Lasten ulkonäköpaineet

0

Jo päiväkoti-ikäiset lapset kokevat ulkonäköpaineita. Tutkimuksen mukaan jo 8-vuotiaalla lapsella on käsitys siitä, millainen on ihannevartalo. Suomessa suurin osa kuudesluokkalaisista tytöistä ei ole tyytyväinen ulkonäköönsä. Lisäksi suhtautuminen ulkonäköön on negatiivissävytteisempää suomalaisten poikien keskuudessa verrattuna muihin pohjoismaisiin poikiin. Pienen lapsen ulkonäköpaineiden kehittymiseen vaikuttavat eniten kodin ja perheen asenteet. Lapsen siirtyessä päiväkotiin ja kouluun sosiaaliset piirit laajenevat ja kavereiden, ympäristön ja median vaikutus kasvaa. (Lähde, 2009, s. 37 ja 42.)

Lapsen itsetunto ja suhde ulkonäköön alkavat muotoutua jo varhaislapsuudessa. Lasten psykiatri Janna Rantalan mukaan vanhempien asenteet ja suhtautuminen ulkonäköön heijastuvat suoraan lapseen. Vanhemmat ovat vastuussa siitä, miten perheessä puhutaan ulkonäköön ja painoon liittyvistä asioista. (Pelo, 2017.) Myönteinen ja rohkaiseva puhe vahvistaa lapsen itsetuntoa. Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavan puhelimen päällikkö Tatjana Pajamäki toteaa: ”Lämmin, läheinen ja arvostava suhtautuminen tärkeää, siten lapselle voi syntyä myönteinen käsitys itsestään.” (Helsingin Uutiset, 2016). Myös vanhempien varallisuus vaikuttaa lapsen ulkonäköpaineiden kehittymiseen. Vanhempien vähävaraisuus voi aiheuttaa lapsen liian varhaisen siirtymisen aikuisten maailmaan, kun huoli perheen pärjäämisestä kasvaa. (Väärämäki, 2016). Ryhmässä perheen vähävaraisuus nostaa lapsen silmätikuksi ja saa lapsen tuntemaan itsensä riittämättömäksi. Vähävaraisuus voi aiheuttaa sen, ettei lapsella ole mahdollisuutta harrastaa, eikä pysyä ajalle ominaisten trendien mukana. (Lähde, 2009.)

Sosiaalinen media välittää tytöille kuvaa laihasta, muodikkaasta ja meikatusta naisesta. Poikien ihanteena olla tavallinen, ei liian erottuva, siisti, pitkä ja lihaksikas. ”Mediayhteiskunnassa mallit ovat suurelta osin ristiriitaisia ja nopeasti muuttuvia, joten niiden tarjoamat kiinnekohdat minuudelle jäävät häilyviksi ja epävarmoiksi.” (Lähde, 2009, s. 38 ja 41). Sosiaalisessa mediassa on helpompi arvostella ulkonäköä kuin kasvotusten.

Lasten ulkonäköpaineet ovat monen eri asian summa. Meidän aikuisten; vanhempien, sekä päiväkodin ja koulun henkilökunnan tulisi kuitenkin parhaamme mukaan toimia siten, että lapset saisivat turvallisen, ulkonäköpaineista vapaan ympäristön kasvaa. Ulkonäköpaineiden muodostumiseen vaikuttavien tekijöiden laajuus aiheuttaa sen, ettemme voi kontrolloida jokaista lapseen vaikuttavaa tahoa. Lapsi saa tahtomattaankin esimerkiksi kaveripiirien ja sosiaalisen median kautta vaikutteita kehon kuvan ihanteista. Tarjoamalla lapselle lämminhenkisen, kannustavan kasvuympäristön, estämme parhaamme mukaan lapsen ulkonäköpaineiden kehittymistä, sekä annamme lapselle mahdollisuuden kehittää identiteettiään ja minäkuvaansa positiivisten kokemusten kautta.

Aho Noora, Fält Veera, Hanni Aino, Heikkinen Tiia ja Heinola Emma

 

Teksti on syntynyt opintoihin kuuluvalla Viesti ja vaikuta -kurssilla.

 

LÄHTEET
Lähde, M. (2009). Lasten itseymmärrys kulutuskulttuurissa: ulkonäkösuhteen muotoutuminen alakoululaisten kirjoituksissa. Nuorisotutkimus 4. (s. 37-42). Haettu 24.9.2018 osoitteesta http://elektra.helsinki.fi/oa/0780-0886/2009/4/lastenit.pdf

Kuisma, T. (2016). Mitä vastata, kun lapsi tuskailee ulkonäköään? Asiantuntija neuvoo. Haettu 24.9.2018 osoitteesta https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/371002-mita-vastata-kun-lapsi-tuskailee-ulkonakoaan-asiantuntija-neuvoo

Pelo, M. (2017). Älä koskaan puhu lapselle laihduttamisesta. Haettu 24.9.2018 osoitteesta
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/05/ala-koskaan-puhu-lapselle-laihduttamisesta-lue-lastenpsykiatri-janna-rantalan

Väärämäki, H. (2016). Riikka on yksi Suomen yli 100 000 köyhästä lapsesta – “Loppukuusta äiti saattoi sanoa, että juokaa maitoa vähän hitaammin”. Haettu 24.9.2018 osoitteesta https://www.hs.fi/elama/art-2000002909620.html

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.