Hyönteissyönti ratkaisuna tulevaisuuden nälkään

0
Laosilaista hyönteisruokaa (Basile Morin).

On vuosi 2037, matelen kohti opiston ruokalaa. Tarjolla on sitä samaa kuin yleensä; matomakaronilaatikkoa ja sirkkapihvejä. Aluksi minua kummastutti, kun kouluihin tuli hyönteisruokapäivät. Ajattelin että pelkästään kalaruokapäivistä ja kasvisruokapäivistä oli tarpeeksi päänvaivaa nirsommille. Vuosien vierähtäessä lihapäivistä tuli harvinaisempia. Aluksi niitä oli vain kolme päivää viikossa, torstain ollessa kasvispäivä ja keskiviikon hyönteispäivä. Nykyään liharuokaa saa vain perjantaisin, ja jos uudistukset menevät läpi, ei sitäkään vähää. Kumma kyllä ketään se ei oikeasti vaikuta häiritsevän, sillä ruoka on yhtä maittavaa kuin aina.

Hyönteissyönnin tieteellinen nimi on entomofagia. Vielä vähän aikaa sitten Evira ei luokitellut hyönteisiä ruoaksi, vaan paahdettuja sirkkoja piti myydä koristeiksi luokiteltuina. Nykyään Prisman valikoimasta löytyy noin kymmentä elintarviketta, jotka sisältävät hyönteisiä. Nykyisellä väestönkasvulla ruoantuotanto pitäisi kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä, mutta samalla elintarviketeollisuuden päästöt tulisi pienentää murto-osaan. Peltoala maailmalla ei tule suurenemaan juurikaan, vaan se pitää käyttää tehokkaammin, jos haluamme pitää nykyisen elintason yllä. Hyönteisten teollinen kasvattaminen elintarvikkeiksi olisi tähän kaikkein tehokkain ja ekologisin vaihtoehto.

Nykyinen maatalous aiheuttaa yli kolmasosan ihmisten tuottamista päästöistä, ja Suomessa 70% sadosta menee eläinten rehuksi. Eläinten lihan syönti on kammottavan tehoton tapa ruokkia itsensä, sillä vain murto-osa rehun energiasisällöstä päätyy lautaselle. Kiloa naudanlihaa kohden joudutaan kuluttamaan 16 kilon edestä rehua, jonka muuten voisi suoraan käyttää ihmisten ruokkimiseen, tai hyödyntää tehokkaammin. Loppu päätyy kirjaimellisesti taivaan tuuliin metaanin ja hiilidioksidin muodossa. Hyönteisten muodossa kiloon proteiinia tarvitaan vain alle 2 kiloa rehua, riippuen proteiininlähteenä käytettävistä lajista.

Raa’at faktat huomioon ottaen, hyönteisproteiinin teollinen tuotanto on kaikkein tehokkain ja ympäristöystävällisin tapa ruokkia maailman kasvava väestö. Ainoastaan mielipidekysymykset ja mielipiteisiin perustuvat lait, sekä jo olemassa olevat elintarviketeollisuudet ovat esteenä hyönteisruoan yleistymiselle. Kun ihmiset sivuuttavat kuvitteelliset ongelmat, niin he voivat tajuta hyönteisruoan olevan välttämätön tapa ylläpitää nykyinen elintaso.

Tekstin lähteenä on Luonnonvarakeskuksen raportti Hyönteissyönnin Esiselvitys.

Tekstin kirjoittajina Oulun Yliopiston ympäristötekniikan opiskelijat Markus Niemelä, Tuomas Nurmi, Ossi Vaaraniemi ja Ville Valima.

Teksti on syntynyt kieli- ja viestintäkoulutuksen suomen kielen ja viestinnän kurssilla.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.