Rikollinen jää kielestä kiinni

1
Kuva: Martin Lopez, Pexels.

Kielitieteistä puhuessa ensimmäinen ajatus harvoin on rikostutkimus. Kielitieteilijän paikka ihmisten mielissä on pikemminkin joko opettajana, kääntäjänä tai kielipoliisina. Yhdysvalloissa kielitiede on auttanut rikos-tutkimuksia jo vuosikymmeniä. Nyt forensinen kielitiede on yleistymässä myös Suomessa.

Forensinen kielitiede ratkaisemassa 17 vuoden kirjepommiaaltoa

Vuonna 1978 Yhdysvaltojen Evanstonissa räjähti pommi vahingoittaen yhtä. Seuraavan 17 vuoden aikana kirjepommeja lähetettiin 16 lisää. Ne surmasivat kolme henkilöä ja vahingoittivat useita muita. Pommien lähettäjää alettiin kutsua Unabomberiksi.

Vuonna 1995 FBI:n profiloija James R. Fitzgerald alkoi tutkia kirjepommeja. Nopeasti kävi ilmi, että kyseessä oli rikollisnero, joka oli peittänyt jälkensä taitavasti. Jopa pommeissa käytetty liima oli itse tehtyä. Ainoat johtolangat olivat pommittajan lähettämät kirjeet ja teknologian vastainen manifesti, joka julkaistiin kahdessa sanomalehdessä.

Fitzgerald onnistui profiloimaan tekijän sijainnin ja iän tekstien perusteella. Sitten Unabomberin lanko yhdisti manifestin kirjoitustyylin ja ideologian tuttuun erakkoon. Yhteistyö johti vuonna 1996 Ted Kaczynskin pidätykseen ja tuomioon.

Ilman forensista kielitiedettä on hyvinkin mahdollista, ettei Kaczynskia olisi ikinä löydetty pienestä mökistään keskeltä metsää.

Mikä ihmeen forensinen kielitiede?

Forensisen kielitieteen päätavoite on tarkka ja systemaattinen analyysi. Sen tulokset voivat hyödyttää niin poliisia, asianajajia kuin tuomioistuimiakin. Tekstien analysointi on aikaavievää, tarkkaa työtä.

Kielitieteilijä kiinnittää analyysissään huomiota esimerkiksi välimerkkeihin ja niiden paikkoihin, idiomien käyttöön, murresanoihin ja tyylillisiin seikkoihin. Tutkimus-aineistoksi kelpaa kaikki twiiteistä manifesteihin.

Kärjistäen: Tutkijan pöydälle saattaa päätyä esimerkiksi tekstiviesti, jossa lukee: ”Mie en käsitä, miten se on niin cringe.” Tällöin persoonapronominit rajaavat viestin lähettäjän tietyille murrealueille. Sanan cringe käyttö taas kertoo lähettäjän iästä paljon. Kenenkään mummo sitä tuskin käyttäisi. Oikeasti tapaukset ovat toki huomattavasti monimutkaisempia.

Tutkija voi saada selvitettäväksi, kuka on kirjoituksen takana. Hän voi arvioida, kuinka todennäköistä on, että tekstit ovat saman henkilön kirjoittamia. Lisäksi tutkija voi tehdä esimerkkini kaltaista profilointia.

Kielentutkijoiden työstä rikosten parissa voi lukea lisää Roosa Rentolan kirjasta Kielestä kiinni, joka on ensimmäinen suomalainen forensista kielitiedettä käsittelevä kirja. Se keskittyy kielitieteiden avulla ratkaistuihin rikostapauksiin.

Sanna Beaton

Kirjoittaja on englantilaisen filologian opiskelija. Teksti on syntynyt Digitaalisen viestinnän kurssilla.

JAA

1 KOMMENTTI

  1. Unabomberhan oli aikakautensa VihreäLinkola joka toimi pommein teollista yhteiskuntaa vastaan.
    Tämä entinen yliopiston professori taisteli teollistumista,tietokoneita,jne vastaan. Kaczynskin ihanneyhteiskunta on pienen mittakaavan yhteiskunta jossa teknologian taso on matala. Yhteiskunta olisi satojen tai tuhansien vuosien takainen, eikä yhteiskuntaa olisi organisoitu teollisuusyhteiskunnaksi. Käytössä olisi vain pienen mittakaavan teknologioita joiden valmistaminen ei edellytä organisaatioita. Ihanteena Kaczynski piti luonnonläheistä elämää, jossa ihmiset työskentelevät suoraan ravinnon saamiseksi, näkevät suoraan työnsä hedelmät ja kykenevät käyttämään ihmiselle kehityshistoriansa aikana kehittyneitä ominaisuuksia vapaasti menestyäkseen ravinnon hankinnassa.
    Unabomber ei tykännyt,että ihmiset opiskelevat teknologiaa,sillä he tulisivat olemaan sen orjia,eikä isäntiä,ja teknologia tulee vielä päättymään päätepisteeseensä.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.