Taito- ja taideaineiden hyödyt

0

Vaikka taito- ja taideaineiden tunnit ovat monelle oppilaalle koulupäivän tauko akateemisesta sisällöstä, ei niiden merkitystä tulisi väheksyä tai ajatella niiden olevan vain harrastusaineita perinteisten aineiden, kuten matematiikan tai äidinkielen rinnalla. Liikunnan, käsitöiden sekä musiikin avulla opetellaan tunteiden hallintaa ja ilmaisua.

Omien emootioiden tunnistaminen integroituu koulukäyttäytymiseen ja viihtyvyyteen esimerkiksi pitkäjänteisyytenä ja muiden huomioon ottamisena. Taito- ja taideaineet antavat näin myös hyvän lähtökohdan myöhempää elämää varten.

Liikunnasta saatavat hyödyt ovat kauaskantoisia. Nykyisten suositusten mukaan jokaiseen päivään tulisi sisältyä noin tunti reipasta, hengästyttävää liikuntaa. Fyysinen aktiivisuus parantaa aivojen verenkiertoa, mikä edesauttaa hapenottokykyä. Kehittyneellä hapenottokyvyllä on huomattu olevan yhteys oppimiskykyyn ja keskittymiseen. Liikunnan opetussuunnitelmassa mainittuja tavoitteita ovat fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Psyykkisen toimintakyvyn tavoitteena on opettaa nuoria huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, esimerkiksi hygieniasta ja fyysisen toimintakyvyn tavoitteena opettaa nuoria liikunnallisesti aktiiviseen elämäntapaan.

Soittaminen ja laulaminen muokkaavat ja kehittävät lapsen aivotoimintaa. Ne auttavat myös parantamaan keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta esimerkiksi orkesteri- tai bänditoiminnassa on keskityttävä omaan stemmaan ja ikään kuin suljettava kaikki muu ulkopuolelle, mutta toisaalta samalla suhteutettava oma soittonsa muiden soittoon. Koulumaailmassa tämä hyödyttää esimerkiksi silloin, kun oppilaan täytyy kuunnella opettajan ohjeita kovasta melusta huolimatta. Instrumentaalisella musiikilla on positiivisia vaikutuksia keskittymiseen, jos pitää kuulemastaan. Tällainen miellyttävä musiikki erittää mielihyvähormoneja, vaikuttaa muistitoimintoihin ja tunteisiin sekä edistää oppimista.

Ammattimuusikot oppivat harjoittelemalla toistuvasti motoriikkaa tarkoituksenmukaisin melodioin ja nuotein. Samalla he vastaanottavat jatkuvaa multisensorista palautetta. Suurimmat erot muusikon ja ei-muusikon aivoista löytyvät otsalohkosta. Musiikki myös aktivoi sensorista, työ- ja episodista sekä semanttista säilömuistia.

Kuvataiteen syvin tarkoitus on luoda lapselle henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataide kehittää lapsen havainnointia, kun hän kuvallisten tehtävien avulla tutustuu muun muassa valoon, tilaan, aikaan ja liikkeeseen. Oppilaiden kuvakerronta kehittyy, ja he pääsevät tarkastelemaan kriittisesti erilaisten medioiden tuotoksia oppien samalla erottamaan todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja. Kuvataiteen avulla lapsi pääsee ilmaisemaan tunteitaan niiden tukahduttamisen sijaan. Se on myös apukeino kohottaa itsevarmuutta ja auttaa lasta minäkuvan kehityksessä. Kuvataiteen opetukselle tyypillistä on sisäinen integraatio, mikä tarkoittaa sitä, että yhden tehtävän sisälle voi kätkeytyä useita tavoitteita ja aiheita. Esimerkiksi suomalaisiin kalliomaalauksiin tutustuminen pitää sisällään kuvataiteen lisäksi tutustumista suomen historiaan ja maantieteeseen. Opetussuunnitelmassa kehotetaan opettajia opettamaan yli oppiainerajojen, ja kuvataidetta onkin helppo soveltaa useisiin eri lukuaineisiin.

Käsityön opetus painottaa kokonaista käsin tehtävää prosessia, joka kehittää tekijän persoonallisuutta monipuolisesti. Käsityössä oppilaan käsitys omasta itsestä ja identiteetistä vahvistuu itsensä toteuttamisen kautta. Käsityön tavoitteellinen luonne on vuosien saatossa muuttunut korostamaan luovaa ongelmanratkaisua, tuotesuunnittelua ja käyttötarkoitusta palvelevan materiaalin oikeanlaista valintaa. Koulussa käsityö mahdollistaa keinoja havainnollistaa abstrakteja sisältöjä, etenkin alemmilla luokilla, joilla abstraktin ajattelun kehitys on vielä varhaisessa vaiheessa. Käsityö auttaa oppilaita konkretisoimaan koulussa opittuja asioita ja myös näin edistää muiden koulun asiasisältöjen oppimista integrointiaineena.

Taito- ja taideaineiden vaikutukset oppilaan kehitykseen ovat suuria ne luovat oppilaalle mahdollisuuden tutustua kulttuureihin, ilmaista itseään ja harjoitella omien tunteiden hallintaa sekä ilmaisua. Suuri vaikutus taide- ja taitoaineiden harjoittelulla on motorisiin taitoihin sekä aivojen kehittymiseen. Taito- ja taideaineita ei tulisi nähdä vain kanavana purkaa stressiä tai pahaa oloa. Niitä tulisi käyttää apuna muiden oppiaineiden oppimisprosesseissa.

Taide- ja taitoaineiden synnyttämä oppimisprosessi on kokonaisvaltainen, missä oppilas pääsee hyödyntämään kehollisuuttaan, aistejaan sekä konkreettisesti työstämään materiaaleja käsillään. Edellä mainitut kokonaisvaltaiset hyödyt oppilaan kehitykseen tulisi nähdä myös yhteiskunnallisesti tärkeänä asiana.

Fanny Lahdenkauppi, Akseli Lempinen, Satu Käkelä, Anniina Kaappola

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.