Mitkä ovat hallituksen leikkauspäätösten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin?

36

Hallitus päätti tiistaina (8.9.) kovista toimenpiteistä Suomen talouden tilan elvyttämiseksi. Hallituksen esityksen mukaan muun muassa ylityö- ja sunnuntaikorvauksia leikataan, ensimmäinen sairauspäivä muuttuu palkattomaksi, lisäksi lomapäivien määrää vähennetään. Leikkaukset koskettavat erityisesti palvelu- ja julkisen sektorin työntekijöitä. 

Hallituksen leikkauslista nostaa esille kysymyksen, mitkä ovat leikkausten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Esimerkiksi naisvaltaisilla aloilla kuten hoiva-alalla työntekijöiden jaksaminen on jo koetuksella ja palkat ennestään matalat. Työn lisäksi naiset kantavat vastuuta perheestään ja arjen pyörittämisestä. Monilla matalapalkkaisilla aloilla, joita hallituksen esittämät leikkaukset koskettavat tehdään tärkeää työtä yhteiskuntamme hyvinvoinnin eteen – tätä työtä tulee arvostaa.  Aloihin, jotka ovat yhteiskuntamme hyvinvoinnin perusta ei tule kohdistaa hallituksen esittämiä leikkauksia.

On tärkeää, että hallitus linjatessaan leikkauksia ottaa huomioon leikkausten vaikutukset ihmisten hyvinvointiin kuten työmotivaatioon ja työssä jaksamiseen. Suomen talouden elvyttämistä ei pidä tehdä ihmisen hyvinvoinnin kustannuksella.

JAA

36 KOMMENTTIA

  1. Hyvä Tytti
    Pyydän että otat eduskunnassa esiin esim. reumaa sairastavien tilanteen. Reuman hoidossa joudutaan usein ottamaan kortisonipiikkejä tulehtuneisiin ja erittäin kipeisiin niveliin jotta tulehdus saadaan nopeasti rauhoittumaan ja näin estetään pysyvien nivelvaurioiden synty. Kortisonipiikin jälkeen sairauslomaa on yleensä 1-3 päivää, ja se on tarpeen sillä tulehtunut nivel on yleensä erittäin kipeä, esim. kädessä se aiheuttaa mm. sen että vaatteiden pukeminen/riisuminen on vaikeaa ja hidasta. Jos jalkanivel on tulehtunut joutuu yleensä turvautumaan kyynärsauvoihin päivän tai kaksi.

    Itse olen nyt kuntoutustuella mutta toiveissa on että pääsisin joskus takaisin työelämään. Mutta tämän suunnitellun leikkauksen johdosta tulen todennäköisesti jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle muutamassa vuodessa. Pienipalkkaisena minulla ei yksinkertaisesti ole varaa ottaa palkatonta eli en pysty hakemaan tarpeellisia kortisonipiikkejä ja näin ollen tulehdus pääsee tuhoamaan nivelen. Lisäksi pitää vakavasti harkita että joudunko lopettamaan biologisen lääkkeen, se nimittäin annetaan sairaalassa tiputuksessa ja sitä varten joutuu ottamaan sairaspäivän. Olen alle 50-vuotias eli työikää (ja työhalua) on vielä monta vuotta jäljellä kunhan saadaan reuma vähän rauhoittumaan. Siihen voi mennä vuosi tai viisi vuotta, mutta sitten olisin taas työelämässä mukana ja ilolla maksaisin veroja. Toivonkin että hallitus miettisi mitä tämä uudistus merkitsee pitkäaikaissairaiden elämässä ja kuinka paljon uudistus tulee maksamaan kun me sairaat joudutaan jäämään eläkkeelle ennen aikojaan. Me emme todellakaan ole pois töistä huviksemme, meillä on oikea tarve lyhyille (ja pitkille) sairauslomille ja niiden jälkeen annamme varmasti kaikkemme työmme eteen.

  2. Ay-liike ei tarttunut missään vaiheessa sovintoehdotuksiin. Nytkin hallituksen esitykseen ei esitetty vaihtoehtoa, vaan piti päästä rähinöimään ja aiheuttamaan taloudelle vahinkoa. Harmittaa todella paljon, että puolueet, jotka olivat viemässä Suomea ahdinkoon, nyt yrittävät vaikeuttaa talouden pelastamista. Osaisivat edes olla hiljaa!

  3. Miksi ajatustusmallia ei voi muuttaa eli otamme velkaa että voimme säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan, vai onko niin että me emme itse voi tehdä kipeitä päätöksiä vaan pitää jatkaa velan ottoa ja vihillellä eteenpäin ja sitten lopulta imf tulee ja lyö kreikan tapaan matokuurin päälle. Sitten voi sanoe me emme tätä hyväksy mutta kun imf määrää ja näin politiikot taas kerran luikerteli vastuusta jonka kansa heille vaaleilla antoi.

  4. Pitäisikö kysyä mieluumin Mitkä ovat hallituksen leikkauspäätösten vaikutus Suomen hyvinvointiin? Asiaa kannattaisi katsoa suuremmasta vinkkelistä. Suomen talouden elvyttämistä ei pidä tehdä ihmisen hyvinvoinnin kustannuksella. Miten sitten se tehdään? Jos ei ole varaa, niin pidetäänkö kynsinhampain kiinni hyvinvointivaltiosta – velkarahalla? Kerro miten sen tekisit? Nyt ei ole kyse arvostuksen puutteesta, vaan siitä, että tämä meille kaikille kallis ja rakas isänmaa pitää pelastaa. Jos velkaantuminen jatkuu, viiden vuoden päästä on olemassa valtio, mutta ei hyvinvointia.

  5. Tähän voisin lisätä työympäristön tärkeyden. Jos aikaa kuluu lääkäreillä kolmannes työpäivästä tietojärjestelmien kimpussa, opettajilla kaksituntia, maanviljelijöillä 25m mittainen paperi kavalkaadi vuoden aikana, maanrakeenus valituskierteineen vuosikymmeniä, kun vapaaehtoistyöltä vaaditaan ammattipätevyyttä, kun pienyrittäjän ei kannata pitää oviaan auki koska se maksaisi viranomaismaksuina enemmän kuin tuottaa, niin ehkäpä järjestelmässä on vika eikä siinä työntekijä yksikkökustannuksessa. Ihmiselle kuuluu tehdystä työstä maksettu palkka. On työnantajan ja lainsäätäjän vastuulla miten se työ tehdään ja mitä vaaditaan siltä työltä. Toivottavasti Suomen tunnollisuus brysselin säädöksiä kohtaan heittää häränpyllyä eikä ihan jokaista nippeli nappeli post it lappua tarvihe suorittaa.

  6. Hyvinvointivaltion rakentaminen perustui valtiojohdon, työnantajien ja ay-liikeen linnarauhaan. Poliitikot pitivät keskikuokan tyytyväisenä rahoittamalla velkarahalla hyvinvointivaltion. Samanaikaisesti he pyörittivät setelipainoja, jolloin korkea inflaatio söi keskiluokan suuret lainat. Kukaan ei tainnut 1980-luvulla osata ajatella tai halunnut ajatella, että joskus lasku kapsahtaa maksettavaksi. Nyt on se aika. Finanssipääoma, joka vastaa lähes puolesta BKT:sta, on erkanemassa kolmikannasta ja sen tavoitteista. Täystyöllisyys on muuttunut unelmaksi, sosiaalisesta tasa-arvosta on yhä enemmän tingittävä ja demokraattinen päätöksenteko takkuaa kovasti. Ikävä kyllä konsensus vaikuttaa olevan jo elettyä elämää. Ongelman ydin on siinä, että muuntuneissa oloissa keskiluokkaa ei voida enää pitää tyytyväisenä velkarahalla. Eikä globaalin kilpailun oloissa näytä löytyvän keinoja elvyttää vientiä. Tosiasia on, että poliitikoilta alkavat keinot olla lopussa, valitettavasti. 1980-luvun visioilla ei ole enää merkitystä.

  7. Suomi ottaa velkaa 10MRD vuodessa ja hän spekuloi ongelmilla ja matalapalkkaisille kohdistuvilla leikkauksilla ja niiden mahdollisilla vaikutuksilla esittämättä edes muuta ratkaisua. Populismi kukkii. 8,5% kansalaisista tuottaa liki 70% valtion verotuloista. Demarit haluaisivat luonnollisesti maksattaa omien kannattajiensa hyvinvoinnin muilla. Hävetkää!!!

  8. Meriittilista taivaanrannan maalausta, Oululaisuus ei takaa järkeä ja tarttuvalla hymyllä ei tienata rahaa kuin yhdellä tavalla.
    AY-liikkeet ja oppositio haluaisivat lainanotolla jatkaa tätä farssia ja ”hyvin menee” henkeä. Mutta totuus on nyt se, että jos tämä porukka ei taivu ja anna ns. porvareille tilaisuutta korjata maata sen vallan mukaan mitä äänestäjät heille myönsivät, tulee tämä maa kaatumaan saappaat jalassa ulkomaisen velanantajan sanoessa että ei enää. Sitä ennen, parin vuoden kuluessa sijoitukset ym. isommat rahat vaihtavat hiippakuntaa ja jäljellä ei enää ole mitään muuta kuin ne hoiva-alan eurot. Talot myyntiin ihmiset, jos tämä viimeinen yritys ei onnistu. Vaikka taitaa olla jo liian myöhäistä tehdä sitäkään. Kun ne työnantajat luovuttavat, kaatuu koko puulaaki varsin kivuliaasti.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.