Onko inkluusio uhka opetukselle ja oppimiselle?

0

Inkluusiosta puhutaan paljon ja se tuntuu herättävän hyvin vahvojakin mielipiteitä. Inkluusio tarkoittaa sanan alkuperän mukaisesti mukaan ottamista. Vertailun kohteena voidaan pitää segregaatiota eli eristämistä. Inkluusion ja segregaation välimaastossa voimme käyttää termiä integraatio, joka taas tarkoittaa yhdistämistä.

Yhteisenä päämääränä Suomen nykyisessä koulutuspolitiikassa voidaan nähdä inkluusion ja lähikouluperiaatteen toteuttaminen. Näin ei kuitenkaan aina ole ollut. Suomessa on herätty esimerkiksi vammaisten koulutuksellisiin oikeuksiin varsin myöhään. Inkluusion mukaan jokaisella lapsella tulisi olla oikeus käydä koulua yleisopetuksen luokassa mistään vammasta tai ominaisuudestaan huolimatta. Toisin sanoen oppilaan tulee saada tarvitsemansa tuki omaan luokkaansa, omassa lähikoulussaan.

Ideaalitilanteessa kaikki hyötyisivät inkluusiosta. Käytännössä tämä kuitenkaan harvoin on mahdollista. Inkluusiosta puhuttaessa keskitytään usein oppilaiden näkökulmaan, vaikka inkluusio koskettaa myös opettajia, perheitä sekä yhteiskuntaa. Olemme tarkastelleet opettajien, rehtoreiden ja vanhempien kokemuksia inkluusiosta ja sen toteutumisesta. Kokemusten perusteella voisi sanoa, ettei inkluusio ole kovinkaan monessa koulussa toteutunut tarkoituksenmukaisesti. Useat opettajat toteavat resurssien olevan riittämättömät, eikä tukea tarvitsevat oppilaat ole saaneet yleisopetuksen luokassa kaipaamaansa tukea ja huomiota. Opettajat ovat voineet kokea ammattitaitonsa vajavaiseksi inkluusion edessä.

Onko inkluusion toteuttamisen lähtökohtana pakko vai nöyrä pyrkimys oppilaiden tasa-arvoiseen opetukseen ja vertaissuhteisiin. Tavoitellaanko sillä taloudellisia säästöjä tai mainetta? Inkluusion perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin edistää oppilaiden välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, eikä sen verukkeella tulisi tavoitella muita hyötyjä.

Yhteinen fyysinen opetustila ei ole sama asia kuin onnistunut inkluusio. Inkluusio on onnistunut ja toimiva vain silloin, kun opetusjärjestelyt yleisluokissa ovat sellaiset, että ne palvelevat ihan jokaista oppijaa. Edellytys tasa-arvoiselle opetukselle ja oppimiselle on tukipalveluiden ja apuvälineiden integroiminen oppilaiden mukana yleisluokkiin. Mikäli tämä ei toteudu, voidaanko inkluusiota pitää parhaana ratkaisuna?

Vanhemmilla ja alan ammattilaisilla on voinut herätä huoli siitä, mikä on kenellekin oikea ja paras paikka olla sekä käydä koulua. Valitettavan usein kuullaan kielteistä palautetta
siitä, että inkluusio ei toimi eikä kenelläkään ole kohta hyvä olla. Voivatko huonot kokemukset ja negatiiviset asenteet muodostua esteeksi inkluusion onnistumiselle?

Kirjoittajat:
Amanda Oilinki, Janina Mäkinen, Alisa Mäkelä

Teksti on syntynyt osana opintoihin kuuluvaa viestinnän kurssia.

JAA