4 KOMMENTTIA

  1. Oma tytär meni englanninkieliseen päiväkotiin ja lukee ja kirjoittaa ja puhu englantia täysillä vaikkei se ole koulussa edes vielä alkanut. No auttaa tietysti kun sitä kotonakin käytetään paljon. Mutta kieltenopetus on aloitettava tarpeeksi aikaisin jotta sen oppii vahingossa puhumalla leikin varjossa. Ei kirjoja ja kielioppia pänttäämällä.

  2. Mikäli oppilaalta ei suju edes oman äidinkielensä ja englannin opiskelu, ei muiden kielten opiskeluun lupaa saisi edes antaa.

    Vähäisiä resursseja (kiinnostus/kyvyt) pitää käyttää säästäen ja käyttää se ruotsin opiskeluun käytettävä aika englannin opiskeluun.

    Suomessa on jo nyt satoja tuhansia englantia, ruotsia ja niiden päälle saksaa, venäjää tai ranskaa koulussa lukeneita, jotka eivät osaa edes auttavasti yhtäkään näistä kielistä.

    Yhä enemmän ja enemmän kansainvälistyvässä työelämässä (Suomi on alihankkijatalous) englannin sujuva osaaminen joka tasolla on jopa vältämättömämpi kuin ajokortti.

    Kansainvälisissä projekteissa tai yrityksissä ei englantia ole kyseenalaistettu enää vuosikymmeniin.
    Ei siellä mietitä koskaan, että puhuttaisko tässä projektissa nyt ruotsia vaiko ranskaa tahi vaikka espanjaa.

  3. Omat ensikokemukset englannin kielen ääntämisestä oli kaksi eri sijaisopettajaa, jotka kumpikin väänsivät ”tankeroenglantia” äärilaidasta toiseen. Tyyliin vot is tis, ja vot is vis. Sen takia se suomalaisille hankalin englannin kielen äänne ”th” soinnillisena ja soinnittomana jäi aikanaan kunnolla oppimatta. Ja sen virheelisen ääntämyksen takia englannin kielen puhuminen vaivaannuttaa vielä lähemmäs 30 vuotta ala-asteluokkien jälkeen, vaikka kirjallisena keskustelen todella sujuvasti englanniksi ulkomaalaisten kollegojen kanssa.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.