Kaivostoiminnan elvyttäminen Kolarissa on kestämätön ratkaisu

1
Kuva: Aleksi Järvinen, 2017.

Kaivostoiminnan luomat työpaikat ja verotulot ovat näennäisiä ja pikaisia voittoja, jotka voivat pilata ja näivettää pitkässä juoksussa koko kunnan imagon ja talouden. Miksi kaivostoimintaa yritetään väkipakolla perustaa yhteen Lapin elinvoimaisimmista matkailukunnista?

Kolarin vetovoima perustuu luontoon ja siitä elävään matkailuun

Kolari on kunta Länsi-Lapissa. Kunnan tunnetuimpina ja vetovoimaisimpina paikkoina voidaan pitää Ylläksen laskettelukeskusta sekä Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa, joka on maamme vierailluin sekä kooltaan kolmanneksi suurin. Ylläs on puolestaan yksi Suomen johtavista kansainvälisen tason laskettelu- ja hiihtokeskuksista.

Matkailu on paljolti Kolarin luonnonolosuhteiden takia kunnan asukkaiden suurin toimeentulonlähde. Talvi on vuoden tärkeintä sesonkia, mutta matkailua on runsaasti myös kesäisin, jolloin turistit tulevat esimerkiksi tekemään vaellusretkiä kansallispuistoon.

Matkailun tuomat tulot olivat jo vuonna 2011 lähes 50% kaikkien toimialojen liikevaihdosta. Ylläksen ympäristössä sijaitsee myös merkittävä määrä yksityisten henkilöiden sekä yritysten loma-asuntoja, mökkejä ja muita kiinteistöjä, ja matkailun ennakoidaan edelleen kasvavan hyvin.

Tyrehtyneen kaivostoiminnan elvyttäminen on uhka, jota moni matkailuyrittäjä pelkää

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston läheisyyteen Hannukaisen kylään on pitkään kaavailtu uudelleenavattavaksi jo kerran lopetettua kaivostoimintaa. Vuonna 2005 tutkimukset Hannukaisen esiintymästä aloitettiin jälleen uudelleen Northland Mines Oy:n toimesta. Kaivoshankeen edistämiseksi tehtiin kaivoksen toiminnallisia suunnitelmia ja ympäristövaikutusten selvityksiä. Tänä päivänä kaivostoiminnan elvyttämisestä vastaa paikallinen Tapojärvi Oy ja sen tytäryhtiö Hannukainen Mining Oy. Hannukaisen entisestä avolouhoksesta ja sen ympäristöstä on löydetty runsaasti hyödyntämättömiä mineraaleja.

Kaivoshanke on herättänyt eripuraa luontomatkailuun elinkeinonaan vahvasti nojaavan Kolarin kunnan asukkaissa. Sen pelätään heikentävän matkailun houkuttavuutta alueen vetovoimaisuutta. Luontokokemuksia hakeva matkailija ei toivo luonnossa liikkuessaan kohtaavansa kaivosmonttuja ja niistä aiheutuvaa melua, pölyä ja muita ympäristöllisiä haittoja. Siitä kertoo hyvin esimerkiksi Kolarin kunnan asukkaiden ja matkailijoiden jättämä adressi, joka keräsi yli 50 000 kaivoshanketta vastustavaa allekirjoitusta. Adressi on tällä hetkellä Kolarin kunnanvaltuuston käsiteltävänä.

Riskit vai hyödyt – kummat painavat päätöksenteossa enemmän?

Kolarin tilanne on tällä hetkellä varsin haastava. On selvää, että kaivostoiminta toisi kunnalle töitä ja verotuloja, mutta mitä sen päätyttyä tapahtuisi?

Kolarissa liki kolme vuosikymmentä toiminut kaivosyhtiö Rautaruukki Oyj jätti aikoinaan 250 työntekijää vaille työtä. Todennäköisesti myös Hannukaisen avolouhos työllistäisi henkilöstöä vain rajallisen ajan, jonka jälkeen työvoima kaikkoaisi. Sen jälkeen kunnan olisi etsittävä korvaavia tulonlähteitä muualta, kuten 1990-luvun alussa kävi. Kaivostoiminnan jättämä aukko avasi tuolloin elinkeinoelämässä aukon matkailusektorille, jonka hedelmistä kunnassa nyt nautitaan.

Kaivostoiminta haittaisi takuuvarmasti matkailusektorin toimintaa sekä alentaisi tonttien ja kiinteistöjen arvoa alueella. Se vahingoittaisi Kolarin imagoa merkittävästi ja vaikuttaisi negatiivisesti alueen vesistöihin – Torniojoen sivujokeen, Äkäsjokeen, sekä sen kalakantoihin.

Ennen kuin ympäristöselvitykset on hyväksytty sekä muut luvat myönnetty, minkäänlaisiin toimiin ei Hannukaisen kaivoksessa voida ryhtyä. Mutta kannattaako se edes?

Tämänhetkiset tulevaisuudennäkymät ja kasvuennusteet kielivät siitä, että maltillisempi talouskasvu matkailun kautta olisi Kolarille parempi vaihtoehto. Mielestäni olisi turvallisempaa ja kestävämpää suunnata resursseja Ylläksen brändin kehittämiseen sekä lappilaisen luonnon suojeluun kuin pilata matkailun mahdollisuuksia kaivostoiminnalla.

Aleksi Järvinen

Kirjoittaja on Oulun yliopiston maantieteen opiskelija. Teksti on kirjoitettu Digitaalisen viestinnän kurssilla.

JAA

1 KOMMENTTI

  1. Tuon Rautaruukin Rautuvaaran kaivoksen lisäksi Kolarissa toimi myös Partekin kalkkikaivos ja sementtitehdas Äkäsjokisuulla.Kaivokset mahdollistivat rautatien rakentamisen Kolarin,jota pitkin nyt matkailijat kulkevat.
    Kaivosten loppuminen 90-luvun taitteessa romahdutti kunnan asukasluvun ja talouden.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.