Kansankynttilästä kasvattajaksi – mikä on opettajan rooli nykypäivänä?

2

Mitä muistat omista kouluajoistasi? Mikä oli silloin opettajan rooli? Istuitko koskaan jälki-istunnossa tai saitko karttakepistä sormillesi? Opettajan rooli on muuttunut yhteiskunnassa paljon viime vuosien aikana. Kasvatuksen rooli korostuu yhä enemmän peruskoulun arjessa, ja yhteistyö kodin ja koulun välillä on lisääntynyt. 

Opettajan rooli on muuttunut yksin tekemisen kulttuurista yhdessä tekemiseen niin opetus- kuin kasvatustyössä. Moniammatillinen yhteistyö, erilaiset tiimityöskentelyn muodot, kuten samanaikaisopetus sekä yhteistyö kodin ja koulun välillä ovat lisääntyneet. Opettajan rooli on muuttunut auktoriteetista ohjaajaksi. Haavio puhuu kirjassaan Opettajanpersoonallisuus (1949), että opettajan työnkuvaan kuului tärkeiden arvojen välittäminen ja yhteiskunnallisena esikuvana toimiminen sekä sivistyksen edistäminen. Perinteisen auktoriteetin ja opettamisen sijaan nykypäivänä korostetaan opettajan ja oppilaan välistä tasavertaisuutta ja oppimisen ohjaamista. Kurinpito kuului osaksi opettajan auktoriteettia.  

Opettajien ja vanhempien yhteistyö on muuttunut vuosien saatossa. Ennen vanhemmat arvostivat opettajaa auktoriteettina, nykyään suhde on tasavertaisempi. Opettajan rooliin kuuluu myös vahvasti kasvatus, josta ovat vastuussa sekä opettaja että huoltajat. Perustuslain mukaan huoltajalla on oikeus saada tietoa lapsensa koulun edistymisestä. Yhteydenpidon tueksi on kehitetty esimerkiksi verkkosivuja, kuten Wilma. Opettaja pitää yhteyttä vanhempiin myös puhelimitse, sähköpostitse sekä tapaamisten avulla. Opettajan on tärkeää muodostaa luottamuksellinen suhde huoltajiin, jolloin esimerkiksi ongelmatilanteissa yhteydenotto ja keskustelut onnistuvat helpommin.

Opettajan rooli kasvattajana korostuu yhä enemmän koulumaailmassa 

Nykypäivänä opettajat ovat entistä kiinnostuneempia oppilaidensa elämästä. Opettajan tehtävä on luoda oppilailleen turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö. Opettajan rooli kasvattajana korostuu yhä enemmän koulumaailmassa. Perusopetuslain mukaan opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. 

Ennen kasvatuksesta vastasivat pääasiassa lapsen vanhemmat. Kasvatus yhdessä opettajan kanssa ei ollut edes mahdollista, sillä yhteydenpito oli vaikeampaa nykytilanteeseen verrattuna. Kasvatukseen kuuluu edelleen kurinpitokeinoja, mutta rangaistuksen muodot ovat muuttuneet. Oppilaaseen kohdistuva fyysinen väkivalta on kielletty ja tilalle ovat tulleet muun muassa jälki-istunnot ja uudempana ilmiönä kasvatuskeskustelut. Kasvatuskeskustelun tarkoituksena on saada lapsi käsittelemään keskusteluun johtanutta tilannetta ja pohtimaan, miten vastaavia tilanteita voisi tulevaisuudessa ehkäistä. 

 Emilia Hannila, Julianna Stolt, Anni Martikainen ja Jonna Piippo 

Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto 

Teksti on syntynyt kieli- ja viestintäkoulutuksen suomen kielen ja viestinnän kurssilla. 

JAA

2 KOMMENTTIA

  1. Kyllä opettajalla saisi nykypäivänäkin olla enemmän auktoriteettia kuin mitä tällä hetkellä kuulostaa olevan.
    On hyvä, että oppilaan ja opettajan tasavertaista asemaa tuodaan esille mutta sitä taas osa oppilaista osaa käyttää hyväkseen. Lisäksi nykyiset oppilasryhmät ovat paljon haastavampia, koska on niin paljon erilaisia perheitä ja perhemalleja, joista lapsia tulee kouluun. Esim.eroperheiden lapsilla perhetilanteiden muutokset vaikuttavat varmaan osittain mielialaan ja käyttäytymiseen vaikka kjinka olisi ns.sopuisa ero.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.