Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa

0

Kummalla tavalla haluaisit lapsellesi puhuttavan päiväkodissa?

“Et ole taaskaan osannut tehdä tehtävää oikein, sen siitä saa, kun ei kuuntele opetusta vaan touhuaa omiaan! Aina sama juttu!” vai

“Hei, katsotaanpa koko ryhmän kanssa tätä tehtävää, osaisimmekohan ratkaista sen yhdessä?”

Hei kaikki lukijat!

Olemme neljä yliopiston ensimmäisen vuoden varhaiskasvatuksen opiskelijaa. Kuluneen syksyn aikana olemme tutustuneet Suomen kielen ja viestinnän kurssilla positiiviseen pedagogiikkaan varhaiskasvatuksessa sitä analysoiden sekä tutkien. Haluamme nyt kertoa teille kyseisestä ilmiöstä sekä sen käytöstä päiväkotimaailmassa. Positiivinen pedagogiikka perustuu positiiviseen psykologiaan ja keskittyy kasvatukseen vahvuuksien avulla. Sen tarkoituksena on saada yksilö tietoiseksi omista vahvuuksistaan. Positiivisessa pedagogiikassa korostetaan positiivisia tunteita sekä asioiden hyviä puolia ja vaikeita asioita lähestytään myönteisen kautta.

Lapsen vahvuuksien tarkastelu on hyvä aloittaa jo päiväkodissa, koska me kasvattajina voimme olla avainasemassa parantamassa lapsen hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Positiivinen pedagogiikka ja luonteenopetus jatkuvat ihannetilanteessa varhaiskasvatuksen jälkeen koko lapsen koulupolun läpi vahvistaen samalla esimerkiksi innostusta, oppimisen iloa ja ryhmätyötaitoja. Haluamme levittää tietoisuutta positiivisesta pedagogiikasta, että jokainen lapsi tuntisi itsensä hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on ja tuntisi koulunkäyntinsä turvalliseksi.

Kasvattajina tutkimme lapsia yksilöinä, joista jokaisella on luonteenvahvuuksia ja voimavaroja. Ne eivät ole välttämättä vielä puhjenneet esiin ja luonteenopetus pyrkiikin tuomaan vahvuuksia lapsen tietoisuuteen. Varhaiskasvatuksen keskiössä oleva myönteinen ilmapiiri keskittyy etsimään vahvuuksia virheiden sijaan – esimerkiksi lapsen haastavaa käytöstä voidaan pohtia jonkin luonteenpiirteen runsautena. Lapsen vanhemmat ja lähipiiri voivat toteuttaa pedagogiikan periaatteita hoitopaikan ulkopuolella ja näin parantaa kodin positiivista ilmapiiriä sekä lapsi-vanhempisuhdetta.

Positiivisella pedagogiikalla on paljon hyviä vaikutuksia. Lapsen hyvä itsetunto ja minäkuva vaikuttavat positiivisesti lapsen hyvinvointiin. Kun nämä asiat ovat kunnossa, lapsi pystyy suhtautumaan nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen luottavaisesti. Hän ei pelkää epäonnistumisia, vaan uskoo ja tietää osaavansa, koska häntä on jo pienestä pitäen kehuttu niin päiväkodissa kuin kotonakin. Jos opetuksessa keskityttäisiin vain puutteiden ja heikkouksien etsimiseen, lapsi saattaisi alkaa etsiä itsestään vikoja ja vertailla itseään muihin tilanteesta riippuen. Koska meiltä allekirjoittaneilta löytyy huonoja kokemuksia epäonnistumisten ja heikkouksien negatiivisesta kommentoimisesta peruskoulun ajalta, haluamme jakaa tietoisuutta positiivisesta oppimisilmapiiristä kaikille kasvattajille. Vahvuuksien löytäminen ja niiden hyödyntäminen joka päiväisessä elämässä kohottaa yksilön ja ympäristön hyvinvointia. “Hyvää on tietoisesti vaalittava, paha pitää kyllä huolen itsestään.”

Kiitos teille kuin luitte tämän tietoiskumme, toivottavasti teille heräsi ajatuksia positiivisesta pedagogiikasta! Jätä kommenttia, jos sinulla tuli mieleen kysymyksiä tai haluat antaa muuta palautetta.

Iida-Maria Saukkonen, Laura Tyni, Leena Savolainen ja Minttu Siironen

Teksti on syntynyt kieli- ja viestintäkoulutuksen suomen kielen ja viestinnän kurssilla

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.