Terveysteot tehdään nuorten arkipäivässä

0
rrem

UKK-instituutti julkaisi lokakuussa uuden kansallisen liikkumisen suosituksen. Keskeinen muutos näkyy jo otsikkotasolla. Enää ei puhuta ainoastaan liikuntasuosituksista, vaan myös kevyen liikkumisen ja paikallaan olon välttämisen hyvinvointivaikutukset sekä unen merkitys terveydelle on huomioitu. Vahvaan tutkimusnäyttöön pohjautuen myös kevyen fyysisen aktiivisuuden on osoitettu muun muassa vähentävän riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen sekä vähentävän ennenaikaista kuolleisuutta. Maailman terveysjärjestön mukaan fyysisen aktiivisuuden puute on neljänneksi yleisin ennenaikaisia kuolemia aiheuttava tekijä.

Uudet liikkumisen suositukset ovat tervetulleita etenkin aiemmin vähän liikkuneiden kannalta. Suosituksen viesti on selkeä: kaikki aktiivisuus on paikallaan oloa parempi vaihtoehto ja etenkin aiemmin vähän liikkuneet voivat hyötyä liikkumisen terveysvaikutuksista jo lisäämällä arkiaktiivisuutta sekä tauottamalla paikallaan oloa. Aiemmat liikuntasuositukset saavutettiin väestötasolla varsin heikosti ja liikuntaa aloittavalle liikuntasuositusten mukaiset liikuntamäärät saattoivat vaikuttaa kohtuuttoman suurilta. Väestötasolla voimme päästä parempiin tuloksiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kannustamalla arkiaktiivisuuden lisäämiseen. Nykykäsityksen mukaan liikkumisen kokonaismäärä on liikkumisen tehoa tärkeämpi tekijä liikkumisen hyvinvointivaikutusten aikaansaamiseksi.

ESR-osarahoitteisen, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu Ry:n ja ODL Liikuntaklinikan toteuttaman NOVA2 − Nuorille osallisuutta ja toimintakykyä kokemusliikunnalla -hankkeen tavoitteena on edistää työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä kehittämällä nuorten tarpeista lähtevää matalan kynnyksen liikuntatoimintaa. Hankkeessa toteutimme vapaaehtoisille nuorille hyvinvointikartoituksen, jonka tavoitteena on arvioida hankkeen vaikuttavuutta, auttaa suuntaamaan hankkeen toimintaa ja herättää nuoret pohtimaan omaan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Hyvinvointikartoituksen tulosten perusteella havaitsimme, että toimenpiteitä tarvitaan erityisesti nuorten paikallaan olon vähentämiseksi.

Aktiivisuusmittarilla mitattuna hankkeen kohderyhmän nuoret olivat keskimäärin paikallaan lähes 12 tuntia valveillaoloajastaan. Verrattuna Suomi100 KunnonKartta -väestötutkimukseen vastaavan ikäluokan nuoret ovat paikallaan 10-11 tuntia vuorokaudessa, nuoret miehet hieman naisia enemmän. NOVA2-hankkeen hyvinvointikyselyyn osallistuneet nuoret mainitsivat tärkeimmiksi liikuntaan motivoiviksi tekijöiksi terveyden edistämisen, mielialan kohottamisen ja liikunnasta nauttimisen. Yleisimmiksi liikkumisen esteiksi nuoret puolestaan mainitsivat laiskuuden, apean mielialan ja yleisen väsymyksen. Kyselyn mukaan nuoret toivoivat muutosta liikuntatottumuksiin, stressitasoon ja mielen hyvinvointiin.

Hyvinvointikartoituksen tuloksia tarkasteltaessa keskeinen havainto on, että työn- ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret kaipaavat muutosta mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Mielenterveyden ongelmat ovat eniten sairaspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä tuki- ja liikuntaelinsairauksien lisäksi. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamien sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt, mutta mielenterveysongelmat jatkavat kasvuaan. Liikunnan Käypä hoito -suosituksen mukaan vähän liikkuvilla nuorilla on kohonnut riski sairastua masennukseen.

Nuorten paikallaan olon vähentämiseksi olemme syksyn ajan tehneet NOVA2-hankkeessa arkiaktiivisuuskalenteria yhteistyössä Muhoksella toimivan Nuorten Ystävien valmennuspaja Mahiksen kanssa. Joulukuussa tulemme pitämään hankekunnissa nuorten työpajoilla arkiaktiivisuuskoulutuksen, jossa kannustamme nuoria ohjatusti pohtimaan paikaan olon vähentämistä ja samalla julkaisemme arkiaktiivisuuskalenterin työpajojen käyttöön.

Viimeistään nyt uuden liikkumisen suosituksen innoittamana on aika lisätä aktiivisuutta arkeen ja vähentää istumista. Liikkumattomuus maksaa Suomessa yli kolme miljardia euroa vuodessa muun muassa lisääntyneiden terveydenhuoltokulujen ja tuloverojen menetyksen kautta. Liikunnan puute on yleisempää nuorilla, jotka ovat heikommassa sosioekonomisessa asemassa. NOVA2-hankkeen hyvinvointikartoituksessa nuoret toivat esille halunsa lisätä liikuntaa ja edistää terveyttään ja hyvinvointiaan. Jotta liikkumattomuuden haasteeseen voidaan vaikuttaa, niin liikkumisen lisäämisen ja paikallaan olon vähentämisen tulee kuulua kaikkien nuorten kanssa työskentelevien työnkuvaan ammattiryhmästä riippumatta. Suurimat terveysteot tehdään nuorten arkipäivässä, ei lääkärin vastaanotolla.

Miia Länsitie                                 

terveysliikunnan tutkija, projektikoordinaattori

ODL Liikuntaklinikka

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.