Huippukokous käynnistyy Brysselissä; mikä on EU:n rooli tulevaisuudessa?

1

Euroopan parlamentissa, komissiossa, jäsenmaissa ja kansalaisten keskuudessa keskustellaan parhaillaan Euroopan tulevaisuudesta. Pystymmekö yhdessä yhteiseltä arvopohjalta ratkaisemaan ongelmat ja rakentamaan tukevampaa pohjaa eurooppalaisuudelle? Meidät haastetaan nyt rajojemme ulkopuolelta niin idästä kuin lännestä. Suurvaltajohtajat Trump, Putin ja Li Keqiang ovat ottaneet ison osuuden maailman johtajuudesta. Jääkö Euroopalle vain sivustaseuraajan rooli?

Euroopan on ryhdistäydyttävä aivan aluksi omissa sisäisissä asioissa. Vaikka talous ja työllisyys kasvavat, meillä on sisämarkkinoiden toimivuudessa paljon parantamista. EU:n tukipolitiikalla kasvatamme tai kavennamme kilpailukykytekijöitä. Meillä Suomessa huomioon tulee ottaa muun muassa kuljetuskustannukset pitkien etäisyyksien vuoksi sekä toimivan infrastruktuurin merkitys ympäri Suomea toimiville yrityksille.

Komission esitys unionin seuraavan kauden budjetista on kirvoittanut jokaisen jäsenmaan edistämään omaa tilannetta. Vaikka Britannia näyttää jättävän EU:n brexitin myötä, paineet budjetin kasvattamiseen ovat silti ilmassa. Lisää rahaa esitetään muun muassa rajavalvontaan ja yhteiseen puolustusalan rahastoon. Erasmus+-ohjelman budjetti halutaan kaksinkertaistaa. Suomen on syytä suhtautua jäsenmaiden kukkarolla käyntiin nihkeästi. Toisaalta saamisemmekaan eivät tästä isosti nouse. Erityisen huolissani olen maatalouteen esitetyistä leikkauksista. Niitä ei suomalainen elintarviketuotanto kestä.

Loppuviikosta Brysselissä kokoonnutaan huippukokoukseen. EU-maiden valtion- ja hallitusten päämiesten ja Euroopan komission puheenjohtajan Jean Claude Junckerin tapaamisen agendalla on tanakasti EU:n harjoittamat turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat. Hallitsemattomasti, laittomasti ja nopeasti lisääntynyt muuttoliike Euroopan ulkopuolelta uhkaa koko unionin tulevaisuutta. On pystyttävä linjaamaan yhdessä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan maahanmuuton solidaarisuutta, turvapaikkapolitiikan humanitaarista ulottuvuutta sekä kitketään laitonta salakuljettajien ihmiskauppaa. On puhuttu rajavalvonnan tehostamisesta, turvapaikkakeskuksista Euroopan rajojen sisällä ja ulkopuolella sekä vahvemman tuen lisäämisestä lähtömaihin kuten Afrikkaan ja Aasiaan. Kaikki tämä tarkoittaa useiden kymmenten miljardien eurojen lisäsatsauksia.

Mikään yksittäinen Euroopan maa ei pysty yksin ratkaisemaan saati vastaamaan kasvavan muuttoliikkeen tarpeisiin. Nähtiinhän se Suomessakin muutama vuosi sitten. Maapallon väestökasvu voi laittaa isonkin väestömäärän äänestämään huonojen olosuhteiden maissa jaloillaan. Laittomasti maassa olevia kohtaan tarvitaan myös voimakkampi ja yhtenäisesti toimiva linja.

Nyt koetellaan eurooppalaisten tahtotilaa. Olemme perimmäisten kysymysten äärellä. Euromaiden kansalaisille EU voi tällä hetkellä näyttäytyä hyvinkin hajanaiselta. Mihin Euroopan unionia vielä tarvitaan? Tämä on tärkeä keskustelun aihe niin EU:n sisällä kuin meillä Suomessa. Rauhan ja vakauden luominen ja ylläpito ovat tällä hetkellä EU:n tärkeimpiä tehtäviä. EU:n tulee olla suunnannäyttäjä myös ympäristökysymyksissä, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa sekä kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksien tarjoajana koko EU:n alueella. Vaikka Suomi on pieni maa, voimme voimamme yhdistämällä olla aktiivinen ja ketterä vaikuttaja EU:ssa. Peräänkuulutan entistä tiiviimpää yhteistyötä Suomen hallituksen, eduskunnan ja meppien välille.

JAA

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.