja rautatieasemaa. Oikea torni sitten kyllä näkyy kyllä mihin tahansa vaikka se sijaitsisikin vaikka Raksilassa, eikä umpikujan päässä torinrannassa.

    Esim. japanilainen Nagoya train station näkyy ja toimii. Samanlaisia ratkaisuja on tehty myös Sveitsiin, jossa toimivan ja aikatauluissa pysyvän julkisen liikenteen vuoksi on normaalia käydä töissä myös kauempana olevissa kaupungeissa.

    Oulun Raksilaan tai suunnitellun matkakeskuksen paikalle sijoittuva liike-elämän keskus mahdollistaisi kohtuullisen ajan (huom. ei matkan) päästä päivittäisen työmatkailun Ouluun. Näin esim. Ii, Utajärvi ja Ruukki muuttuisivat Oulun esikaupungeiksi. Mikäli liikenteellistä saavutettavuutta ei ajatella, niin tämä vaihtoehto poistuu automaattisesti laskuista.

    Pohjoisen Skandinavian pääkaupungiksi itseään nimittävän yhteisön tulisi alkaa ajatella tavoitteensa mukaisesti. Ei riitä, että asiaa vatvoo vain keskustan asukasyhdistykset.

  2. Eihän tuo kommenttisi niin kyyninen ollut, kuin nimimerkistäsi voisi päätellä. Särähti nuo ”keskustan asukasyhdistykset” . Mitä tarkoitat noilla. Keskustan asukasyhdistys oli aikoinaan 3-5 hengen joukko, jolta haluttiin lausunto melkein mistä tahansa asiasta. Puheenjohtajan arvovallalla se antoi minidemokratian nimissä jykeviä lausuntoja. Enää ei ole edes toiminnassa. Ketä nämä vatvojat siis nykyään ovat?

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.