Onko suomalaisen koulujärjestelmän menestyksen takana huipputason opettajankoulutus?

3

Suomessa luokanopettajaksi voi opiskella jopa seitsemässä yliopistossa ja kahdeksassa eri kaupungissa. Opettajankoulutus on yksi suosituimmista hakukohteista, mikä voidaan linkittää yhteiskunnalliseen arvostukseen opettajien työtä kohtaan. Lisätietoa luokanopettajakoulutuksesta löydät täältä. Mutta voisiko juuri opettajankoulutus olla syy Suomen koulutusjärjestelmän menestykselle ja arvostukselle? 

Suomi on ollut jo 2000-luvun alkupuolelta asti Pisa-tutkimusten kärkimaita Kanadan, Japanin ja Korean kanssa. Kuitenkin tärkeimpänä erona edellä mainittuihin maihin on se, ettei Suomessa uskota kilpailun ja jatkuvan mittaamisen edistävän oppimista. (Sahlberg, P. 2015. Suomalaisen koulun menestystarina: ja mitä muut voivat siitä oppiaKoulumaailmassa se näyttäytyy kannustuksena oppimiseen oppimisen ilon, eikä suoriutumisen vuoksi. Lasten annetaan olla lapsia pidempään eikä heitä kuormiteta liialla työn määrällä. 

Opettajilla täytyy olla valmiudet kannustaa lapsia oppimaan erityisesti oppimisen taitoja esimerkiksi tutkivan- ja ilmiöoppimisen kautta. Luokanopettajan pätevyys vaatiikin Suomessa maisterin tutkinnon, toisin kuin monissa muissa maissa ja vertailuissa suomalainen opettajankoulutus on huipputasoa.  

Tämän lisäksi Suomessa muun muassa koulujen tasa-arvo ja opettajien jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä prioriteetteja. Kouluille rahoitusta ei anneta niiden suoriutumisen, vaan oppilasmäärien perusteella. Tällä pyritään edesauttamaan koulujen välistä tasa-arvoa. Opettajia puolestaan kannustetaan kehittämään itseään jatkuvasti muun muassa erilaisten kurssien välityksellä. Tämän lisäksi Yliopistot tekevät tiivistä yhteistyötä läheisten koulujen kanssa, jolloin uusimpia ideoita päästään kokeilemaan heti ja toimivat mallit kulkeutuvat eri koulujen välillä nopeasti ja laajalle.  

Tutkimusperustainen opettajankoulutus on varmasti yksi tärkeä vaikuttaja Suomen koulutusjärjestelmän menestystarinassa. Jatkuva kehittyminen ja uudistukset ovat kuitenkin tarpeen, jos haluamme pitää paikkamme koulutuksen huipulla. 

 

Aada Ketola, Ella Kotila, Minna Annola & Sanni Mäki-Lohiluoma 

Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijat 

Teksti on osa Viesti ja vaikuta -kurssia 

JAA

3 KOMMENTTIA

  1. Pisatulokset ovat jatkuvasti menossa alaspäin ja ”hyvä” koululaitos on kohta muisto vain.Koulujen rahoituksia on leikattu tuntuvasti,luokat ovat nykyään ilman seiniä olevia avokonttoreita ilman pulpetteja,ja oppimismahdollisuuksia,luokkakoot ovat suuria,ja usein monikulttuurisuus tuhoaa lähes kaiken oppimisen edellytyksen.

    Nykyään opettajan tulee olla psykiatri,poliisi ja sosiaalityöntekijä sillä suuri osa oppilaista voi pahoin ja painii mielenterveysongelmissa.
    Suomi kulkee Ruotsin tiellä opetuksessa. Ruotsissa on päädytty siihen pisteeseen, että opettajat ovat kyllästyneet ja vaihtaneet alaa. Siellä on tällä hetkellä 50 000 opettajan paikkaa auki ja kuukausipalkkaa on jouduttu nostamaan tuhannella eurolla, eikä silti saada paikkoja täytetyksi.
    Myös Suomessa yhä useampi opettaja on uupunut tai vaihtaa alaa koska katsovat ettei heidän työllään ole enää mitään merkitystä.
    Myös väkivalta tai sen uhka on nykypäivänä usealle opettajalle päivittäinen ilmiö.

  2. Suomalainen osaaminen perustuu lähinnä opettajien korkeaan ammattitaitoon ja perinteeseen arvostaa opetusta. Arvostuksen myötä opettajakoulutukseen valikoituu laadukasta opiskelija-ainesta.
    Pisa-ja muiden kansainvälisten koulusaavutustestien mukaan osaamisen taso on nyt kääntynyt jatkuvaan laskuun sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Kotimaiset mittaukset vahvistavat tämän trendin.
    Näiden havaintojen perusteella peruskoulu oli tehokkaimmillaan 90-luvun lopulla. Opettaja-aineksessa ei liene tapahtunut suuria muutoksia, vaikka opetusnäytteen antamisesta OKL:n valintatesteissä on luovuttu. Näyttääkin ilmeiseltä, että kohtalokkaat virheet on tehty Opetushallituksen toimesta. 18 vuotta sitten aloitettu inkluusion sisäänajo näennäistukitoimineen on saanut aikaan kierteen, jossa tehtyjä virheitä paikkaillaan uusilla virheillä. Esimerkkinä täysin hassusti ymmärretty itseohjautuvuus. Sannikan ohjelmassa esiintynyt Opetushallituksen perusopetuksen päällikkö paljasti korkeimman virkamiestason kompetenssivajeen olevan yhä lohduton.
    Opettajaksi opiskelevan kannattaa tänään pitää pää kylmänä. Opettajakouluttajissa on sekä jalat maassa olevia että heidän vastakohtiaan. Opettajan tärkein taito Sokrateesta tulevaisuuden huippukasvattajaan on taito päästä ”oppilaan pään sisään” ja halu auttaa tätä edistymään.

  3. Korkeatasoisen koulutuksen lisäksi vielä tärkeämpi tekijä on se että opettajiksi on saatu maamme parasta ainesta nimenomaan sosiologisesti.
    Ihmisyhteisö on sosiologinen populaatio ja vain tasapainoisena sellaisena se voi toimia hyvin.