Mitä Sipilän soten jälkeen?

3

Sipilän hallituksen sote-palveluiden markkinaehtoistamiseen tähdännyt sote-uudistus kaatui tänään. Lähes kaikkien asiantuntijoiden kritisoima malli meni nurin oman mahdottomuutensa vuoksi. Poliittisten lehmänkauppojen takia tehty diili kaatui pitkälti myös perustuslaillisten ongelmien ja kohtuuttomaksi osoittautuneen kiireen vuoksi. Kaikkien aikojen suurinta suomalaisen palveluiden ja hallinnon uudistamista ei olisi alun perinkään saanut juntata lävitse äärimmäisen kapealla poliittisella enemmistöllä. Lopulta osoittautui mahdottomaksi tunkea neliötä ympyrän muotoiseen koloon. Sen myötä Sipilä päätti myös dramaattisesti jättää hallituksensa eronpyynnön.

Mutta mitä jatkossa? Vasemmistolla on olemassa oma selkeä sote-malli, jossa tähdätään kaikkiin sote-uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin. Tärkeintä jatkossa on laittaa ihmisen hyvinvointi terveyskonsernien voitonmaksimoinnin edelle.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on sovitettava yhteen ja palveluketjut on integroitava. Samalla on huomioitava erityisesti sosiaalipalveluiden merkittävä osuus meidän kaikkien hyvinvoinnin kannalta. So-puoli on ollut sote-uudistuksessa lapsipuolen asemassa.

Julkisen sektorin on kannettava ehdottoman keskeinen vastuu, mutta yksityinen ja järjestösektori voisi mielihyvin täydentää palvelutarjontaa tarpeen niin vaatiessa. Keinotekoisille ja byrokraattisille tilaaja-tuottajamalleille ei ole tarvetta.

Suomeen tarvitaan myös lisää lääkäreitä terveyskeskuksiin esimerkiksi HUS:n entisen johtajan Aki Lindenin esittämällä tavalla. Tämä lyhentäisi olennaisella tavalla hoitojonojen pituutta, mikä on ollutkin asiallinen kenttätason peruste sinällään erittäin tarpeelliselle sote-uudistukselle. Palveluverkon on oltava kattava huomioiden myös syrjäseudun ihmisten tarpeet. Samaan aikaan asiakasmaksuja on alennettava, koska ne ovat erityisen suuri menoerä pienituloisille. Tämä lisäisi myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Sote-uudistuksen tueksi tarvitaan maakunnat eli ne paljon puhutut leveämmät hartiat. Niille on kuitenkin taattava valtiolta riittävä rahoitus ja samaan aikaan myös oma verotusoikeus, joka myös toisi mukanaan aidon demokratian. Ilman verotusoikeutta maakunnat olisivat valtionvarainministeriön ainaisen kiristysruuvin kohteena vailla todellista mahdollisuutta päättää omista asioistaan.

Vasemmistolla on siis ollut jo pidempään oma vaihtoehto sote-uudistuksen toteuttamiseksi. Emme varmastikaan saa sitä tällaisenaan lävitse yksi yhteen muodossa, koska sote-uudistus on tehtävä parlamentaarisesti. Sote-palveluita ei saa sorkkia vaalikaudesta toiseen heilahtelevien enemmistöjen mukaan, vaan niiden on edustettava pitkäjänteisyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa. Vasemmiston ja Kokoomuksen sekä kaikkien tältä väliltä on lyötävä kättä yhteen. Tällaista yhteen hiileen puhaltamista Suomi tarvitsee.

JAA

3 KOMMENTTIA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.