Työllisyyden parantamiseen aktiivisuutta

5

Työllisyyden parantaminen vaatii toimia kaikilta, niin yhteiskunnalta, työnantajilta kuin työnhakijoiltakin. Eduskunnassa on käsittelyssä uusi aktiivimalli, jolla edistetään työllisyyttä ja halutaan estää työttömyyden pitkittymistä. Malli perustuu kolmikantaisen työryhmän työhön.

Aktiivimallissa työttömyyden alun omavastuupäiviä vähennetään nykyisestä 7 päivästä 5 päivään. Muutos parantaa työttömyysetuuden saajan taloudellista tilannetta työttömyyden alussa.

Jatkossa työttömän aktiivisuutta seurataan kolmen kuukauden jaksoissa. Aktiivisuus osoitetaan osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin tai palkkatyöhön. Työllistyminen voi olla myös osittaista. Yritystoiminta lisätään yhdeksi tavaksi edistää omaa työllistymistä.

Työllistymistä edistäviä palveluita ovat mm. työnhakuvalmennus, uravalmennus, työvoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus, työkokeilu sekä kuntouttava työtoiminta. Aktiivisuuden voi osoittaa myös osallistumalla muuhun te-toimiston järjestämään palveluun tai toimintaan, joka parantaa työllistymisedellytyksiä. Nämä voivat olla esimerkiksi erilaisia erikseen sovittavia työ- tai uravalmennuksia. Erilaisten vaihtoehtojen avulla työttömät halutaan pitää kiinni työnhaussa ja välttää työttömyyden pitkittymisestä johtuvaa työelämästä syrjäytymistä.

Malli ei hidasta työttömyysetuuksien maksamista, eikä vaikuta käsittelyaikoihin. Osa työttömyysetuuden saajista on kokonaan vapautettu aktiivimallista. Näitä ovat esimerkiksi henkilöt, jotka saavat työkyvyttömyyteen tai vammaan perustuvaa etuutta samaan aikaan työttömyysetuuden kanssa sekä omais- ja perhehoitajat, jotka saavat työttömyysetuutta. Myös työttömyyseläkettä hakevat työttömät ovat mallin ulkopuolella.

Työttömyysetuutta voi saada myös soviteltuna, jos osoittaa aktiivisuutensa palkkatyössä tai yritystoiminnalla. Sovittelussa on vain osa ansiotuloista pienentää etuutta ja käytössä on 300 euron suojaosa. Sen alittavat tulot eivät vaikuta etuuteen ollenkaan. Jos taas tulot ovat yli suojaosan, puolet suojaosan ylittävästä tulosta pienentää etuutta. 400 euron tulosta siis 50 euroa pienentää etuutta. Kokonaisuudessaan palkka ja työttömyysetuus yhteen sovitettuna on enemmän kuin pelkkä työttömyysetuus täytenä.

Seurantajakson aktiivisuus vaikuttaa seuraavan kolmen kuukauden jakson etuuteen. Kun työtön on aktiivinen, hän saa etuutensa normaalin suuruisena tai korotettuna. Jos tarvittavaa aktiivisuutta ei pysty osoittamaan, etuutta alennetaan väliaikaisesti. Pienennys kestää seuraavan kolmen kuukauden jakson ajan. Pienennys on yksi omavastuupäivä kuukaudessa. Pienentäminen ei kertaannu, vaikkei aktiivisuutta pystyisi osoittamaan seuraavallakaan jaksolla, vaan pienentäminen tehdään aina täyteen etuuteen.

JAA

5 KOMMENTTIA

  1. Missä ongelma, kun työttömyys ei laske, vaikka työvoimatarve lisääntyy? Tätähän kokoomusvetoinen hallitus on väsyksiin asti jankuttanut parhaaksi lääkkeeksi työttömyyteen. Ei vain tunnu dropit tepsivän. Olisikohan työvoimapulasta valittavan työnantajan aika katsoa peiliin. Jos työttömiä työnhakijoita on satoja tuhansia, eikä niistä löydy sitä oikeaa haettavaan työhön, voisi miettiä, ovatko kriteerit kohdallaan? ”Alle 35-vuotias, akateemisesti koulutettu – ei tosin liian koulutettu (tohtorit älkööt vaivautuko), täsmäkoulutettu ko. tehtäviin, joista työkokemusta väh. 10 vuotta, mielellään esimieskokemusta sekä kansainvälisiä yhteyksiä, kielitaitoa, jne jne jne…” Usein nämä työnhaut vielä ulkoistetaan rekryfirmoille, joilla omat ”protokollansa” karsia ”epäkelvot”. ”Täytyy mätsätä nykyiseen työtiimiin, ei liian vanha, ei liian nuori, tuo on työttömänä – ei kelpaa ensinkään, jne jne.” Usein nämä firmat ovat vielä automatisoineet prosessin niin, että jopa tietty syntymäpaikka tai sanamuoto hakemuksessa aiheuttaa dissaamisen. Onko sitten ihme, että löydy? Jos hakijoita paikkaan kuin paikkaan alkaa olla toista sataa, tuskin ne kaikki ihan susia ovat. Mutta tuntuu olevan nykyään yritysmaailmassa muotia kehua retostella sillä, miten meillä olisi niin ja niin paljon työpaikkoja, mutta ei ole löytynyt vielä OSAAJAA näihin tehtäviin. Työnantajien asenteisiin siis korjaus. Ja voisi auttaa, jos todellakin TE-toimisto jalkautuisi työnhakuun, jolloin nähtäisiin suoraan tämä työnantajien nirsoilu.

  2. Tyypillistä täysin tyhjää puhetta.
    Ainoa sivistysvaltion keino on kohdentaa kaikki toimet yrityksiin ja ”aktivoida” pakkokeinoilla niistä kannattavat terveet yhtiöt palkkaamaan ihmisiä pysyviin oikeisiin töihin.
    Hallinto ei ole joko ymmärtänyt ainoaa tehtäväänsä – taata ja toteuttaa kaikkien kansalaisten yhdenvertaista hyvinvointia – tai ei uskalla sitä toteuttaa.
    Mahdollista on toki sekin että päättäjiemme kannattaa – esim. taloudellisesti – ylläpitää suurtyöttömyyttä maassamme täysin tarpeettomasti kuten nyt tehdään.

  3. Tuo laki on työttömän kiusaamista eikä edistä työllistymistä millään tavalla. Nythän on tilanne se, että työvoimakoulutuksen on miltei mahdoton päästä, koska säästöt purevat koulujen resursseihin. Olen hakenut kaksi kertaa koulutukseen, joka auttaisi työllistymistä, mutta jos vain noin 1O prosenttia hakijoista pääsee koulutukseen, niin aika toivottamalta näyttää.
    Miten voidaan sanoa, ettei korvausten maksamiseen tule viiveitä tämän lain myötä?? Useat työttömyyskassojen ja Kelan edustajat ovat kertoneet, että kolmen kuukauden välein täytyy tehdä uudet päätökset ja vielä manuaalisesti.
    Työn saanti sinällään on todella vaikeaa yli 60 vuotiaalle ja sitten vielä rangaistaan siitä kun et saa töitä.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.