Ilmastopolitiikan tekojen aika on nyt

8

Nuoret kaikkialla lakkoilivat viime perjantaina kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan puolesta. Myös Oulussa nuoret jättivät koulunpenkit ja kokoontuivat kaupungintalon portaille osoittamaan mieltään. Mitä me päättäjät heille vastaamme? Voimmeko me täällä pienessä Suomessa tehdä mitään?

Toisin kuin kotimaiset ilmastopopulistit väittävät, Suomen teot ilmastonmuutoksen torjunnassa eivät ole mitättömiä. Esimerkiksi SDP on asettanut tavoitteekseen Suomen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuuden pian sen jälkeen. Tavoite kova – nyt on EU-tasolla sovittu hiilineutraaliudesta vasta 2050.

On selvää, että globaalin ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan Suomea isompia tekijöitä. Meillä pitää olla ilmaston kannalta pieni jalanjälki, mutta meillä voi olla iso kädenjälki. Kansainvälisten sopimusten lisäksi Suomen paras mahdollisuus vaikuttaa muiden maiden konkreettisiin tekoihin on Euroopan unionissa, jonka rooli sekä jo sovittujen tavoitteiden toteuttamisessa että uusien asettamisessa on ensisijaisen tärkeää.

Ilmastonmuutoksen uhka on ollut poliittisen keskustelun tärkeimpiä keskustelunaiheita jo pitkään. Viime vuosien aikana päätetty monista olennaisista ilmastotoimista, kuten EU:n päästökaupan löysien ehtojen tiukentamisesta sekä muiden kuin päästökaupan piirissä olevien alojen päästövähennystavoitteista. Kiivas keskustelu metsien käytön roolista ilmastomuutoksen torjunnassa on osa tätä. Päättäjät ovat sopineet monista alakohtaisista toimista ja tavoitteista liittyen esimerkiksi autojen hiilidioksidipäästöihin ja rakennusten energiatehokkuuteen.

Jo tehdyistä päätöksistä huolimatta sekä Arkadianmäellä että muualla maailmassa olisi väärin tuudittautua nykyisten toimien riittävyyteen tai kunnianhimon tasoon. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viimevuotisen raportin perusteella on hälyttävän selvää, että tähän asti asetetut tavoitteet ja tehdyt päätökset eivät tule riittämään. Toimimisen aikaikkuna on nyt. Onneksi suomalaisilla onkin keväällä edessä ilmastovaalit: Eduskuntavaalit tarjoavat meille mahdollisuuden vaikuttaa koko mantereen ilmastopolitiikkaan. Suomi aloittaa ensimmäinen heinäkuuta roolinsa kuuden kuukauden välein vaihtuvana EU:n puheenjohtajana, ja uudet kansanedustajat pääsevät heti työhön käsiksi.

Puoli vuotta on konkreettisten ilmastotoimien osalta lyhyt aikajänne, mutta EU-puheenjohtajuus on silti etenkin pienelle jäsenmaalle tärkeä tilaisuus saada ajamillemme asioille enemmän painoarvoa ja näkyvyyttä. Esimerkiksi naapurimaamme Viro onnistui hyvin omassa puheenjohtajuudessaan tuoden digitalisaation mahdollisuudet ja haasteet kaikkien huulille. Jos seuraava hallitus niin päättää, Suomella on tulevana puheenjohtajamaana harvinainen mahdollisuus vaikuttaa seuraavien vuosien kansainväliseen ilmastoagendaan. Suomalaisen äänestäjän ei kannata heittää tätä mahdollisuutta hukkaan.

On selvää, että ilmastonmuutos ja sen torjunta vaativat yhteiskunnalta ennennäkemättömiä toimia ripeällä tahdilla. Isot yhteiskunnalliset murroskohdat vaativatkin päättäjiltä erityistä tahtoa varmistaa oikeudenmukaisuuden säilyminen. On ensisijaisen tärkeää, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tapahtuu reilusti eikä sen vaatimia tekoja käytetä tekosyinä eriarvioisuuden tai tuloerojen lisääntymiselle.

Oikeudenmukainen muutos on mahdollinen, kun varmistetaan, että ilmastotavoitteet ovat kaikkien yhteiskunnan toimijoiden yhteinen tehtävä. Ilmastotoimet ohjaavat toimintaa kaikilla sektoreilla kulutuksesta maatalouteen ja teollisuudesta liikenteeseen.

Meillä täällä Pohjois-Pohjanmaalla on myös käynnistetty ilmasto-ohjelman päivittäminen. Olen työssä tiiviisti mukana. Tarkoitus on jalkauttaa kansainväliset ja kotimaiset tavoitteet maakunnan tasolle. Esimerkiksi turpeen energiakäytöstä tullaan luopumaan huomioiden olemassa olevien lämpövoimaloiden käyttöikä. Tuulivoimapotentiaali maakunnassa on suorastaan valtava: jopa 6000 MW, mikä vastaisi peräti jopa 20% koko maan sähkönkulutuksesta.

Äänestämällä oikeudenmukaisen mutta kunnianhimoisen ilmastolinjan puolesta tänä keväänä voimme varmistaa, että Suomi on ilmastopolitiikassa sekä suunnannäyttäjä kotimaan toimillaan että muiden maiden kirittäjä kansainvälisesti.

8 KOMMENTTIA

  1. Väärin.Tuo potentiaali vastaisi 14% sähkönkulutuksesta,tällä hetkellä tuulivoimalla katetaan n.5% sähkönkulutuksesta.
    Ja kaikkihan tietävät,että tuo tuulivoima on vain rahastusta,ja lähes huuhaahommaa,vähäistä sähköä ei saada kovalla pakkasella,tyynellä ilmalla,eikä kovalla tuulella.kun myllyn automatiikka lopettaa toiminnan.
    Kovalla pakkasella mylly vie 4-5 omakotitalon sähköt lämmitykseensä jotka tulevat muista lähteistä.

    Ilmastomuutoksella emme halua maksumiehiksi,sillä pelkona on ,että kerätyt rahat menevät tietenkin koijarien taskuun,ja haittamaahanmuuttoon.
    Toki ilmastonmuutostaistelu on tärkeä,sillä se voi aiheuttaa todellisen kansainvaelluksen esim. Suomeen ja silloin kyllä Tuppuraisenkin puolue katsoo ja ihmettelee millä tuo heinäsirkkaparvi elätetään varsinkin,kun ja jos sosialistihallitus on kupannut veronmaksajat putipuhtaiksi.

    Ja meillähän olisi ollut jo aikoja toimiva ydinvoimala mutta Vanhanen,kepu torppasi hankkeen ollessaan pääministerinä Karpelan avustuksella.

  2. Lisätään hieman lukuja tarinaan. Hanhikiven ydinvoimalan tuotanto tulisi olemaan noin 9,5 TWh/vuosi (nimellisteho 1200 MW, käyttöaste n. 90%). Suomen sähkönkulutus oli viime vuonna 87 TWh eli Hanhikiven ydinvoimalan tuotanto olisi siitä n. 11%. Suomen sähkönkulututus on kasvussa. Aikanaan Hanhikiven osuus sen ollessa tuotannossa olisi n. 10% koko maan silloisesta sähkönkulutuksesta.
    Tuulivoimaa nimellisteholla 6000 MW merkitsisi n. 2000 MW keskimääräistä tuotantotehoa. Tuulisähkön tuotantotehon ajallinen vaihtelu olisi suuri; alimmillaan alle 200 MW, ja ylimmillään yli 5000 MW. Mistä saataisiin tarvittaessa puuttuva jopa lähes 2000 MW, ja mihin keskitehoon verrattuna ”ylimääräinen” jopa yli 3000 MW?

  3. Tytin blogi on täynnä sitä itseään, eli poliittista jargonia ja iskusanoja vailla yhtään lukua tai järkeä. Hyvin olet oppinut… :/
    ”Viro onnistui hyvin omassa puheenjohtajuudessaan tuoden digitalisaation mahdollisuudet ja haasteet kaikkien huulille” Terve… 😀
    Oleellinen kysymys on se, että paljonko tämä jargonisi maksaisi suomalaiselle veronmaksajalle, jos niin onnettomasti käy että punavihertäjät pääsevät valtaan? Miten se rahoitetaan? Paljonko otetaan lisää velkaa ilmaston nimissä? Minun lompakolleni ette ainakaan tule…

  4. Pojat (Bellavista ja Eliitti) ne vaan pelaa luvuilla, koska ovat todella ”suuria asiantuntijoita”. Mutta miksi piiloutua nimimerkkien taakse ja räksyttää sieltä. Ei muuta kuin julkisuteen hyvine ja ”painavine” mielipiteineen. Ydinvoima on vain osaratkaisu. Kallista ja niin kuin on nähty – aikaa vievää. Eikä ole muuten kumma, että ihmiset eivät tajua ydinvoiman ”autuutta”.

  5. Pölhö-Kustaa,”miksi piiloutua nimimerkkien taakse ja räksyttää sieltä. ”
    Milloin sinä Pölhö-Kustaa lopetat piiloutumisen nimimerkin taakse ja räksyttämisen sieltä?

    Pölhö-Kustaa, ”Ydinvoima on vain osaratkaisu.” Totta, ei kukaan ole muuta väittänytkään.

    Ydinvoima näyttää olevan varsin suosittu osaratkaisu puoluejohtajien keskuudessa:
    Pekka Haavisto (vihreät) ”Olemassa olevia ydinvoimaloita voidaa käyttää. Ne ovat yksi osa vihreiden ilmastopakettia”
    Helsingin Sanomat, vaalikonekysymys: ”Eduskunnan pitäisi antaa lupia uusille ydinvoimaloille”
    Vastauksia: Antti Rinne (sdp) ”samaa mieltä”, Petteri Orpo (kokoomus) ”täysin samaa mieltä”

  6. eiköhän me poijaat hommata uutta kalustoon tonne senaattiin ?näit iänikuisia virsiä ja lupauksia olen minäkin jo kuunnellut vuosikymmenet.pelkkää sanan helinään.tyttikin vois vaikka ihan rehellisiin töihin mennä vaikka riihi-säätiöön

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.