Huomaatko, kun lapset kiusaavat? -Sinun pitäisi

0

Jokainen lapsi on ainutlaatuinen yksilö, jolla on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi kannustavassa sekä turvallisessa kasvuympäristössä. Me varhaiskasvattajat olemme avainasemassa tukemassa lasten välisiä suhteita ja ennaltaehkäisemässä kiusaamista sekä sen pitkäaikaisia vaikutuksia.

 Kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatussuunnitelmaa

Tärkeänä osana kiusaamisen ehkäisyssä ovat päiväkodin yhteiset arvot ja niiden tavoitteet, joita on syytä pohtia henkilöstön ja lapsiryhmän kesken. Opetushallitus määrittelee Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2016) arvoperustan yleiseksi periaatteeksi lapsen edun ajamisen, huolenpidon, hyvinvoinnin, tasa-arvoisuuden ja suojelemisen. Arvojen tavoitteena on kiusaamisen ehkäisyn ohella edistää lasten vuorovaikutustaitoja.

Myös lapsella yksilönä on oikeus tuoda omia arvojaan päiväkotiin. Esimerkiksi lapsen oman kulttuuriperinnön (esim. rukoilu ja ruokailutottumukset) vaaliminen on hyvin tärkeää. Lapsen oikeuksiin kuuluu myös opetus, huolenpito ja kannustava palaute, jonka lähtökohtana on lapsen oman identiteetin sekä itseilmaisun monipuolinen rakentaminen. Varhaiskasvatushenkilöstön tulee tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä ohjaten lapsia suhtautumaan positiivisesti itseensä sekä toisiinsa lapsen oikeuksiin pohjautuen.

Muista pysähtyä

Kiusaaminen jää päiväkodeissa helposti pimentoon, sillä kiusaaminen on usein epäsuoraa. Esimerkiksi psyykkisen ja sanallisen kiusaamisen muodot (nimittely, pilkkaaminen ja leikeistä poissulkeminen) ovat epäsuoraa kiusaamista. Näiden ohella tapahtuu myös näkyvämpää suoraa kiusaamista, kuten lyömistä, tönimistä, potkimista ja puremista.

Kiusaamisen mahdollisen huomaamattoman luonteen takia varhaiskasvattajan on osattava tunnistaa kiusaamistilanteita, havainnoida lapsiryhmää ja käyttää mentalisaatiokykyään eli osaamista tunnistaa käyttäytymisen takana olevia syitä sekä tunteita. Osaatko sinä varhaiskasvattajana kiinnittää huomiosi kyseisiin asioihin? Oletko tietoinen, että voit kehittää mentalisaatiokykyäsi reflektoimalla omaasi sekä lasten toimintaa? Kuten Viinikka ja Viljanen toteavat artikkelissaan Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen päiväkotiryhmän rakentamiseen (2017), hetkellinen pysähtyminen ja lasten välisen vuorovaikutuksen havainnointi auttaa tunnistamaan kiusaamistilanteet.

Vaikutukset jopa aikuisiälle saakka

Ammattitaitoisen varhaiskasvattajan on osattava nähdä kiusaamistilanne kaikkien osapuolten kannalta. Viinikka ja Viljanen (2017) kertovat artikkelissaan, kuinka kiusaamistilanteeseen on suhtauduttava rauhanomaisesti, jotta lapsi kykenee lähestymään aikuista ja ymmärtämään omaa käytöstään suhteessa muihin. Kiusaamisen ennaltaehkäisyyn kuuluu myös tapa- ja moraalikasvatus, jossa kasvatetaan suvaitsevaisuuteen, hyväksyväisyyteen, avoimuuteen ja itseilmaisuun. Näihin asioihin on todella tärkeä kiinnittää huomiota, sillä esimerkiksi monikulttuurisuus lisääntyy jatkuvasti päiväkodeissa.

Kiusaaminen muodostaa riskin kiusatun, kiusaajan ja muun ryhmän hyvinvoinnille sekä myöhemmälle kehitykselle. Se saattaa vaikuttaa negatiivisesti itsetunnon kehittymiseen, minäkuvaan sekä lapsen sosiaalisiin suhteisiin. Varhaiskasvatuskentällä kiusaaminen on aina vakavasti otettava asia, sillä pienen lapsen itsetunto ja sen kehittyminen ovat herkässä vaiheessa. Kiusaamistilanteiden ehkäisy ja niihin puuttuminen ajoissa on siis elintärkeää lapsen hyvinvoivan tulevaisuuden kannalta.

Sinä, minä ja muut varhaiskasvattajat

Toivomme tekstimme herättäneen teissä tunteita, ajatuksia ja mielenkiintoa aiheeseen liittyen. Jokainen meistä varhaiskasvattajista on vastuussa lapsista sekä suomalaisesta kasvattajayhteiskunnasta. Sinä olet se, joka voi ehkäistä pienten lasten keskuudessa tapahtuvaa kiusaamista ja luoda heille turvallisen alun tulevaisuudelle.

Kirjoitettu suomen kielen vaikuttamisen kurssilla

Anniina Valtanen, Roosa Väisänen, Josefiina Tiikkainen ja Taru Rajamäki

Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijat

 

JAA