Hyödynnä positiivista pedagogiikkaa opetuksessasi!

0

Positiivinen pedagogiikka on tällä hetkellä nouseva trendi opettajien keskuudessa. Miksi hyödyntää tätä ilmiötä opetuksessa?

Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on rohkaista lapsia dokumentoimaan, jakamaan ja tarkastelemaan elämäänsä eri toimintaympäristöissä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Tässä pedagogiikan muodossa keskitytään nimensä mukaisesti positiiviseen. Ei ole kuitenkaan tarkoituksena, että huonot asiat sivuutettaisiin, vaan vastoinkäymisiin ja vaikeuksiin tulisi suhtautua hyvän kautta sekä rakentaa oppilaille valmiuksia käsitellä niitä. Tavoitteena on tukea lasten hyvinvointia sekä oppimista vuorovaikutuksellisessa ilmapiirissä keskittymällä lasten osallisuuteen, luonteenvahvuuksiin ja myönteisiin tunteisiin. (Kumpulainen, Mikkola, Rajala, Hilppö & Lipponen, 2015, 224–228.)

Opettajan tehtävänä on toimia positiivisen pedagogiikan välittäjänä hyödyntämällä sitä opetuksessaan ja olemalla itse mallina ilmiön aihealueilla. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) korostetaan koulun merkitystä tukijana oppilaan kasvussa kohti hyvää ja sivistynyttä ihmisyyttä. Siinä mainitaan myös, että perusopetuksen tulee ohjata oppilaita tiedostamaan luonteenvahvuutensa (Opetushallitus, 2014, 18). Hyvään sivistykseen kuuluvat kyky toimia oikein itseään ja muita kohtaan, itsesäätelykyky ja vastuunkanto. Mielestämme positiivinen pedagogiikka on osana piilo-opetussuunnitelmaakin.

Tärkeintä ilmiössä on tunnistaa jokaisen ydinvahvuudet. Varsinkin erityisoppilaiden vahvuuksia täytyisi saada esille, sillä heidän akateeminen osaamisensa on hieman muita heikompaa. Lisäksi heidän ydinvahvuutensa voivat jäädä helposti omien heikkouksien varjoon. (Malmivaara, 2015, 79.)

Kaisa Vuorisen (Pihlas, 2015) mukaan Suomen kouluissa liian moni lapsi käy koulun läpi ymmärtämättä, missä on hyvä ja mitkä ovat hänen vahvuutensa. Tulevaisuudessa kouluissa pitäisi auttaa lasta löytämään vahvuutensa, luovuutensa ja intohimonsa koulutusasiantuntija Pasi Sahlbergin mukaan. Mielenkiintoa kohottava koulu ei aiheuta kilpailua, vaan onnellisuutta. (Sahlberg, 2013.) Kouluista pitäisi saada myös hyvät elämäntaidot, ihmissuhde- ja tunnetaidot sekä auttaa omien vahvuuksien tunnistamisessa (Kauppinen, Kallinen & Nurmi, 2014).

Ilmiö on suhteellisen uusi, mutta esimerkiksi Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen luoma Huomaa hyvä! -hanke (2016) antaa opettajalle hyvät valmiudet hyödyntää positiivista pedagogiikkaa konkreettisten esimerkkien ja luonteenvahvuuksia sisältävien toimintakorttien avulla. Ilmiön käytäntöön tuomisessa on valtakunnallisesti varmasti vielä työstettävää. Onneksi positiivisuus on kuitenkin monelle opettajalle luontainen ja arkipäiväistynytkin asia. Nyt se on vain saanut nimen.

Kirjoittajat ovat ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijoita Oulun yliopistosta.

Maikki Paukkunen, Milla Sadinmäki, Veera Vepsäläinen

Lähteet

Kauppinen, E., Kallinen, E. & Nurmi, R. (2014). Koulusta pitäisi saada hyvät elämäntaidot. Helsingin sanomat 23.5.2014. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara (toim.), Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö, J. & Lipponen, L. (2015). Positiivisen pedagogiikan jäljillä. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara (toim.), Positiivisen psykologian voima (224–242). Jyväskylä: PS-kustannus.

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Pihlas, N. (2015). Positiivinen pedagogiikka ammentaa voimansa vahvuuksista. Haettu osoitteesta http://kaisavuorinen.com/blogi/positiivinen-pedagogiikka-ammentaa-voimansa-vahvuuksista/.

Sahlberg, P. (2013). Utelias suomalainen koulu 2030. Viitattu 11.8.2014 http://pasisahlberg.com/suomalainen-koulu-2030/. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaaria (toim.), Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus.

Uusitalo-Malmivaara, L., Kankaanpää, P., Mäkinen, T., Raeluoto, T., Rauttu, K., Tarhala, V. & Lehto, J. E. (2012). Are special education children happy? Scandinavian Journal of Educational Research 56, 419-437. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara (toim.), Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.