OAMK Linnanmaalle -uhka vai mahdollisuus?

0

”OAMK – muutamme Linnanmaalle 2020”, näin lukee yliopistolle ilmestyneissä kylteissä. Ammattikorkeakoulun siirtyminen Linnanmaan kampukselle herättää paljon keskustelua ja erilaisia mielipiteitä. Aiheesta löytyy runsaasti niin negatiivisia kuin positiivisiakin ajatuksia.

Useat yliopiston opiskelijat ovat huolissaan ammattikorkeakoulun muuton vaikutuksista. Keskeisimmiksi huolenaiheiksi ovat nousseet opetuksen laatu, tilan puute ja akateemisen kulttuurin muuttuminen. Opetuksen laadun kannalta opiskelijat pelkäävät, kuinka ammattikorkeakoulun integrointi yliopistoon tulee vaikuttamaan opetustoimintaan; yhdistetäänkö kursseja ja tuleeko opetuksesta enemmän käytännönläheisempää? Ehkä suurimmaksi stressin aiheeksi on koettu yhä suuremman ihmismäärän lisääntyminen Linnanmaan kampuksella. Teoriassa tuleva ihmismäärä mahtuu yliopiston tiloihin opiskelemaan, sillä nykyisellä käytöllä opetustiloja on paljon tyhjillään. Kuitenkin 6000 opiskelijan siirtymisen jälkeen kampukselle rakennetaan ainoastaan 300-500 uutta parkkipaikkaa ja yksi uusi ruokala. Lisäksi tulee ottaa huomioon käytävillä liikkuminen, joukkoliikenne ja asuminen yliopiston läheisyydessä. Nopeampia bussilinjoja on suunniteltu, mutta ratkaiseeko tämä jo nykyisin esiintyvää ruuhka-aikaongelmaa? Pitääkö Ouluunkin rakentaa ratikka?

Yhdistämisessä on myös monia hyviä puolia, kuten kustannussäästöt, verkostoituminen sekä mahdollisuus aivan uudenlaisiin innovaatioihin. Nämä kaikki puolet tulisivat esiin, kun tutkimusta yhdistettäisiin tutkintojen välillä. Varsinkin akateemisella kulttuurilla on pitkät perinteet ja tuleva yhdistäminen luokin monille kysymyksiä perinteiden säilymisestä. Kuitenkin yhdistäminen tarjoaa myös aivan uudenlaisen mahdollisuuden tutustua uusiin opiskelijakulttuureihin ja luoda uusia perinteitä.

Uhkia on siis monia, mutta niin on myös mahdollisuuksia. Tärkeintä on hoitaa siirtymävaihe rauhallisesti tekemättä liian äkillisiä päätöksiä. Näin turvataan kaikkien opiskelijoiden hyvinvointi.

 

Mari Kangas, Suvi Kivikko, Joonas Niemelä ja Marko Saarela, Oulun yliopiston prosessitekniikan opiskelijat.

Teksti on syntynyt opintoihin kuuluvalla suomen kielen ja viestinnän kurssilla.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.