Sanahelinää, tai retoriikan ihmeellinen voima

0

Mitä on retoriikka? Vanhoja miehiä toogassa pitämässä puhetta? Tyhjää puhetta? Poliitikko vaahtoamassa uudelleenvalinnan puolesta? Propagandaa? Puhetaitoa? Kyllä, tätä kaikkea on retoriikka.

Klassinen puhetaito on jokaisen puheenkirjoittajan tärkein työkalu. Meistä jokainen muistaa ainakin jonkin seuraavista suurista puhujista. Nykypäivän reetorit ovat saaneet aikaan valtavasti niin hyvää kuin pahaa, joskus jopa yhdellä puheella. Adolf Hitler tempaisi kuulijansa mukaan hurjalle matkalle ihmisyyden pimeimpiin kolkkiin, Martin Luther King (”I have a dream”) johdatti heidät mukanaan ihmisyyden parhaille puolille. John F. Kennedy (”Man on the moon”) saattoi alkuun ihmiskunnan suurimman teknisen ponnistuksen. Vielä on vaikea sanoa, mitä kaikkea seuraa Greta Thunbergin ”We’ll be watching you” -puheesta, historiaan se tullee jäämään.

Mutta retoriikka – mitä se ihan oikeasti on?

Puheiden kirjoittamista ja pitämistä? Säkenöivä äänitorvi hiljaisena kuuntelevan massan edessä? Propagandaa? Puhetaitoa? Kyllä, tätä kaikkea on retoriikka, mutta se on paljon muutakin.

Klassinen retoriikka on oppi puhtaasti puheen pitämisestä ja sen kirjoittamisesta. Se on myös viestinnän vanhin koulukunta, käyttökelpoinen tänäkin päivänä. Miksi retoriikka, tuo toogien tomuinen tolvahdus, kuuluu myös tähän päivään?

Retoriikkaa käytetään yhä enemmän paitsi puheiden myös kuvan ja erityisesti mainosten analysoimiseen. Tutkimus on vasta idullaan mutta sen avulla on saatu jo selville mielenkiintoisia asioita: tehokas mainonta hyödyntää, joka tietoisesti tai tiedostamatta, klassisen retoriikan oppeja ja muotokieltä. Itse olen vienyt ajatuksen vielä pidemmälle: työstän mallia, jonka avulla voidaan yrityksen markkinointisuunnitelmaa ja sen laatimista analysoida yhtenä retorisen kokonaisuutena. Yritys on klassisen retoriikan tarkoittama puhuja, suunnitelman teko puheen kirjoittamista ja itse mainonta retorinen aktio: puhe. Mallini on vielä raakile, mutta kyllä siinä jotakin näyttäisi olevan.

Pylväskäytävistä nykypäivään – moderni retoriikanopetus, tai sen puute

Harmikseni Suomessa, toisin kuin muissa Pohjoismaissa, on retoriikan opetus ja tutkimus jäänyt lapsipuolen asemaan. Retoriikkaa hyödynnetään lähes pelkästään puhetaidon opetuksessa eikä maastamme löydy ensimmäistäkään retoriikan professuuria. Tämä on suuri synti ja häpeä. Me elämme aikana, jolloin huutamalla ”valeuutisia” saa hävitettyä totuuden mölyn taakse ja harhautettua aidon, toisia kuuntelevan keskustelun huutokuoroksi. Me hukumme tietotulvaan ja sanahelinään, retoriikka antaa meille työkalut löytää metelistä järjen ääni. Se antaa meille mahdollisuuden ajatella itse.

Retoriset loppusanat, tai anafora

Tunne retoriikkasi, niin ymmärrät kuulemasi.
Tunne retoriikkasi, niin saat viestisi ilmoille.
Tunne retoriikkasi, niin tiedät milloin sinua huijataan.

Vilhelmiina Hinttula-Pietiläinen
Pohjoismaisen filologian opiskelija

Teksti on syntynyt opintoihin kuuluvalla suomen kielen ja viestinnän kurssilla.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.