Mitä tapahtui Jyri Honkavaaralle?

2

Täynnä elämää – Balladi Jyri Honkavaarasta, musiikkinäytelmä (+ Rakas Rappio + Ruotomieli), Limingan nuorisoseurantalo, perjantai 23.1.2015

Oululaiset, nyt on hyvä syy lähteä ruutukaavalta kauas etelään – aina Liminkaan saakka. Circus Maximuksen musiikkinäytelmä Täynnä elämää kertoo tarinan Jyri Honkavaarasta, joka oli yksi 1970-1980-luvun taitteen lahjakkaimpia lauluntekijöitä. Ratsian karismaattinen johtohahmo kuitenkin katosi kuvasta muutamassa vuodessa, kun rock-elämäntapa vei miehen mukanaan.

Pihtiputaan mies lahjoitti maailmalle monta punkin ja uuden aallon melodista helmeä. Ne, jotka tuntevat vain Lontoon skidit, ovat saaneet vain yhden maistiaisen.

En ole ainoa, joka on hakenut internetin syövereistä tietoa siitä, mitä vuonna 1997 kuolleelle Honkavaaralle oikein tapahtui ja miksi. Jyrki Pylväs meni vielä paljon pidemmälle ja käsikirjoitti Honkavaarasta näytelmän.

Limingan iltamissa esiintyvät myös Rakas Rappio ja Ruotomieli. Lisätietoja muun muassa Oulusta lähtevästä kuljetuksesta löytyy tapahtuman Facebook-sivulta.

Käsikirjoittaja Pylväs vastasi Pahkin uteluihin.

Mikä on oma suhteesi Ratsian musiikkiin ja Jyri Honkavaaran elämään? Mistä sait sytykkeen työstää aiheesta musiikkinäytelmää?

Kaikki alkoi musiikista. Ratsian alkupään tuotanto on minulle tuttua jo nuoruusvuosilta, mutta en tiennyt oikeastaan mitään bändin taustoista. Löysin bändin uudelleen viisi-kuusi vuotta sitten ja aloin huvikseni kaivelemaan Ratsia-aiheista tietoa internetistä. Törmäsin pian spekulointiin ja ristiriitaisiin kertomuksiin Jyri Honkavaaran vaiheista ja kiinnostuin yhä enemmän. Kysymyksiä tuntui olevan enemmän kuin vastauksia. Jyri Honkavaaran synkän kohtalon ja hänen laulujensa tulevaisuudenuskon kontrasti oli myös niin valtava, että näin tarinassa kunnon draaman aineksia.

Taustalla vaikutti myös Circus Maximuksessa usean vuoden ajan käyty (enimmäkseen hyvin teoreettinen) keskustelu siitä, millaista musiikkiteatteri voisi parhaimmillaan olla. Henkilökohtaisesti tärkeää oli myös se, että itselläni on ollut Jyri Honkavaaran kaltaisia ystäviä. Halusin tehdä jonkinlaisen kunnianosoituksen kaikille heille.

Moni varsinkin luovilla aloilla työskentelevä tunnistanee ihmistyypin: pikkukaupungin tai maalaiskunnan nuori superlahjakkuus, joka ei koskaan oikein lunasta häneen asetettuja odotuksia ja jolle käy lopulta tavalla tai toisella huonosti. Me silloin heidän esimerkkinsä innoittamat (mutta huomattavasti lahjattomammat) sen sijaan porskutamme edelleen – tai olemme ainakin hengissä ja teemme kaikenlaisia luovia asioita elääksemme.

Taideteoksista puhuttaessa Pauli Kallion ja Kyky Ahosen sarjakuvaromaani Maalaispunkin päiväkirja oli tärkeä inspiraation lähde.

Jyri Honkavaara oli yksi sukupolvensa lahjakkaimpia lauluntekijöitä, mutta elämä kurvasi nopeasti toiseen suuntaan. Kuinka vaikeaa Honkavaaran elämästä oli ylipäätään löytää tietoa?

Tiedonhankinta olikin aika savotta! Normaalin arkistoharavoinnin tuloksena löysin jonkin verran lehtijuttuja ja levyarvioita, mutta en mitenkään ihmeellisen paljon. Kirjallista aineistoa ei juurikaan ole, vaikka Jyri Honkavaara oli 1970-80-lukujen taitteessa julkisuuden henkilö.

Henkilöhaastattelut olivat tärkein tiedonhankintakeinoni. Kaikkia haastateltavaksi haluamiani en tavoittanut, mutta jututettuani pariakymmentä Jyri Honkavaaran tuntenutta henkilöä oli mahdollista hahmottaa pääpiirteittäin hänen elämänsä käänteet. Haastateltavien etsiminen oli välillä aikamoista salapoliisityötä ja prosessin aikana sain ulottuvilleni kaikenlaista muutakin aineistoa, mm. demonauhoituksia ja Jyrin lapsena piirtämiä sarjakuvia. Tein haastattelut lähes yksinomaan puhelimitse ja nämä keskustelut saattoivat venyä tuntien mittaisiksi.

Kuinka tärkeää on mielestäsi tuoda Jyri Honkavaaran kaltainen tekijä uudestaan ihmisten tietoisuuteen? Oletko kohdannut vaikeuksia esimerkiksi näytelmän markkinoinnissa tyyliin ”kuka tämä Honkavaara oikein on”?

Jyri Honkavaaran tuotanto ansaitsee ehdottomasti tulla uudestaan laajempaan tietoisuuteen ja toivon, että esitys on osaltaan edistämässä sitä. Haastattelujen lomassa kuulin useilta Jyri Honkavaaran tunteneilta ammattimuusikoilta, miten tärkeä vaikutteiden antaja ja esikuva hän oli. Moni esitystä katsomaan tulleista on myös hämmästellyt, miten tuttuja kappaleet ovat. Jyri Honkavaara todella on suomalaisen rockin suuri tuntematon: hänen laulunsa elävät, mutta itse miehestä ei tiedetä paljoakaan. Musiikkipiireissä hänen merkityksensä kyllä tunnustetaan, mutta niiden ulkopuolella juuri kukaan ei tiedä kenestä on kysymys.

Markkinoinnissa ja jo itse tuotannon käynnistämisessä Jyri Honkavaaran tuntemattomuus on myös tuonut haastetta kerrakseen! Palautin koko projektin pariinkin otteeseen takaisin pöytälaatikkoon, kun idea ei ollut kelvata oikein kenellekään. Mutta moninaisten vaiheiden jälkeen ollaan onneksi nyt tässä. Esityksiä on takana jo parisenkymmentä ympäri maata ja lisää on tulossa.

Oliko alusta asti selvä, että Honkavaaran tekemä musiikki ottaa merkittävän roolin näytelmässä?

Musiikki oli koko jutun käynnistävä voima. Honkavaaran tuotanto on myös hyvin suoraa, rehellistä ja henkilökohtaista kerrontaa, joten eri ajoilta olevien kappaleiden kautta oli mahdollista kertoa myös ihmisestä niiden takana. Vaikka yleensä taiteilijan elämän ja hänen tuotantonsa välille ei kannatakaan laittaa yhtäläisyysmerkkejä, niin Jyri Honkavaaran tapauksessa voidaan tehdä joitakin poikkeuksia. Ratsian maine rautaisena live-bändinä myös vaikutti, vaikka esitys ei bändistä sinänsä kerrokaan.

Esitys monissa bändeissä vaikuttaneesta muusikosta täytyi olla keikan muotoinen ja mieluusti myös tuntua samalta. Esityksessä oli alun alkaenkin tarkoituksena yhdistää teatterin ja rockin parhaat puolet: yleisöä pitää naurattaa, itkettää, tanssittaa ja parhaassa tapauksessa jättää kotimatkalle vielä jotain pohdittavaakin. Mielestäni onnistuimme siinä oikein hyvin.

Sitten vielä: henkilökohtainen suosikkisi Honkavaaran tuotannosta?

Honkavaaran tuotanto ei ole suuren suuri mutta sillä lailla kokonainen, että kehityskaari on havaittavissa. Kloonattu sukupolvi-kasettidemon (1978) ja Cosmic Neighbours– bändin kanssa tehdyn, omakustannesingleksi tarkoitetun nauhoituksen (1994) välillä Jyri Honkavaaralle ehti tapahtua kaikenlaista myös musiikillisesti.

Eniten tulee kuunneltua Ratsian kolmesta albumista kahta jälkimmäistä. Elämän syke sisältää ne ikoniset nostatusbiisit, joiden avulla jaksaa taas nousta elämän aallonpohjista. Kuulas ja ajan muotisoundeja sisältävä Jäljet on arvoituksellinen kokonaisuus ja ehkä siksi suurin suosikkini. Toisaalta, jos pitäisi valita vain yksi kappale, niin sitä ei löydy kummaltakaan näistä albumeista: Tämä hetki ja tulevaisuus ilmestyi nimittäin vain singlenä. Ja siitä löytyy myös mainio videotallenne!

KAI NEVALA

pahki@kaleva.fi

Facebook

JAA

2 KOMMENTTIA