Musiikin ja oppimisen vuorovaikutus

0

Kun kuuntelemme musiikkia tai kun hyräilemme omassa mielessämme melodioita, aivoissamme aktivoituvat paitsi kuuloaivokuoren myös motorisen aivokuoren alueet. Musiikki vaikuttaa suoraan aivojen syviin osiin kuten mantelitumakkeeseen ja hippokampukseen. Aikuisilla mantelitumake ja hippokampus vastaavat vaistonvaraisista toiminnoista sekä tunteiden ja muistojen käsittelystä. Myös sensorinen muisti, työmuisti sekä episodinen ja semanttinen säilömuisti aktivoituvat. Mikäli melodioissa on mukana sanoitus, aktivoituvat sekä vasemman että oikean aivopuoliskon assosiatiiviset alueet. Mikäli sanoitusta ei ole, aktivoituu vain oikea aivopuolisko. Pelkkä mielikuvituksen voimalla tuotettu musiikki aktivoi samoja alueita kuin oikeasti kuultu musiikki.

Jo vauvaiässä musiikki voi vaikuttaa lapseen hyvin voimakkaasti. Mitä pienempi lapsi on sitä voimakkaammin lapsi kokee musiikin. Joukko mielenkiintoisia huomioita musiikin tarkoituksesta kumpuaa vauvatutkimuksesta. Hyvin nuoret vauvat kykenevät havaitsemaan musiikin rakenteita ja tunnesävyjä. Heidän tiedetään — huomaavan hienovaraisia äänenkorkeuden ja rytmin muutoksia sekä pitävän erityisesti oman äidin laulusta (Trehub 2000). Vibraatioaistin avulla sikiö pystyy reagoimaan ääniin jo 20– 24- raskausviikoilla. Laulut, joita lapselle on laulettu odotusaikana, jäävät lapselle mieleen ja ne koetaan turvalliseksi heti syntymän jälkeenkin (Ruokonen, 2001b, 73-74).

“Vauvoille suunnattu laulu sisältääkin eri puolilla maailmaa hyvin samanlaisia piirteitä, kuten melodian kaarroksen, rytmin ja intonaation liioittelemista.  Vauvojen taipumus suosia laulamista ja heidän verrattain korkeatasoinen musiikillisen tiedon käsittelynsä voisi selittyä sillä, että hoitajan ja vauvan välinen kommunikointi on tunteiden säätelyä (rauhoittamista, nukuttamista, aktivoimista ja huomion kiinnittämistä).” Vastasyntyneellä on tarkin rytmitaju ensimmäisenä elinvuotenaan ja tuona aikana lapsella on herkkyys oppia mikä tahansa puhuttu kieli tai musiikki. Jos ei tuota herkkyyskautta ylläpidetä, se sulkeutuu lapsen ensimmäisen elinvuoden jälkeen (Kivelä-Taskinen 2008, 6.). Jo vauvaikäisellä on valmiuksia kuulla ja muistaa musiikin keskeisiä elementtejä, sekä erotella länsimaisen musiikin sointuja (Virtala, 2015).

Lapset tunnistavat säveliä jo kauan ennen kuin he ymmärtävät sanoja, mutta laulut auttavat lasta muodostamaan äänteitä ja ymmärtämään sanojen merkityksiä. Mieluisat laulut rohkaisevat lasta kokeilemaan sanojen ääntämistä. Musiikin ja kielen yhteys lienee molempien selkeistä, rytmikkäistä kuvioista, jotka toistuvat (Aleksandersen, 2017). Musiikin avulla opitaan kuuntelemista, ilmaisemista ja empaattisuutta. Musiikki auttaa lasta ymmärtämään ja tiedostamaan sekä omia että toisten tunteita. Musiikkileikit ovat omiaan kehittämään myös lapsen motorisia taitoja. “Lapsi oppii karkeamotoriikkaa liikkumalla musiikin tahtiin. Erilaisten soittimien opetteleminen puolestaan harjoittaa lapsen hienomotorisia taitoja” (Marjanen).

Lapsuudessa musiikki vaikuttaa myönteisesti kuulojärjestelmään. Se tukee puheen kehitystä ja myös lukemaan oppimisen valmiudet kehittyvät. Musiikki hyödyttää sekä äidinkielen että vieraiden kielten oppimista. Musiikkiharrastus parantaa myös tarkkaavaisuutta, lisää empatiakykyä ja kehittää motoriikkaa (Brucker, 2015). Musiikki auttaa myös vieraiden kielten oppimisessa. Kujala ja Niittyvaara (2014) kertoivat opinnäytetyössään tutkimuksesta, jossa testiryhmänä olleet 12–13 -vuotiaat ranskaa opiskelevat englantilaiset oppilaat jaettiin musiikilliseen ja ei-musiikilliseen ryhmään. Musiikkia oppimisen tukena käyttänyt ryhmä oppi tehokkaammin. Kieliä voi oppia vieraskielistä musiikkia kuuntelemalla, vaikka tarkoitus olisi vain kuunnella musiikkia. Lauluja voi käyttää asioiden opettamisessa koska se voi auttaa muistamaan esimerkiksi aakkoset tai planeetat.

 

Laulujen sanarytmin taputtaminen auttaa myöhemmin sanojen tavutuksessa äidinkielessä. Laulaminen kehittyy yhtä aikaa puhumisen kanssa. Lapsi oppii laulua jäljittelemällä aikuisen laulua.  Lapselle ja lapsen kanssa on tärkeää laulaa eri tilanteisiin sopivia lauluja, esimerkiksi unilauluja. Jos lapsen kanssa on laulettu, häneltä onnistuu spontaanit laulut ja laulujen keksiminen. Lapsi voi leikkiessään laulaa luontevasti päivän tapahtumista tai ajatuksistaan. Aikuiset voivat ruokkia tätä lauluimprovisaatiota lähtemällä itse mukaan. (Ruokonen, 2009 s. 24-25.)

 

Musiikin kuuntelulla on myönteinen vaikutus ADHD- ja ADD-piirteisiin lapsiin. Tutkimus osoittaa, että musiikin kuuntelulla voi parantaa tarkkaavaisuushäiriöisen keskittymistä ja mielialaa. Monet, joilla esiintyy ADHD:n ja ADD:n piirteitä ovat musikaalisia. Musiikin harrastaminen ja instrumentin soittaminen helpottaa tarkkavaisuushäiriötä.  (Juusola, 2014)

 

Nuoruudessa musiikki auttaa kanavoimaan ja ilmaisemaan tunteita. Sillä on myös merkitystä identiteetin rakentumisen ja sosiaalisten suhteiden kannalta. Yhteinen musiikin tuottaminen ja tanssiminen erittävät endorfiineja ja muodostaa mielihyvän kokemuksia. Lisäksi musiikin harrastus auttaa sosiaalisten siteiden lujittamiseen.

 

Aikuisilla musiikki auttaa käsittelemään emootioita, minäkuvaa ja identiteettiä, ja sen avulla voidaan käydä läpi aiempia kokemuksia ja muistoja. Musiikin harrastaminen kehittää kuuloaivokuorta aikuisillakin. Musiikki voi tehostaa mm. vieraiden kielten oppimista. Musiikki helpottaa opiskeltavan asian tallentamista pitkäkestoiseen muistiin. Musiikki hidastaa ikääntymistä.

 

Vanhuudessa musiikkiharrastus ylläpitää itsetuntoa ja pystyvyyden kokemusta ja ehkäisee yksinäisyyttä. Musiikki toimii myös muistin ja mielialan parantajana. Vanhuksilla, jotka harrastavat musiikkia, soittavat tai tanssivat, on todettu pienempi riski dementoitua (Brucker, 2015).

Musiikin harrastaminen ja kuuntelu kehittävät aivoja tavoilla, jotka tietyissä määrin pidentävät ikää. Aihetta on tutkittu mm. Harvardin ja Kansasin yliopistojen lääketieteellisissä tutkimuslaitoksissa, joissa havaitaan ammattimuusikoiden, harrastajien ja “ei muusikoiden” mm. aivokuvien ja muistitestien tuloksissa merkittäviä eroavaisuuksia. (“European archives of psychiatry and neurological sciences” Osa 235, Luku 6, s. 342-354).

Kansasin Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa todettiin musiikin harrastamisella olevan ennaltaehkäiseviä vaikutuksia muistisairauksiin. Musiikkia nuoruudessa harrastaneet vanhukset pärjäsivät paremmin testeissä kuin ei musiikkia harrastaneet. Musiikin harrastuneisuus siis vahvistaa työmuistia tavalla, joka näkyy vielä vanhoina päivinä.

Kuuntelemista tutkinut teknillisen korkeakoulun professori Mikko Sams on huomannut musiikin harrastamisella ja puheen ymmärtämisellä yhteyden. “Muusikoiden kyky erotella korkeita ja matalia säveliä auttaa esimerkiksi toisten puheen ymmärtämistä, omaa puhumista, helpottaa kielten oppimista sekä toisen ihmisen tunteiden tajuamista.”-Mikko Sams, Yle 11.2.2009.

Amerikkalaiset tutkimukset sekä Mikko Samsin sanat kiteyttäen: Musiikin harrastamisella, soittamalla ja kuuntelemalla on korvaamattoman ehkäisevä vaikutus ihmisaivojen vanhenemiseen, sekä parantaa sosiaalisia taitojamme.

Musiikkitieteessä tutkitaan musiikillisten ilmiöiden lisäksi musiikin oppimista, historiaa ja merkitystä ihmiskunnan kehitykselle. Aihetta on tutkittu aktiivisesti vasta 1600-luvulta lähtien. Tutkijoille aiheen vaikeaksi on tehnyt kirjoitetun musiikin lyhyt historia. Evoluution näkökulmasta musiikin funktiona ajatellaan olleen hoivalaulu ja pariutuminen. Tiedätkö romanssin missä musiikilla ei ole mitään roolia? Musiikin alkuperään on Suomessa perehtynyt musiikkitieteilijä Tuomas Eerola:

“Voiko musiikilla ylipäänsä olla sijansa evoluutiossa, onko se tarpeeksi vanha ilmiö ollakseen evoluutioprosessien muokkaama? Kysymyksen haasteellisuus on siinä, että ollakseen kehityshistoriallisesti muovautunut toiminto, tulee sen liittyä hyvin varhaisiin toimintoihin. Musiikki on valitettavasti perin kehnosti fossiloituva käyttäytymisen muoto, joten suoraa tietoa tästä kysymyksestä ei ole tarjolla.” (Eerola 2005)

“Musiikki puolisonvalinnassa. Charles Darwin pohti teoksessaan The descent of man, and selection in relation to sex (1871) musiikin roolia ja päätyi siihen tulokseen, että musiikki on todennäköisesti edesauttanut puolisonvalinnassa ‘ennen kuin ihmiset saivat kyvyn ilmaista keskinäistä rakkauttaan kielen avulla’ (s. 880). Tälle näkemykselle voisi saada tukea myös haastattelemalla nykyajan rock-tähtiä ja faneja tai tarkkailemalla Music Television -kanavan vähäpukeista antia.” (Eerola 2005)

Ludwig Van Beethovenin tunnettu Fur Elise –pianokappale on arveltu saaneensa inspiraation oppilaasta, kehen Beethoven oli rakastunut. Ludwigin kannalta epäonnekkaasti rakastettu päätyi menemään naimisiin valtion virkamiehen kanssa. Kappale jäi kuitenkin elämään. Usein musiikki jatkaa siitä mihin sanat loppuvat.

Oikarinen, Arttu, Pylkkänen, Olli, Rysä, Samuli, Saavinen, Antti ja Sarjanoja, Reeta

Teksti on syntynyt osana opintoja Viesti ja vaikuta -kurssilla.

 

LÄHTEET:

Aleksander E. (2017), Näin musiikki vaikuttaa lapseen:https://blogi.vaukirja.fi/blogi/nain-musiikki-vaikuttaa-lapseen/

Brucker H. (2015) Musiikki ottaa aivoon. Haettu 24.9.2018 osoitteesta https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/19/musiikki-ottaa-aivoonvoiko-musiikki-auttaa-keskittymaan

Eerola, Tuomas 2005. Musiikin alkuperä ja evoluutiopsykologia. Tieteessä tapahtuu 3/2005. Haettu 24.9.2018 osoitteesta: https://journal.fi/tt/article/view/56627/18774

Juusola M. (2014) Musiikki auttaa ADHD- lasta keskittymään. Haettu 24.9.2018 osoitteesta https://www.hs.fi/tiede/art-2000002730607.html

Kujala K. & Niittyvaara P.  (2014) Musiikki on avain kielen kehitykseen. Haettu 24.9.2018 osoitteesta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/85526/kujala_kirsi_niittyvaara_paivi.pdf?sequence=1

Niilola, M. (2009), “Harrasta musiikkia ja opit paremmin”, haettu osoitteesta (24.9.2018): https://yle.fi/uutiset/3-5723516

Priess, J. (2016) “7 todistettavasti älykkyyttä kasvattavaa harrastusta” Haettu 24.9.2018 osoitteesta: https://tieku.fi/ihminen/aivot/alykkyys/alykkyys-7-todistettavasti-alya-lisaavaa-harrastusta

Ruokonen, I. 2009. Musiikillista oppimisympäristöä luomaan. Teoksessa A. Välimäki (toim.) Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. (s. 24-25) Helsinki: Yliopistopaino Oy. Haettu 24.9.2018 osoitteesta: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80314/3ade1cb7-b61e-4c73-b0a8-b0305b3f927b.pdf?sequence=1

Uro, J. (2008), Lapset musiikin maailmassa, haettu osoitteesta 24.9.2018: https://www.vau.fi/vauva/kasvu-ja-kehitys/lapset-musiikin-maailmassa/

Vuorio, P. (2014), musiikki auttaa kun puhuminen ei suju:  http://www.musiikkipalveluikaheimo.fi/tiedostot/uc_lehti_2_2013.pdf

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.