Onko sinun toimeentulosi Kelan vastuulla?

2

Etenkin viime aikoina Kela ja sen toiminta on herättänyt paljon keskustelua ja närkästystä. Päätöksiä ei saada ajoissa ja vaikka saataisiinkin, niissä on lähes poikkeuksetta aina jotain vialla: summa on vähintäänkin liian pieni tai se tulee täysin väärään aikaan. Suututtaa. Kiukuttaa. Potuttaa. On nälkä ja vuokrakin pitäisi maksaa. Mutta onko sinun toimeentulosi ja pärjäämisesi todella jonkun muun vastuulla?

Kun kuuntelee keskustelua Kelan toiminnasta, tulee väistämättä ajatelleeksi, että tähänkö sitä nyt on tultu? Kitinää, vaatimuksia ja haukkuja. Kiitollisuus on unohdettu ja ilmaisia rahoja pidetään lähestulkoon itsestäänselvyytenä. Pahimmassa tapauksessa edes kesätöiden kautta hankittavat ansiot eivät opiskelijoita kiinnosta, vaikka ne auttaisivat pärjäämään silloin, kun lukuvuosi taas alkaa. Kaiken pitäisi napsahtaa tilille tyhjästä, mieluiten juuri silloin, kun se itselle sopii.

Ilmiö ei rajoitu pelkästään opiskelijoihin. Valituksia on kuultu niin pitkäaikaistyöttömien, vanhempainvapaalaisten kuin ihan työssäkäyvienkin kansalaisten suusta. On harvinaista herkkua liittyä keskusteluun, jossa ei solvata Kelaa. Toisaalta on myös jännittävää sohaista muurahaispesään ja esitellä oma kantansa ja asenteensa, juuri kun päätökseensä tyytymätön hiiltynyt kansalainen kiroaa koko laitoksen alimpaan helvettiin.

Myönnettävähän se on, on ainakin jonkinlainen lottovoitto syntyä Suomeen. Saa opiskella pääosin ilman kustannuksia ja viettää vaikkapa vanhempainvapaata tuetusti. Kun tähän on totuttu liiaksi, vaatimukset kovenevat. Rahat tuntuvat pikkusummilta. Mutta entä jos et saisi niitä ollenkaan? Pistääpä myös miettimään, että minkälaista on olla se henkilö, joka Kelassa vastaa puhelimeen. Siellä toisessa päässäkin kun hyvin suurella todennäköisyydellä on aivan tavallinen työtään tekevä ihminen, ei syyllinen kenenkään taloudellisiin vaikeuksiin.

Moni saattaa nyt ajatella, että mitäpä siinä jeesustelet. No, enpä mitään. Itsekin kyllä kuukausittain nostan Kelan etuuksia, muun muassa asumistukea. Etuuksien käyttämisessä itsessään ei ole mitään väärää tai paheksuttavaa, mutta niistä jatkuva valittaminen ja lisävaatimukset ovat äityneet täysin kohtuuttomiksi. Olisi korkea aika nähdä asioiden toinenkin puoli, sillä kiukuttelun keskellä unohtuu liian usein se tärkein: kiitos, me suomalaiset olemme onnekkaita.

Erika Blomster

Kirjoittaja on pohjoismaisen filologian opiskelija Oulun yliopistossa. Teksti on tuotettu tutkintoon kuuluvalla suomen kielen ja viestinnän kurssilla.

2 KOMMENTTIA

  1. Tätähän tämä on, itsekin olen Kelan väkeä, Kela, elämässä mukana, muutoksissa tukena. Itselläni tämä muutos on vanhenemista, päivä kerrallaan, kuten muillakin. Kohta 58 vuotta ikää, työttömyysetuuksia olen saanut kaikkiaan yli 5000 päivää, nyt tätä nykyistä työmarkkinatukea yli 4500 päivää, sitä ennen nuorena työttömyyskorvauksen nimellä, toistakymmentä vuotta taloissa nuorempana.
    Mihinkään en kelpaa, toki soisin Kelan maksavan enemmän, itselleni ainakin, sekä muille toivottomille tapauksille, eläkekin jo kelpaisi, sitä aion pian hakea, Kelan laskuun, mutta kiitollinen toki olen, kunhan näinkin, kunhan edes jotenkin, kun ei vielä paremmin, edes huonommin, kiitokset.

    • Kyllä se on totta. Muistan oman opiskelu aikani. Tuli rahoilla hyvin toimeen , kelan rahat meni elämiseen ja sen minkä tienas töissä meni huvituksiin. Paremmin siinä omasta mielestäni tienasi kuin 4-20h viikkotunti osa-aika työssä. Jos jotain pitäisi muuttaa,niin Korkeakoulu maksulliseksi.(vuosimaksu pitäisi asumisen sisällään) näin saataisi korkeakouluihin tasetta lisää. Valtio voisi tukea korkeakouluja sen verran, että saisivat asunnot tehtyä. Näin se raha mikä siirtyy asumistukien kautta ties minne siirtyisi suoraan korkeakouluille.

      Anteeksi etukäteen, pitäisi hahmotella teksti etukäteen, eikä lähteä vain kirjoittamaan.

      Kiitos

      Piha-ilma Istituutin vastaava tutkija
      AitoJuppi