Kohti muistiystävällistä Suomea

0

Suomessa on kansallinen muistiohjelma, joka tähtää muistiystävälliseen Suomeen v.2020 mennessä. Mitä tämä tarkoittaa? Voisiko se olla mahdollista vai onko se utopiaa?

Muistisairauksiin sairastuu Suomessa joka vuosi n. 14 500 ihmistä. Maailmassa joka neljäs sekunti joku saa muistisairauden diagnoosin. Niinpä vaikka muistisairaudet eivät tartu, voidaan puhua jo epidemiasta. Aika monella meistä on lähipiirissä muistisairas ihminen. Sairaus koskettaa sairastuneen lisäksi myös suurta joukkoa omaisia, läheisiä, ystäviä, naapureita, työkavereita ym. Sairastuminen merkitsee suurta kriisiä. Kriisitilanteessa ihminen tarvitsee apua. Kuinka osaisimme antaa apumme ja tukemme oikealla tavalla sairauden kanssa kamppaileville. Tähän tarvitaan muistiystävällistä Suomea.

Muistiystävällisyys tarkoittaa monia eri asioita. Muistisairaudet aiheuttavat inhimillisten tekijöiden ohella myös kustannuksia. Tämän päivän viisailla päätöksillä voidaan hillitä muistisairauksiin liittyvien kustannusten kasvua. Kunta vaikuttaa kuntalaistensa terveyteen ja hyvinvointiin. Kunnat voivat tehdä oikeita valintoja panostamalla muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja muistisairaiden ihmisten laadukkaaseen kuntoutukseen, hoivaan ja hoitoon. Nämä panostukset tuottavat sekä inhimillistä että taloudellista tulosta. Muistisairas ihminen voi elää hyvää elämää kotona kauemmin ja pienemmin kustannuksin, kun hän ja hänen läheisensä saavat tarvitsemiaan palveluja. Muistiystävällinen kotikunta on jokaisen suomalaisen oikeus.

Kun panostetaan muistisairauksien ennaltaehkäisyyn, voidaan sairauden alkua lykätä jopa 5 vuodella sekä puolittaa Alzheimerin taudin ilmaantuvuus yhden sukupolven aikana. Kun panostetaan hyvään hoitoon ja kuntoutukseen, voidaan pidentää kotona asumisen aikaa jopa vuodella. Vastaavasti voidaan lyhentää keskivaikean ja vaikean vaiheen ja siten ympärivuorokautisen hoidon aikaa puolella vuodella, sekä hidastaa sairauden etenemistä vaikeaan vaiheeseen jopa 5 kk:lla. Tämä voi säästää n. 8 000 € sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksissa per sairastunut. (Muistibarometri 2016 ; Thl &Muistiliitto) Lisätietoja myös verkkosivulta www.muistiliitto.fi

Tammikuussa 2017 on julkaistu uusi muistisairauksien käypähoito suositus. Suosituksessa on vahvasti otettu kantaa muistisairaiden ihmisten hoidon kokonaisuuteen. Vain ehyt hoitoketju turvaa hyvän hoidon sairauden eri vaiheissa. Muistiperheet tarvitsevat juuri heille räätälöityjä palveluita. Muistiperheiden kannalta on oleellista, että erilaiset palvelut selviytymisen tukemiseksi järjestyvät saumattomasti sairauden edetessä: oikeat palvelut oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan niin kotona kuin pitkäaikaishoidossa. Muistipoliklinikka ja muistitiimi ovat hoitoketjun keskeisiä toimijoita. Säännöllinen seuranta tulee keskittää muistikoordinaattorille hoidon sujuvuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Tämä saattaa myös lykätä pitkäaikaishoidon alkamista. Muistikoordinaattori varmistaa avohoidon saumattomuuden ja ohjaa muistiperhettä arjen ongelmissa. (www.kaypahoito.fi) Muistikoordinaattorit puuttuvat Oulun seudulta lähes tyystin. Vain pienessä osassa maakuntaa tämän tärkeys on ymmärretty. Muistiyhdistyksen rooli on korostunut. Sieltä saa ohjausta, neuvontaa ja tukea niin sairastunut kuin omainen. Vertaistuen merkitys muistisairauksiin sairastuneilla ja heidän läheisillään on erittäin tärkeä. Vain saman kokenut voi ymmärtää.

Muistiystävällisen Suomen ja muistiystävällisen kunnan aika on nyt!

Järjestövastaava
Paula Ylikulju
Oulun Seudun Muistiyhdistys

 

 

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.