Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen opettajan työssä

1
Kuva: Venla Ropponen

Ilmastonmuutos on vahvasti esillä Opetussuunnitelmassa, mutta tuleeko se esiin käytännössä? Opettaja voi vaikuttaa tulevaisuuden yhteiskuntaan omalla työllään. On aika siirtyä puheista tekoihin.

Ilmastonmuutos on vakava ympäristöongelma. Ilmastonmuutos on kasvihuoneilmiön voimistumista, mikä johtuu kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä. Ihmisten toiminta ja esimerkiksi teollisuus tuottavat näitä kasvihuonekaasuja. Ilmastonmuutoksen perimmäisiä syitä ovat yhteiskunnan rakenteet, ja keskeisiä ilmastokysymyksiä ovat yhteiskuntien toiminta, moraali, arvot ja oikeudenmukaisuus.

’’Ilmastonmuutoksen perimmäisiä syitä ovat yhteiskunnan rakenteet, ja keskeisiä ilmastokysymyksiä ovat yhteiskuntien toiminta, moraali, arvot ja oikeudenmukaisuus.’’

John Urry esittää teoksessaan Ilmastonmuutos ja yhteiskunta (2011), että ilmastonmuutos on yhteiskunnallinen ongelma, sillä yhteiskunta on osallisena niissä prosesseissa, jotka vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen. Ilmastonmuutoksen seurauksia ovat arktisen alueen lämpötilojen nousu, jääpeitteiden sulaminen, sademäärien ja tuulten suuntien muuttuminen, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen sekä kuivuuden ja lämpöaaltojen lisääntyminen. Muutokset ilmastossa ovat maailmanlaajuisesti vaikuttavia. Maailman ihmisiin kohdistuu uhkia, kuten köyhyys, kuivuudesta johtuva vesipula, tulvat ja uudet sairaudet, ja nämä uhkat vaikuttavat epätasa-arvoisesti maailman ihmisiin.

’’Ilmastonmuutoksesta aiheutuva uhka on pahempi uhka kuin terroriuhka.’’

Ilmastonmuutoksesta aiheutuvaa uhkaa pidetään jopa pahempana kuin terroriuhka. John Urry väittää teoksessaan, että ilmastonmuutoksen aiheuttama kriisi on globaali ja ajankohtainen, mutta ratkaistavissa. Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät välttämättä näy niin vahvasti, ja siksi opettajan työssä tärkeää on keskustella oppilaiden kanssa siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämään muualla maailmalla.

”Realistinen tieto ei ole virheellisen tiedon välittämistä eikä uhkakuvien maalaamista.’’

Ilmastokasvatus määritellään yhdeksi osa-alueeksi ympäristökasvatuksen, kestävän kehityksen kasvatuksen ja ekososiaalisen sivistyksen kanssa. Ilmastokasvatuksen tärkeimpiä tavoitteita ovat kestävän tulevaisuuden rakentaminen, osallistumisen vahvistaminen sekä vaikuttamisen taitojen harjoittelu. Harjoittelu tapahtuu yhteiskunnallisella tasolla sekä arjen ja omien valintojen kautta. Ilmastokasvatuksessa keskeistä on ilmastomuutos-ilmiön syvällinen ymmärtäminen ja lisäksi käyttäytymisen ja toiminnan muutokset. Käyttäytyminen ilmenee ihmisten toimissa ja tavoissa ilmastonmuutokseen vaikuttamisessa. Ilmastokasvatus on esillä vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmassa.

”Ilmastoasioiden käsittelyssä tärkeää on usko omaan pystyvyyteen ja pienten tekojen merkityksen korostaminen.’’

Ilmastonmuutos on ajankohtainen, monialainen ja monitieteinen ongelma, jonka vaikutuksia ei sovi vähätellä. Viestin kohdentaminen oikealle kohderyhmälle on tärkeää, mutta on huomioitava kohderyhmän kykyyn vastaanottaa informaatiota. Kerronnassa on säilytettävä positiivisuus ja realistisuus. Realistinen tieto ei ole virheellisen tiedon välittämistä eikä uhkakuvien maalaamista. Ilmastokasvatuksella ei ole tarkoitus lisätä lasten stressiä, mutta positiivinen ja realistinen kerronta on säilytettävä. Koulussa ilmastokasvatus näkyy ympäristöaiheiden jatkuvana läsnäolona, lasten kuulemisena sekä uusien asioiden oppimisena. Ilmastoasioiden käsittelyssä tärkeää on usko omaan pystyvyyteen ja pienten tekojen merkityksen korostaminen.

“Keskustelun ei tulisi olla syyllistävää, vaan tärkeintä on kannustaa oppilaita pohtimaan ja tutkimaan asioita myös itsenäisesti.’’

Ilmastokasvatuksessa olisi teorian lisäksi olla mukana käytännön esimerkkejä siitä, kuinka jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Tämä voisi olla esimerkiksi oppilaan ja opettajan arkipäivän tekojen tarkastelua kulutuksen ja saastuttamisen näkökulmasta. Oppilaat voisivat pohtia omaa hiilijalanjälkeään esimerkiksi internetistä löytyvien laskureiden avulla. Oman ilmastokuorman laskemisen kautta on myös mahdollista pohtia arjen perusasioita, kuten sähkön tuotantoa ja ruoan kulkua aina tuotannosta omalle lautaselle asti. Oppilaita voidaan rohkaista kokeilemaan erilaisia kulutustottumuksia, mutta varsinkin nuorempien lasten osalta vanhempien tulisi olla tietoisia näistä kokeiluista. Keskustelun ei tulisi olla syyllistävää, vaan tärkeintä on kannustaa oppilaita pohtimaan ja tutkimaan asioita myös itsenäisesti.

“Tarkkasilmäiset oppilaat huomaavatkin varmasti, jos opettaja kertoo ensin ilmastonmuutoksen vakavista uhkakuvista ja kaasuttaakin koulupäivän jälkeen urheiluautolla koulun pihasta kotia kohti.’’

Opettajilla on vastuullinen ja vaikutusvaltainen tehtävä yhteiskunnassa. Opettajien omalla toiminnalla ja käyttäytymisellä on siis merkitystä, koska heitä pidetään työnsä puolesta roolimalleina. Tarkkasilmäiset oppilaat huomaavatkin varmasti, jos opettaja esimerkiksi kertoo ensin ilmastonmuutoksen vakavista uhkakuvista ja kaasuttaakin koulupäivän jälkeen urheiluautolla koulun pihasta kotia kohti.

Opettajan työssä on huomioitava oppilaiden ikä ja sen mukainen kehitystaso. Yläasteikäisille voi opettaa jo eri teorioita ilmastonmuutokseen liittyen, kun taas ala-asteikäisten kanssa pysytellään konkreettisissa teoissa. Lukiolaiselle voidaan tuoda esille jo poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tärkeintä kaikilla koulutusasteilla on pysytellä faktatiedossa ja korostaa oppilaan omaa mahdollisuutta vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Opettajan on itse uskottava siihen, mitä opettaa ja näytettävä esimerkkiä toiminnallaan. Opettajien olisi tärkeää kannustaa myös kollegoitaan käsittelemään aihepiiriä omilla oppitunneillaan, jolloin oppilaat voisivat kokea aihepiirin mahdollisimman monista eri näkökulmista. Oppilaitosten tulee olla ympäristöystävällisiä työpaikkoja myös oppituntien ulkopuolella muun muassa kierrätyksen osalta.

Pekka Holappa, Eetu Luoma, Linnea Marttila ja Venla Ropponen

Kirjoittajat ovat Oulun yliopiston ensimmäisen vuoden erityispedagogiikan opiskelijoita.

Tekstin aihe ja toteutus ovat syntyneet osana viestinnän opintoja.

JAA

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.