Soijaton ruokavalio kuuluu kotieläimille!

3

Brasilian metsäpalot ovat aiheellisesti nostaneet huolen metsien tuhoutumisesta julkiseen keskusteluun. Asia kytkeytyy alueelta tuotavan lihan osalta suomalaisiin kuluttajiin. Olemme havainneet virheellistä uutisointia soijan käytöstä suomalaisessa elintarvikeketjussa. Kotimaamme liha-ala pyrkii uusilla innovaatioilla eläinten rehuissa ja kotimaisen valkuaisen käytöllä kokonaan soijattomaan ruoantuotantoon. Esimerkiksi alueellamme on entistä useammalla tilalla aloitettu rehuherneen kasvatus, joka on myös viljelykierron kannalta hyvä kasvi. Alueemme maidon, naudanlihan ja sianlihantuotannossa soijan käyttö on olematonta ja haluamme tuoda tätä kehitystyötä enemmän esille ja kuluttajien tietoon.

Suomessa kaikkien kotieläinten ruokinnassa valkuainen on pääosin kotimaista. Soijan osuus vaihtelee eri sektoreiden välillä puhtaasta nollasta maksimissaan 16 prosenttiin. Käytetyt luvut ovat prosenttiosuuksia kokonaisruokinnasta. Suuri osa Suomessa käytetystä soijasta on sertifioitua (RTRS, Pro Terra, ADM) soijaa. Kotimaan viljasta suuri osa tuotetaan eläinten rehuksi siihen varta vasten kehitettyjen lajikkeiden avulla. Kotimaisen rehuviljan valkuaispitoisuus on poikkeuksellisen korkea ja vilja onkin tärkeä rehujen valkuaislähde. Märehtijät hyödyntävät nurmirehuja ja niille nurmen valkuainen on olennainen valkuaisen lähde.

Suomalainen maitoketju on edelläkävijä soijattomassa tuotannossa. Valiolaisilla maitotiloilla, jotka tuottavat 80 % Suomessa meijeriin toimitetusta maidosta, soijaa sisältäviä rehuja ei anneta maidontuotantoketjun eläimille. Arla Suomi, joka yhteistyömeijereineen vastaanottaa 10 % meijerimaidosta, on sitoutunut siihen, että sen Suomessa valmistetut kaupoissa olevat maitotuotteet pohjautuvat soijattomaan ruokintaan.

Suomalaisessa naudanlihantuotannossa soijan käyttö on olematonta. Soijaa saattaa pieniä määriä esiintyä vasikoiden juomarehuissa, mutta itse kasvatusvaiheessa soijaa ei rehuissa käytetä.

Sikojen ja siipikarjan rehuissa soijaa valkuaisen lähteenä toki käytetään. Viime vuosina soijan käyttö on kuitenkin vähentynyt merkittävästi. Sikojen rehustuksessa soijaa käytetään 5-8 %. Osa sikatiloista ei käytä soijaa lainkaan. Siipikarjan rehuihin on ollut haastavampi löytää muita valkuaislähteitä, mutta tutkimus- ja kehitystyön tuloksena soijan prosenttiosuus on saatu 20:stä 11-16 %:iin. Soijaa korvataan yhä enenevissä määrin kotimaisella rehuherneellä ja härkäpavulla.

Lammassektorilla ainoastaan teollisissa karitsarehuissa saatetaan käyttää soijaa yhtenä ainesosana seoksen sulavuuden parantamiseksi. Aikuisten uuhien ja pässien ruokinnassa soijaa ei käytetä lainkaan. Kokonaisruokinnassa soijan osuus lammastiloilla on arviolta alle 1% luokkaa.

EU-maihin tuodaan vuosittain noin 36 milj. tonnia soijaa, josta 95 % käytetään eläinten rehuksi. Eurooppaan tuodusta soijasta 72% on Yhdysvalloista ja 22% Brasiliasta. Kaikkea soijaa, jota tuodaan Suomeen ei käytetä Suomessa rehuna, vaan sitä menee myös jatkojalostettuna vientiin muun muassa kalarehun raaka-aineeksi Norjaan ja soijakonsentraattina Eurooppaan.

Nauta on ollut osana Suomessa käytävää ilmastokeskustelua. Alueemme maatalouden myyntituloista maidon ja naudanlihan osuus on Pohjois-Pohjanmaalla 81% ja Kainuussa 91%. Tämän vuoksi olemme tyrmistyneitä Luken suunnitelmista luopua Ruukin ja Maaningan tutkimusnavetoista, jotka perusteellisesti tukevat alueille tärkeiden tuotantosuuntien kehitystä ja kilpailukykyä. Naudanruokinta perustuu pitkälti laadukkaaseen nurmisatoon eikä sademetsien polttoa edistävää soijaa ruokinnassa käytetä. Nurmirehujen tehokas käyttö edellyttää kattavaa alueellista tutkimusta. Eloperäisten maiden osuus peltomaasta on Pohjois-Pohjanmaalla 27% ja Kainuussa 25,7%. Peltoalasta noin puolella viljellään monivuotista nurmea. Nurmen viljelylle on selkeä tarve tuotantorakenteen vuoksi. Olemme MTK:ssa erityisen huolissamme eloperäisten maiden kohtelusta osana EU:n ympäristöpolitiikkaa ja tarvitsemme tutkimusta tueksemme kehittäessämme alueen maataloutta.

Toiminnanjohtaja Matti Tyhtilä 0405649804

JAA

3 KOMMENTTIA

  1. Soijassa itsessään ei ole mitään huonoa, vaan tavassa kuinka sen viljelyalaa lisätään. Se on halutun ja hyvän ravintokasvin käytön kääntöpuoli.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.