Merkittäviä metsäpäätöksiä ja tukea omaishoitoon

7
Eduskunta käsitteli alkuviikosta tämän vuoden toista lisätalousarviota. Yksi merkittävimmästä lisäyksestä talousarvioon oli valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston päätös Kemera-tuen 30 miljoonan euron myöntövaltuuksien siirtämisestä tälle vuodelle. Päätös merkitsee sitä, että taimikon varhaishoidon, nuoren metsänhoidon ja terveyslannoituksen hakusulku voidaan purkaa ja metsänhoitotyöt jatkuvat. Puuston kasvulle oikea-aikainen hoito on äärimmäisen tärkeää. Päätöksellä turvataan myös noin 700 metsurin töiden jatkuminen sesonkiaikaan.
 
Toinen tärkeä lisäys talousarvioon oli perhe- ja omaishoidon kehittämiseen varattava 49,3 miljoonan euron summa. Ikävien leikkauspäätösten keskellä perhe- ja omaishoitoon panostaminen on hallitukselta painava signaali siitä, että omaishoitoa halutaan kehittää laadukkaammaksi ja omaishoitajan jaksamista halutaan tukea.
 
Omaishoidon kehittäminen on osa sote-uudistusta, ja omaishoidon kehittämissuunnitelman takana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielinen mietintö. Suuria muutoksia tulee muun muassa omaishoitajien vapaisiin. Aiemmin vapaa-aikaan ovat olleet oikeutettuja ainoastaan sitovaa hoitotyötä tekevät omaishoitajat. Uudistuksen myötä kunnalla on velvollisuus järjestää vapaata kaikille, joilla on omaishoitosopimus kunnan kanssa.
 
Nyt tilanne on se, että vapaa-aikaoikeutta jätetään pitämättä, koska sijaishoito ei useinkaan vastaa hoitajan tai hoidettavan toiveita. Sijaishoidon muodot, resurssit ja osaaminen on saatava sille tasolle, että omaishoitaja ja hoidettava haluavat ottaa tarjotun sijaishoitopalvelun vastaan.
 
Jatkossa suurempaa huomiota tulee kiinnittää myös etäomaishoitoon. Etäomaishoitajien määrä tulee kasvamaan merkittävästi tulevien vuosien aikana, kun ikääntyminen kiihtyy, ja lapset asuvat kaukana vanhemmistaan. Jo nyt etäomaishoitajien määrän arvellaan olevan vajaa satatuhatta. Kun hoidettava asuu jopa satojen kilometrien päässä, hoitotyö on haastavaa. Etäomaishoitajan jaksamisesta tulee huolehtia yhtälailla kuin omaishoitajien tilanteesta.
 
JAA

7 KOMMENTTIA

  1. Mitä virkaa on yhteensä reilun 79 miljoonan euron myötämisellä pariin kohteeseen verrattuna tätä rahoitusta hallituksen toimeenpanemiin ja myötävaikuttamiin tuhansien miljoonien eurojen leikkauksiin ja hinnankorotuksiin?
    Valtaviin summiin nousevilla leikkauksilla ja hinnankorotuksilla supistetaan kotimaista kysyntää ja pahennetaan työttömyystilannetta. Kuka tai mikä taho huolehtii leikkauksien takia ahdinkoon joutuvien satojen tuhansien kansalaisten ahdingosta?

  2. Tältä hallitukselta riittää rahaa omistavalle väestönosalle metsänomistajaien voisivat hoitaa metsänsä itse ja omilla kustannuksilla ,eikä olla vaatimassa valtiolta rahaa joka risun katkaisemiseen.

  3. Nämä kaikki muka metsänhoidolliset toimenpiteet tosiasiassa vain pilaavat kasvavan metsän laadullisesti. Turhaa hommaa, joka tulee on tullut Suomelle kalliiksi, ja sama meno näköjään vaan jatkuu.

  4. Eikös tämän pitäisi olla edustajan blogi, jossa hän tuo esille omia näkökantoja, ehdotuksia, ja päätöksiä. Tämähän oli suora lainaus jostakin pöytäkirjasta tai esityslistasta. Turhaan tämä toimeton edustaja siellä Arkadian mäellä istuu.. tai eihän hän siellä ole ollut läsnä tänä eikä viimevuonna..

  5. Mirja Vehkaperälle tiedoksi että tämä 30: ntä miljoonaa on sitä kuuluisaa velkarahaa jota hallitus jakaa varakkaille metsänomistajille .

  6. Kyllä puhua ja kirjoittaa osataan.
    Mutta veikkaan että tuo 49 miljoonaa menee vain byroraateille.
    Kysymys: korotetaanko esim.omaishoitajan palkkiota?

  7. Omaishoidon vapaa-aikaoikeutta ei jätetä käyttämättä vain siksi, ettei sijaishoito vastaa toiveita. Esimerkiksi muistisairaalla sijaishoitoon toimittaminen merkitsee usein sitä, että arkirutiineista poikkeaminen johtaa muistisairaan pahempaa ”sekoiluun” ja kotiin palattua on kova työ saada muistisairas taas rauhoittumaan. Sijaishoidossa käyttäminen vain lisää omaishoitajan taakkaa. Sijaishoitoja pitäisikin räätälöidä yksilöllisimmin hoidettavan tarpeiden mukaan.