Opettaja, ohjaatko ADHD-lasta voimavaralähtöisesti?

0

Lasten ja nuorten ADHD:n Käypä hoito -suosituksen (2012) mukaisesti on erittäin tärkeää, että tukitoimet aloitetaan heti, jos lapsella havaitaan toiminta- tai oppimiskyvyn ongelmia. Tukitoimien aloittaminen ei vaadi diagnoosia. Hyvä ja avoin yhteistyö koulun ja kodin välillä on erittäin tärkeää. Tukikeinoja käytetään lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan. Kenties jo syntynyt negatiivisuuden kehä on erittäin tärkeä katkaista. ADHD- oireisen päivänkulun kielteisten yksityiskohtien sijaan tulisi korostaa myönteisiä asioita. Voimavaralähtöinen ajattelu on tärkeää lapsen itsetunnon rakentumisen kannalta. Positiivisuuden kautta lapsella on mahdollisuus hyvään itsetuntoon, joka suojaa tulevaisuudessa ADHD:n mahdollisilta lieveilmiöiltä.

Monet tukikeinot ovat sellaisia, mitä voidaan hyödyntää sekä kotona että koulussa.          On tärkeää, että vanhemmat ja opettajat kommunikoivat avoimesti, jotta lapselle löydetään sopivat tukikeinot ja toiminta saadaan pidettyä johdonmukaisena. On hyvä muistaa, että jokainen lapsi on yksilö, joten lapsen yksilölliset tarpeet tulee huomioida. Tärkeimpiä tukikeinoja ovat muun muassa:
Ohjeiden selkeys: tehtävät ja ohjeet annetaan yksi kerrallaan ja varmistetaan
ymmärrys. Informaatiotulva voi hämmentää lasta.
Ohjeiden näkyvyys sekä toistettavuus: Esimerkiksi kalenterit, kuvakortit,
sanakortit, värit, kuvat ja huomiomerkit.
Kerrotaan selkeästi mitä lapselta odotetaan tietyissä tilanteissa, sekä annetaan aikaa lapselle.
Positiivisuus: annetaan positiivista palautetta onnistumisissa, sekä epäonnistumisissa
(esim. kehutaan yrittämisestä, lohdutetaan, kuunnellaan).
• Ylimääräisten ärsykkeiden poistaminen ympäristöstä, sekä vireystilan
ylläpitäminen: työskentely muualla kuin työpöydän ääressä tai työskentely
esimerkiksi jumppapallon päällä.
• Erityisopettajan apu.
• Kodin ja päiväkodin välinen yhteistyö on välttämätöntä. Kielteisten yksityiskohtien sijaan lapsen päivän tapahtumista tulisi korostaa nimenomaan myönteisiä asioita.
• Vanhemmille tukea: vertaistukiryhmät, neuvonta, tuettu lomatoiminta yms.
• Vanhempainohjauksen tavoite on lisätä tietämystä ja tarjota keinoja
konfliktitilanteiden ratkaisemiseksi ja kannustaa positiiviseen lähestymistapaan.

Pystyvätkö opettajat näkemään ADHD:n voimavarana?

Tohtori Juho Honkasilta väitöskirjassaan väittää, että aikuiset haluavat diagnooseja omaa elämäänsä helpottaakseen. Vanhemmat odottavat hyväksyntää, ei vain lapselleen, mutta myös itselleen. Honkasilta on huolissaan siitä, että liika diagnoosiin tukeutuminen supistaa tilanteen näkemisen laajemmin ja ohittaa kasvatusympäristöjen itsekritiikin. Olisiko syytä muuttaa oppimisympäristöämme voimakkaammin? Edelleenkin, opetussuunnitelmassa tapahtuneista muutoksista huolimatta koulumaailmassa vaaditaan
staattista paikallaoloa paljon. Pitääkö lasten mahtua samaan muottiin? Anders Hansen (Hansen,2017,8-9,172)ruotsalainen lääketieteen tohtori ja psykiatrian ylilääkäri ajattelee, että vika on yhteiskunnassa, eikä lapsissa, jos noin kymmenen prosenttia lapsista tarvitsee
amfetamiinijohdannaislääkitystä koulumaailmasta selviytyäkseen. Hän sanoo kirjassaan “ADHD voimavarana-Missä kohtaa kirjoa olet?”, ettei hänen tarkoituksensa ole vähätellä ADHD- oireisen ongelmia. Hän väittää, että ADHD- oireisten positiiviset piirteet jäävät huomiotta, kouluissa varsinkin. Koulussa toisiin vertaamalla lapsi voi tuntea itsensä tyhmäksi ja huono itsetunto voi leimata ihmistä koko loppuelämänsä ajan. Hänen mukaansa ADHD-diagnoosin saaneelle on äärimmäisen tärkeää kuulla ja tietää omat voimavaransa ja positiiviset piirteensä. ADHD- oireinen on innovatiivinen ja luova. Ympärillä oleva informaatio ja ajatusten virta vyöryy tietoisuuteen, mitä enemmän, sitä luovempi ihminen on. Positiivisen kasvatuksen mallia ei voi ylikorostaa. Voimavara keskeisen kasvatuksen kautta lapselle kehittyy hyvä itsetunto, joka suojelee ongelmilta ja auttaa rakentamaan tasapainoista elämää. Näin syntyy luovia ja idearikkaita ihmisiä sen sijaan että keskittyminen menee arjesta selviytymiseen.

-Ensimmäisen vuoden varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat Henna Kehusmaa, Minttu
Kovalainen, Soile Mannela ja Satu Vilminko. Tämä teksti on toteutettu Viesti ja vaikuta –
kurssilla.
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2016/05/tiedote-2018-02-28-10-40-36-370937

Etusivu


https://adhd-tietoa.fi/elaeminen-adhdn-kanssa/adhd-ja-koulu/ohjeita-opettajille/ ,
https://www.kaypahoito.fi/nix01783
https://adhd-liitto.fi/wp-content/uploads/2018/05/arki_toimimaan_kevyt_valmis.pdf

JAA