Mikä muuttuu varhaiskasvatuksessa?

0

Varhaiskasvatuksessa lapsi aloittaa elinikäisellä oppimisen polulla kulkemisen. Tutkimusten mukaan lapsen ensimmäiset viisi elinvuottaan ovat hänen uuden oppimisen määrällä mitattuna kaikkein merkittävimmät. Minään muuna vastaavana ajanjaksona yksilö ei opi niin paljon uusia taitoja ja uutta tietoa. Lapsen ensimmäiseen viiteen vuoteen mahtuu motoristen, kognitiivisten sekä sosiaalisten taitojen opettelua. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella varmistamme sen, että lapsi saa vankan pohjan koulupolulle ja hyvään elämään. Varhaiskasvatus ei kuitenkaan saa olla pelkästään kouluun valmistautumista. Lapsuus pitää nähdä omana arvokkaana ajanjaksona. Varhaiskasvatuksessa tarvitsemme eri alojen ammattilaisia, jotka vastaavat lapsen pedagogiikasta, kasvatuksesta ja hoidosta.

Hallitus antoi huhtikuussa eduskunnalle esityksen uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Esitys on parhaillaan sivistysvaliokunnan käsittelyssä. Lakiesityksellä halutaan vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä. Jatkossa päiväkodin henkilöstö koostuisi varhaiskasvatuksen opettajista, varhaiskasvatuksen sosionomeista sekä lastenhoitajista. Vuonna 2030 päiväkodin henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosasta tulisi olla varhaiskasvatuksen tai sosionomin kelpoisuus, ja heistä puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Varhaiskasvatus on pedagogista toimintaa, ja siksi opettajien määrän lisääminen on perusteltua. Kuitenkin lain voimaantullessa opettajien ja lastenhoitajien kelpoisuudet heidän nykyisiin tehtäviin säilyisivät. Samoin oikeus säilyisi henkilöllä, jolla on opiskelupaikka alalta. Kenenkään pätevyys nykyisiin tehtäviin ei siis tulisi muuttumaan.

Jokaisen varhaiskasvatuksen ammattilaisen työpanosta tarvitaan myös tulevaisuudessa. Lain tavoitteena on selkeyttää työtehtäviä, ja tuoda jokaisen ammatillinen osaaminen nykyistä paremmin esille. Kenenkään työntekijän etu ei ole se, että kaikki tekevät kaikkea. Kuten esimerkiksi peruskoulussa jokaisella työntekijällä on koulutustaan vastaava työtehtävä. Sama työtehtävien ja vastuiden selkeys halutaan saada myös varhaiskasvatuksen piiriin.

Suomessa esiopetukseen osallistuminen on laissa säädetty pakolliseksi, mutta hallituksen tavoitteena on saada yhä useampi lapsi varhaiskasvatuksen piiriin jo viisivuotiaana. Hallitus on käynnistänyt kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta, johon Oulun kaupunki pääsi mukaan. Elokuussa oululaisilla viisivuotiailla lapsilla on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen maksutta 20 tuntia viikossa. Kokeilu kestää vuoden, jonka jälkeen hallitus arvioi, lisääkö maksuttomuus varhaiskasvatukseen osallistumista.

Näkemykset siitä, tulisiko jo pienten, alle kolmivuotiaiden lasten osallistua varhaiskasvatukseen, vaihtelevat. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että myös jatkossa vanhemmilla täytyy olla oikeus valita itse, hoitavatko he alle kolmivuotiaan lapsen kotona vai onko lapsi hoidossa päiväkodissa. Uuden varhaiskasvatuslain sisältö ei voi lähteä siitä olettamuksesta, että ainoastaan varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on riittävä osaaminen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Meidän täytyy muistaa tuoda esille myös se, että lapsen vanhempi on oman lapsen tärkein ja osaavin kasvattaja. Varhaiskasvatuspalvelut tulevat vanhempien kasvatustyön tueksi siinä vaiheessa, kun perhe itse päättää hakeutua palvelujen piiriin.

 

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.