Monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa

8

Uusi 2019 vuonna laadittu varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on astunut voimaan vuoden mittaan. Varhaiskasvatussuunnitelma turvaa kaikille lapsille samanlaiset oikeudet varhaiskasvatukseen. Suunnitelmaan on sisällytetty kohta kulttuuriselle osaamiselle ja vuorovaikutukselle, johon kuuluvat ihmisten kunnioittaminen ja vuorovaikutustaitojen oppiminen.

Rita Leinosen (2011) mukaan lasten kulttuuri-identiteettiä tuetaan varhaiskasvatuksessa antamalla hänen ilmaista omaa kulttuuriaan. Varhaiskasvatuksen henkilökunta ja huoltajat tekevät yhteistyötä ja ottavat huomioon kunnioittavasti lasten perheen taustat. Lasten keskinäistä kunnioitusta toisten erilaisia katsomuksia kohtaan yritetään kehittää. Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa toteutetaan myös Suomi toisena kielenä opetusta.

Perheen ja varhaiskasvatuksen yhteistyö tukemassa lapsen kehitystä

Lapsen elinympäristö ja perheen kulttuuri ovat merkittäviä tekijöitä lapsen identiteetin muodostumisessa. Eri kielet ja kulttuurit ovat ennen kaikkea rikkaus, mutta saattavat asettaa haasteita esimerkiksi varhaiskasvatuksen kentällä. Monikulttuurisen lapsen sopeutumisen takaamiseksi on siis tärkeää, että perhe ja varhaiskasvatus tekevät kattavasti yhteistyötä. Tämän yhteistyön tueksi on muodostunut käsite kasvatuskumppanuus. Kasvatuskumppanuus perustuu perheen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan väliselle luottamukselle sekä yhteistyölle. Se tarjoaa perheelle osallisuuden tunteita lapsen arkeen varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatuksen henkilökunta on isossa avainasemassa myös monikulttuuristen perheiden sopeutumisen onnistumisessa. Esimerkiksi maahanmuuttajaperheille varhaiskasvatuksessa kohdatut ihmiset saattavat olla ensimmäisiä kosketuksia suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen, siksi varhaiskasvatus on mittaamattoman tärkeässä roolissa myös perheen kotouttamisen tukemisessa sekä syrjäytymisen ehkäisyssä. Moninaisten kulttuurien ja kielten kunnioitettavaan kohtaamiseen vaaditaankin varhaiskasvatuksen työntekijöiltä työssään avoimuutta sekä kohtaamisen taitoja.

Varhaiskasvatuksen opettajan merkitys monikulttuurisessa päiväkodissa

Varhaiskasvatuksen opettajan rooli on suuri, kun puhutaan monikulttuurisuudesta. On tärkeää, että opettajilla sekä muulla päiväkodin henkilökunnalla on tietämystä eri kulttuureista ja sensitiivisyyttä kohdata eri kulttuureista tulevia vanhempia ja lapsia. On myös tärkeää, että päiväkodin oppimisympäristössä on huomioitu monikulttuurisuus.

Yhteistyö päiväkodin ja vanhempien kanssa on erityisen tärkeää monikulttuurisessa päiväkodissa. Yhteistyö perustuu luottamukseen ja toisen osapuolen kunnioitukseen. Lapsen huoltajat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen kasvatuksessa, mutta päiväkoti toimii rinnakkaisena kasvuympäristönä.

Monikulttuurisuuskasvatus on osa varhaiskasvatuksen opettajan työtä päiväkodissa ja sen tärkeys korostuu, kun ryhmässä on paljon eri kulttuuritaustoista tulevia lapsia. Monikulttuurisuuskasvatuksen tavoitteita on tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus sekä kulttuurien välisen ymmärryksen lisääminen.

Monikulttuurisuuden haasteet varhaiskasvatuksessa

Yksi monikulttuurisuuden haasteita on syrjintä ja rasismi. Rasismin vastainen työ on tärkeä aloittaa jo varhaiskasvatuksessa. Päiväkoti voi olla lapselle ensimmäinen paikka, jossa lapsi on tekemisissä eri etnisistä taustoista olevien ihmisten kanssa. Koska rasismin taustalla voi olla pelkoa ja tietämättömyyttä eri kulttuureista, monimuotoisuus on otettava huomioon varhaiskasvatuksen opetuksen suunnittelussa. Oulun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan, että henkilöstön tulee luoda moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri varhaiskasvatuksen ympäristöön. Tämä tarkoittaa kasvatusta, joka tukee lapsen kasvua ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Rasismia ja kiusaamista ei hyväksytä missään muodossa.

Miten rasismi vaikuttaa lapseen? Syrjityksi ja kiusatuksi tuleminen aiheuttaa häpeän tunnetta. Lapsi voi sulkeutua, koska tuntee olevansa erilainen ja poikkeava. Erilaisuuden, ulkopuolisuuden ja toiseuden tunteet aiheuttavat sekä psyykkisiä, että fyysisiä terveyshaittoja. Jotta jokaiselle lapselle voitaisiin luoda turvallinen ja hyväksyvä alusta kasvulle ja kehitykselle, on kiusaamistilanteisiin puututtava välittömästi.

Miten kulttuuritaustaista kiusaamista voidaan ehkäistä? Globaalikasvatus pyrkii edistämään lapsen ymmärrystä ja tietoa eri kulttuureista. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja maailmankansalaisuutta. Näiden teemojen ymmärtäminen on edellytys suvaitsevaisessa monikulttuurisessa ympäristössä.

 

Lotta Aalto, Anni-Linnea Haipus, Jenny Huisman ja Elina Karppinen

Teksti on syntynyt opintoihin kuuluvalla suomen kielen ja viestinnän kurssilla.

JAA

8 KOMMENTTIA

  1. Sotatilassa oleva Ruotsi on elävä esimerkki epäonnistuneesta varhaiskasvatuksesta,ja siellä maahanmuuttaja nuoret kyllä ilmaisevat voimakkaasti kulttuuriaan.
    Sama ilmiö on myös KRP,n mukaan rantautumassa Suomeen.Ruotsi on jo menetetty,Suomi on vielä pelastettavissa.

  2. Huhhuh! Täällähän persujen trollit vasta ovat innostuneet! Todellakin ”satoa lehdistä”, ainoastaan yhteen lähteeseen viitattu, joka sekin on kaukana mistään todellisesta tietolähteestä.

  3. Ei kaiken tuhoava monikulttuurisuus kommentteja sensuroimalla häviä.Mutta suvakeillehan ei sananvapaus olekkaan tärkeää vaan se halutaan kieltää,ja rajoittaa,mutta kyllä kansa tietää.

  4. Sinun kommenttisi toistivat samaa, niin ihan järkevää poistaa. Eihän kukaan tuotakaan kommenttiasi ole sensuroinut, joten vetoaminen sananvapauden rajoittamiseen on pohjaa vailla. Ja vielä ne artikkelit joihin viittasit: ei mitenkään tukenut tuota sinun propagandaasi, vaan oli täysin objektiivinen tutkimus, jossa seurattiin eri asuinalueiden asenneilmastoa verraten ns. ”liikkujien” ja ”pysyjien” asenteita.

  5. Pienet lapset eivät ole alkujaan rasisteja vaan aikuiset heidät sellaisiksi tekevät. Suomalaiset ovat maastamuuttajakansaa, amerikkaan on mennyt 150 vuoden aikana noin 400000 suomalaista, Ruotsiin sotien jälkeen reilut 300000 meikäläistä. Noiden lisäksi Australiaan 1960 -70 luvuilla varsin paljon, sekä Euroopan alueelle. NYt tänne on tullut joitakin tuhansia ihmisiä ja rasisti huutavat kurkkusuorana rajat kiinni.

    Puheet moinikulttuurisesta varhaiskasvatuksesta ovat kyllä kaunista puhetta, mutta eivät käytännössä totedu ja syynä on kasvava vihapuheen määrä. Maastamuuttajakansa ei hyväksy tänne muuttamista.

  6. Turha verrata suomalaisten maahanmuuttoja tänne tulleisiin KYMMENIINTUHANSIIN ”pakoloisiin”.
    Suomalaiset ovat muuttaneet työn perässä,näistä tulleista lähes kaikki tulevat sosiaalielätettäviksi valmiiden lihapatojen ääreen.
    Tässä asiassa ei tarvi vihapuheita,vaan realiteetit ovat jokaisen näkyvillä.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.