Ohjelmointi saatava peruskoulun opetukseen

2

Kommentoin Kalevassa (11.12.2014) julkaistua artikkelia ”Opettajille koodialkeita – Oulussa otetaan jo ensiaskeleita”.

Monivuotisen koulunkäyntiurani aikana ensimmäiset ajatukset tietokoneiden ohjelmoinnista istutettiin päähäni vasta yliopistossa. Peruskoulun vähäiset atk-tunnit keskittyivät hyvin pitkälti erilaisten toimistotaitojen harjoittamiseen, mistä kaltaiseni hieman useamman tunnin tietokonenäyttöä tuijottanut oppilas ei saanut mitään irti. En missään nimessä ollut mikään erityistapaus, vaan samassa luokkahuoneessa pehmustetuilla toimistotuoleilla pyöri levottomina myös monta muutakin luokkatoveriani.

Tietokoneluokassa opetetut toimistotaidot eivät ole mitään turhia taitoja, vaan suorastaan välttämättömiä nykyajan työ- ja opiskeluelämää varten. Tietoteknisten laitteiden käyttö on vuosikymmenten kehityksen ja maailmanlaajuisen käyttäjäkunnan tavoittelun myötä muuttunut erittäin käyttäjäystävälliseksi. Näytöllä pyörivän värikkään ja helppolukuisen käyttöliittymän taustalla elävästä elämästä tarvitse tietää mitään laitetta käyttääkseen. Ihmislapsi pystyy pienellä avustuksella pelkän etusormensa avulla operoimaan kosketusnäyttöä yhtä helposti, kuin mitä tahansa muutakin lelua. Käyttäjien kosketuspinta laitteen varsinaiseen toimintaperiaatteeseen on pienentynyt käyttäjäystävällisyyden myötä äärimmäisen pieneksi.

Jokaisesta Suomen opetusjärjestelmän läpikulkevasta reppuselästä ei ole tarkoitus kouluttaa ammattiohjelmoijaa. Tärkeää on saada istutettua oppilaan päähän edes pieni ajatus siitä, miten tietokoneohjelmointi toimii ja sitä kautta mahdollisesti synnyttää kipinä.

Parhaassa tapauksessa tämä luo pohjustavia ajatuksia jopa tulevaisuuden ammatinvalinnalle, siinä missä mikä tahansa muukin peruskoulussa opetettava kouluaine. Ei ole oleellista opettaa varhaisteineille kymmeniä vuosia vanhoja standardeja tai tehdä sivutolkulla teoriapohjaisia muistiinpanoja. Ideana on kehittää loogista päättelyä, asioiden jäsentämistä ja ongelmanratkaisukykyä muutenkin kuin pelkän puhtaan matematiikan avulla.

Tietokoneen käskyttäjänä ei välttämättä tarvitse käyttää edes mitään oikeaa ohjelmointikieltä, vaan perusasioiden opettelu visuaalisessa ympäristössä hiiren avulla on hyvä vaihtoehto. Opetus voidaan toteuttaa leikkien ja pelien avulla, niitähän lapset ja lapsenmieliset rakastavat tietoteknisillä laitteillaan harrastaa.

Erittäin oleellinen asia tietojenkäsittelyn alkeidenkin oppimisessa on laadukas opetus. Luokanopettajan ensimmäinen ajatus on varmasti vähintäänkin kyseenalaistava – miten opettaa aihetta, josta ei tiedä itse välttämättä pienetä pintaraapaisuakaan?

Suomen alakouluissa jokainen vähintään luokanopettajan koulutuksen saanut on varmasti kykenevä sisäistämään, miksi ohjelmointiin liittyvän loogisen ajatusmaailman opetteleminen on hyödyllistä ja miten pienimuotoisia ongelmia ratkaistaan. Siinä missä hieman vanhemmille oppilaille voidaan opettaa jo ihan varsinaista ohjelmointia esimerkiksi valinnaisaineena, löytyy Suomesta paljon ammattitaitoista väkeä vailla työpaikkaa. Vuonna 2013 työttömiä työnhakijoita IT-alalla oli 8966, joista keski- ja alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 62 prosenttia.

Suomi ei missään tapauksessa halua jäädä it-osaamisessa jälkeen. Ohjelmointia opetetaan peruskouluissa tällä hetkellä jo esimerkiksi naapurimaassamme Virossa, jossa opetussuunnitelman muutos astui voimaan 2013. Britanniassa vastaavasti opetus alkoi vuoden 2014 syksyllä.

Opetusministeri Krista Kiurun mukaan ohjelmointi on tulossa jossain muodossa peruskouluihin vuonna 2016, mutta siitä ei olla tekemässä omaa oppiainetta. Ohjelmointiopetus laahaa jäljessä toki muuallakin maailmalla, mikä on synnyttänyt satoja erilaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia koodauskouluja. Tunnetuimpana Yhdysvalloista lähtöisin oleva Code.org-hanke, joka on kehittänyt 25 tunnin opetussuunnitelman alle 8-vuotiaille. Hanke on saanut 28 miljoonaa lasta kokeilemaan koodausta tarjoamiensa selainpohjaisten pelien myötä. Code.org tarjoaa myös suomenkielisiä pieniä ohjelmointiharjoituksia, joita voisi vallan mainiosti jo tänä päivänä käyttää hyväksi peruskoulujen ohjelmointiopetuksessa. Maininnan arvoisina järjestöinä myös irlantilainen CoderDojo, sekä brittiläinen Code Club. Suomenkielistä materiaalia ohjelmoinnin opettamiseen tarjoaa Koodi2016-hanke.

Kun ihminen aloittaa nuorena harjoittamaan jotain taitoa, oli se sitten viulunsoitto tai mäkihyppy, on hänellä valmiudet olla aikuisena kyseisessä aihealueessa todella taitava. Sama pätee myös ohjelmointiin. Kun tietotekniikan yleistyminen tulee jatkamaan samanlaista kasvua jokaisella elämän osa-alueella myös lähitulevaisuudessa, on luovuus yhdistettynä hyvään ohjelmointitaitoon avainsana menestykseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen.

Tämän saavuttamiseksi on välttämätöntä antaa myös suomalaisille lapsille mahdollisuus oppia ja innostua koodaamisesta, josta nykyinen peruskoulujärjestelmä on meidät vieraannuttanut.

Veeti Vimpari, toisen vuoden tietojenkäsittelytieteen opiskelija

Teksti on kirjoitettu suomen kielen ja viestinnän kurssilla

JAA

2 KOMMENTTIA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.