Pohjois-Kuusamossa uraanipotentiaali, mutta Latitude kairailee siellä ilman Tukesin lupia

3
Ote kartasta ’Uraanipotentiaalisia alueita ja merkittävimpiä Suomen uraaniesiintymiä Fennoskandian kilven geologisella kartalla’. Esa Pohjolainen. Perustietoa uraanista, elokuu 2017. GTK.Huom. kartalla myös Kuusamn Kitkajoen Juomasuon Hangaslampi jossa yhtiö kairaa.

 

Kaleva medialta paljon mainostilaa ostava kaivosyhtiö Latitude66 kairaa Kuusamon, Posion ja Sallan alueella ilman kairauksiin tarvittavia viranomaisten lupia, vaikka alue on tunnettu uraanipotentiaalistaan.

On erittäin arveluttavaa että yhtiö pyrkii kaivoslain porsaanreikiä ja viranomaisvalvonnan leväperäisyyttä hyväksikäyttäen luomaan kaivoslain vastaista mielikuvaa mediassakin, kuin kairauksiin riittäisi pelkästään maanomistajien luvat. Näitä maanomistajien lupia hamutessaan Yhtiö on jättänyt kertomatta alueen haitallisista mineraaleista, uraanistakin, ja peräti väittää ettei sellaista uraanipotentiaalista  aluetta edes olisi.

Kaivosyhtiön toimintaa kritisoivat eivät meinaa saada tätä ääntään Kalevan median lehdissä (Kaleva, Lapin Kansa, Koillissanomat). Lehtien päätoimittajat toimivat kuin kaivosyhtiöiden vistinnän jatkeena eivätkä päästä kaivoyhtiön kairauksia uraanivyöhykkeellä kritsoivia juttuja läpi. Latituden tiedotteet tai vastineet sen sijaan menee sukkana heti seuraavan päivän lehteen ja nettiprittiin. Kaivoskriitikot ovat saaneet vastineitaan taistella viikkoja että ne edes julkaistaan, usein jätetään kokonaan julkaisematta.

Alla karttoja Kuusamon, Posion ja Sallan sekä Rovaniemen seudun uraanipotentiaali alueista, joita Kaleva media ei suostu käsittelemään. Ennestään tunnetut uraanivyöhykekartat ja uudempi GTK:n kartta Suomen uraanivyöhykkeistä.

Maailman atomienergiajärjestön (IAEA/NEA) virallinen maailman uraanivarantojen ”Red Book” -kirja, johon Suomenkin tunnetut uraanivarannot on raportoitu Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimesta pohjautuen Geologian tutkimuslaitoksen (GTK) uraanitutkimuksiin. Kartassa mainuttu erillisenä uraanimalmio merkillä Kainuun Talvivaara. Jo 1980 luvulta lähtien ministeriö on arvioinut että Talvivaara (nyt. Terrafame) alueelta on saatavissa vähintään 3000 – 9000 tonnia uraania mahdollisen nikkelikaivoksen sivutuotteena. Kansainvälinen suuren ja pienen uraanimalmion raja on 1000t uraania. Euroopan viimeinen uraanikaivos tsekissä tuotti . 320t uraania vuodessa, nyt Talvivaara-Terrafame arvioi tuottavansa noin 250t uraania vuodessa. Toiminta-aikana arvioivat tuottavan yli 23000t uraani vuodessa, kun kansainvälinen pienen ja suuren uraanimalmion raja oli 1000t uraania. Ylläoleva kartta työ- ja elinkeinoministeriön ydinenergiatarkastaja Jorma Aurelan kartta (pohjautuu GTK:n tietoihin) joka on esitelty Suomen atomiteknillisessä seurassa (ATS), jonka jäseneksi pääsee kolmen jäsenen suosituksella. Yhdistys edistää uraanivoiman/uraaniteollisuuden kehittymistä Suomessa. TEM:min ydinenergiatarkastaja Jorma Aurela toimii Talvivaara-Terrafamea koskevan uraaniluvan vastuullisena virkamiesluvittajana TEM ministeriössä.

Median tukemana, on kaivosyhtiö Latitude66 markkinoimassa kiinteistöjen omistajille käsitystä, kuin kaivoslain 9 §:n 2 momentin 1) kohdan velvoitetta viranomaisluvista kairauksiin ei tarvittaisikaan, vaan maan omistajan lupa riittäisi, ei edes vaikka kairaus kohdistuu tunnetulle uraanipotentiaaliselle alueelle.

Esitämme liitteessä 1. tarkemmat kuvaukset kaivoslain 7 §:n ja 9 §:n sallimista toimenpiteistä. Toivomme Teidän perehtyvän niihin.

Lyhyesti tiivistäen katsomme kaivoslaissa määritellyn seuraavat tasot lupien myöntämisille:

  1. Haitattomat malminetsintämenetelmät maanomistajan luvalla tietyin ehdoin (7 §)

Ei kairauksia eikä tutkimusojia tai -kaivantoja

  1. Haitattomat malminetsintämenetelmät maanomistajan luvalla tietyin laajennetuin ehdoin (9 § 1 momentti)

Ei kairauksia eikä tutkimusojia tai -kaivantoja

  1. Malminetsintälupa on oltava, mikäli malminetsinnästä voi aiheutua haittaa (9 § 2 momentti 1) kohta).

[koskee siis kaikkia tapauksia joista haittaa voi syntyä, ja kairaukset lasketaan aina niihin menetelmiin, joista haittaa voi syntyä. Kairauksiin ei maanomistajan lupa riitä.]

Kairaukset ja tutkimusojat sekä -kaivannot

Malminetsintäluvassa on annettava ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset’, määräykset kaivannaisjätteille, jälkihoitotoimenpiteille sekä asetettava vakuusvaatimus jälkihoitotöiden suorittamisille sekä haittojen korvaamisille.

  1. Malminetsintälupa on oltava, mikäli malminetsintä kohdistuu uraania tai toriumia sisältävän esiintymän paikallistamiseen ja tutkimiseen.

Tämä on erikoissäännös uraanin etsintään.

Malminetsintäluvassa on annettava ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset’, säännökset radioaktiivisten aineiden käsittelyille, määräykset jälkihoitotoimenpiteille sekä asetettava vakuusvaatimus jälkihoitotöiden suorittamisille sekä haittojen korvaamisille.

Alla liitteessä 1 perustellaan ettei se, ettei kaivosyhtiö ilmoita kairaustoimintansa tarkoitukseksi uraaninetsintää (ja vaikka kolmesti kieltäisikin kairaavansa uraanivyöhykkeellä) poista sitä kaivoslain 9 §:n 2 momentin 1) kohdassa esitettyä velvoitetta, että kairauksin tehtävää malminetsintää saa tehdä vain viranomaisen antamiin malminetsintälupiin perustuvasti; maanomistajan lupa ei kairauksiin riitä, koska kairauksista voi aiheutua haittoja kiinteistön ulkopuolellekin.

Kartasa ja useissa aikaisemmissa kirjoituksissa on viitattu Kuusamon (Kuusamo,Posio, Salla) tunnettuun uraanivyöhykkeeseen, on kuvaus siitä, että tunnetusti kyseisellä alueella on haitalliseksi tunnettuja mineraaleja; uraani on yksi niistä ympäristön kannalta haitallisista mineraaleista.

Jälkikirjoitus.

Kun olin kansanedustajaehdokas viime eduskuntavaaleissa Kalevan silloinen päätoimittaja sähköpostitse kielsi minua kirjoittamasta Kuusamon kaivoshankkeesta, vaikka se oli Kuusamon / Koillismaan yksi puhutuin aihe. Kysyin vielä ennen vaaleja toistamiseen sähköpostilla, että enkö todella saa kirjoittaa asiasta? Vastaus oli selkeä kielto. (sähköpostit tallessa) Onko oikein rajoittaa kansanedustajaehdokkaan sananvapautta keskeisissä asioissa?

#mediantila

Tulkitsen, että nyt Kalevan verkkosivujen uusimisessa blogikirjoittajien lakkauttaminen on osa tätä jatkumoa, missä Kalevamedia pyrkii kaivosyhtiöiden puolesta rajoittamaan kriittistä kirjoittelua kaivoksia, erityisesti uraania (Latitude, Mawson, Yara/Sokli), uraanituotantoa (Terrafame) ja uraanivoimaa (Fennovoima) kohtaan.

On syytä olla huolestunut median keskittymisestä ja tilasta Pohjois-Suomessa vuonna 2020.

Ystävällisen kriittisesti,

Mika Flöjt

LIITE               KAIVOSLAIN SÄÄDÖKSIÄ KAIRAUKSIN TEHTÄVIIN MALMINETSINTÄÄN

Yleisesti lausun, että katson ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset’ -velvoitteen vuoden 2011 kaivoslain tärkeimmäksi uudistukseksi, jolla uudistuksella pyritään toteuttamaan perustuslain mukainen oikeusturvatakuu ja kaivoslain 1 §:ssä kuvattu yleinen kaivoslain tarkoitus:

Kaivoslaki 1 §: Kaivoslain tarkoitus

Katson 1 §:n perusteluista käyvän ilmi, ettei kyseessä ole maanomistajan oikeudesta selvittää maa-alueensa malmien hyödyntämismahdollisuutta, vaan kyse on ”erilaisten etujen ja oikeuksien yhteensovittamisesta säädetään tarkemmin asianomaisessa pykälässä. Luettelossa on alueen kiinteistöjen omistajien ohella otettu huomioon myös muunlaiset haitankärsijät.”

Kaivoslain 1 §:n perusteluissa asiaa kuvataan mm.:

Pykälän 1 momentissa on mainittu erityisesti huomioon otettavaksi kaivostoiminnan harjoittamisen edellytykset, kiinteistöjen omistajien ja yksityisten haitankärsijöiden oikeusasema, toiminnan vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön sekä luonnonvarojen säästävä käyttö. Luettelo ei ole tarkoitettu etusijajärjestykseksi, vaan erilaisten etujen ja oikeuksien yhteensovittamisesta säädetään tarkemmin asianomaisessa pykälässä. Luettelossa on alueen kiinteistöjen omistajien ohella otettu huomioon myös muunlaiset haitankärsijät. Tarkoituksena on varmistaa, että tavoitesäännös ohjaisi lain tulkintaa ja soveltamista oikeanlaisen kokonaistasapainon suuntaan.

——

Pykälän 3 momentin mukaan lain tarkoituksena olisi kaivosturvallisuuden edistäminen. Lain tarkoituksena olisi lisäksi ehkäistä, vähentää ja torjua malminetsinnästä, kaivostoiminnasta ja kullanhuuhdonnasta aiheutuvat haitalliset ympäristö- ja muut vaikutukset sekä henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot. Malminetsinnästä, kaivostoiminnasta tai kullanhuuhdonnasta vastaava olisi korvausvastuussa aiheutuneesta vahingosta tai haitasta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.

Pykälässä mainitaan eräitä yleisiä ympäristöperiaatteita. Kaivostoiminnan tarkoituksena on uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntäminen, ja toiminta vaikuttaa keskeisellä tavalla maankäyttöön ja ympäristöön. Sen vuoksi lain tarkoituksena on ottaa huomioon myös kestävä kehitys, hyötyjen ja haittojen vertailu, luonnonvarojen säästeliäs käyttö, haittojen minimoinnin periaate ja aiheuttamisperiaate.

7 §. Etsintätyö.

Katson 7 §:n perusteluissa selvästi kiellettävän että ”Sen sijaan iskuporakalustolla tai kairauskoneella tehtävä näytteenotto taikka kaivinkoneella tehtävät tutkimuskaivannot ja-ojat eivät pykälän mukaan olisi mahdollisia. Kiellettyjä ovat toimenpiteet, joiden voidaan katsoa merkitsevän rikoslaissa tarkoitettua hallinnanloukkausta.”

Katson 7 §:än perusteluissa selkeästi sanottavan, että ilman viranomaisen antamaa malminetsintälupaa ei kairauksia saa tehdä. Kairauksin tehtävä näytteenotto ei ole ”vähäistä näytteenottoa”.

Pykälän nojalla jokaisella olisi oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä toisen alueelta.
Toimenpiteet vastaisivat, mitä kumottavan lain 3 §:ssä säädetään. Vahinkojen sekä vähäistä suuremman haitan tai häiriön aiheuttaminen olisi kuitenkin kielletty.
Etsintätyötä koskisi 1 momentin nojalla kielto aiheuttaa taloudellista tai muuta vahinkoa esimerkiksi maaperälle, kallioperälle tai kasvillisuudelle sekä tarpeetonta haittaa tai häiriötä esimerkiksi poronhoidolle tai muulle elinkeinolle taikka muulle maankäytölle. Etsintätyötä koskeva säännös antaisi hieman laajemmat oikeudet kuin jokamiehenoikeudet ja yleiset käyttöoikeudet, esimerkiksi jokamiehenoikeudet eivät ulotu maankamaran ainesten ottamiseen, mikä etsintätyössä olisi mahdollista. Koska etsintätyössä kiellettyä olisi vahinkojen sekä tarpeettomien haittojen tai häiriöiden aiheuttaminen, ero olisi selkeä verrattuna malminetsintälupaa edellyttävään malminetsintään.

—–

Etsintätyönä olisi mahdollista tehdä alueellisia ja kohdentavia malminetsintätutkimuksia, jos ne tehdään aiheuttamatta vahinkoa taikka tarpeetonta haittaa tai häiriötä. Geologisten muodostumien ja kallioperän rakenteiden kartoitus kartta-aineiston perusteella, kaukokartoitusmenetelmin, geofysikaalisin mittauksin ja geologisin maastohavainnoin on yleensä mahdollista tehdä aiheuttamatta vahinkoa taikka tarpeetonta haittaa tai häiriötä.
Maaperästä ja kallioperästä tehtävän vähäisen näytteenoton sallittavuutta pykälän nojalla on sen sijaan arvioitava tapauskohtaisesti.
Näytteenotto saattaa edellyttää maapeitteen poistamista tai kuopan kaivamista, mutta tällaiset tutkimuspaikat on mahdollista ennallistaa siten, että havaittavaa vahinkoa ei jää. Etsintätyötä koskevan säännöksen nojalla tehtävä näytteenotto voisi tapahtua vasaralla, lapiolla, käsin kannettavalla minikairalla tai sahaamalla timanttilaikalla, kun toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa taikka tarpeetonta haittaa tai häiriötä ja näytteenottokohta ennallistetaan. Sen sijaan iskuporakalustolla tai kairauskoneella tehtävä näytteenotto taikka kaivinkoneella tehtävät tutkimuskaivannot ja-ojat eivät pykälän mukaan olisi mahdollisia.
Kiellettyjä ovat toimenpiteet, joiden voidaan katsoa merkitsevän rikoslaissa tarkoitettua hallinnanloukkausta.

8 §. Ilmoitus etsintätyöhön liittyvästä näytteenotosta.

Katson 8 §:n perusteissa selvennettävän, mikä on kaivoslain tarkoittamaa vähäistä näytteenottoa, eikä tässä täsmennyksessä kairauksia luokitella vähäiseksi näytteenotoksi.

Pykälän 1 momentin nojalla etsintätyötä koskevan säännöksen nojalla tehtävä vähäinen näytteenotto edellyttää, että etsintätyöstä vastaava tekee asiasta kirjallisen ilmoituksen ennen työn aloittamista etsintätyön kohteena olevaan alueeseen (etsintäalue) kuuluvan kiinteistön omistajalle ja haltijalle.

Ilmoitusvelvollisuus ei koske sellaisia toimenpiteitä, joita on jokamiehenoikeuksien nojalla pidettävä sallittuna tai joista aiheutuu enintään vähäisiä harmittomia jälkiä. Yksittäisten kivinäytteiden kerääminen ei esimerkiksi vaatisi ilmoitusta. Muun muassa kansannäytekampanjat eivät siten edellyttäisi ilmoitusta.
Ilmoitusvelvollisuus on yhteydessä rikoslakiin ja erityisesti sen hallinnanloukkauspykälään. Vähäisestä näytteenotosta olisi tehtävä ilmoitus, jos siitä jää muita kuin vähäisiä harmittomia jälkiä toisen maalle. Näin ei pääsääntöisesti voida katsoa olevan ottaen huomioon etsintätyötä koskevat 7 §:n 1 momentissa säädetyt rajoitukset, kun kyse on satunnaisesta tai määrällisesti vähäisestä näytteiden keräämisestä. Ilmoitusvelvollisuus voisi tulla kyseeseen lähinnä, kun näytteitä otetaan suurempi määrä ja toisen maalle jäävät jäljet ovat ennallistamisenkin jälkeen muita kuin vähäisiä ja harmittomia.

9 §. Malminetsinnän luvanvaraisuus.

9 § 1 momentti

Katson 9 §:n 1 momentin perusteluissa mainittavan, että ”Malminetsintälupa ei olisi tarpeen, jos malminetsintää on pidettävä sallittuna 7 §:ssä säädetyn etsintätyön nojalla. Kiinteistön omistajan ja tähän 5 §:n 2 momentin nojalla rinnastettavan kanssa on myös mahdollista sopia malminetsinnästä siten, että etsintätyötä koskevia 7 §:n 1 momentissa säädettyjä rajoituksia ei ole tarpeen noudattaa.”

Mutta katson, ettei kyseisessä perusteluissa anneta lupaa kairauksin tehtäville malminetsinnöille, vaan annetaan ainoastaan lupa tehdä niitä vähäisiä näytteenottoja maanomistajan kanssa sovitusti hiukan laajemmilla alueilla kuin varsinaisesti 7 §:ssä on määritelty. Eikä kairaukset ole niitä vähäisiä näytteenottoja.

Pykälässä säädettäisiin tilanteista, joissa malminetsintää varten tarvitaan kaivosviranomaisen lupa (malminetsintälupa). Malminetsintälupa ei olisi tarpeen, jos malminetsintää on pidettävä sallittuna 7 §:ssä säädetyn etsintätyön nojalla. Kiinteistön omistajan ja tähän 5 §:n 2 momentin nojalla rinnastettavan kanssa on myös mahdollista sopia malminetsinnästä siten, että etsintätyötä koskevia 7 §:n 1 momentissa säädettyjä rajoituksia ei ole tarpeen noudattaa.

9 § 2 momentti 1) kohta

Katson, että 9 §:n 2 momentin 1) kohdan perustelujen mukaan malminetsintälupa tarvitaan aina, jos malminetsinnästä voi aiheutua haittaa. Kairaukset eivät ole vähäisiä näytteenottoja, koska niiden vaikutukset voivat olla pysyviä esim. pohjavesiin ja/tai vaikutukset voivat ulottua kyseisen kiinteistön ulkopuolisille alueille. Tämän Latitude on viestinnässään pyrkinyt kieltämään, mikä on sikäli ymmärrettävää, että kyseinen pykälän perustelu osoittaa Latituden toimivan kaivoslain 9 §:n 2 momentin 1) kohdan vastaisesti.

Pykälän 2 momentin 1 kohdan nojalla malminetsintälupa vaadittaisiin, jos malminetsinnästä voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle tai yleiselle turvallisuudelle, haittaa muulle elinkeinotoiminnalle taikka maisemallisten tai luonnonsuojeluarvojen heikentymistä. Asiaa olisi arvioitava tapauskohtaisesti. Malminetsinnästä ihmisten terveydelle aiheutuvia haittoja olisi tarpeen arvioida malminetsintälupaa koskevassa harkinnassa esimerkiksi silloin, kun näytteenottoa, tutkimuskaivantoja ja -ojia tai koelouhintaa on tarkoitus tehdä tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Malminetsintälupa vaadittaisiin myös, kun malminetsinnästä voi aiheutua vaaraa yleiselle turvallisuudelle tai haittaa muulle elinkeinotoiminnalle. Asian arvioinnin kannalta merkityksellisiä olisivat alueiden käyttöä edellyttävät muut elinkeinot, kuten matkailu, maa- ja metsätalous sekä poronhoito.
Maisemallisten arvojen heikentyminen tarkoittaisi muita kuin väliaikaisesti maisemaa muuttavia toimenpiteitä. Malminetsintälupaa olisi haettava, jos malminetsinnän vaikutuksia maiseman erityis- tai ominaispiirteiden säilyttämiseen ja ylläpitoon on tarpeen arvioida lupaharkinnassa. Malminetsintälupa olisi tarpeen myös, jos malminetsintää olisi tarkoitus tehdä alueella, jolla on harvinaisia tai arvokkaita luonnonesiintymiä, rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien lisääntymis- ja levähdyspaikka tai muita luonnonsuojeluarvoja.

9 §:n 2 momentin 2) kohta

Latitude pyrkii voimakkaasti viestimään, etteivät he etsi uraania, eikä etsintäalue sijaitsisi uraanipotentiaalisella alueella, pyrkien siten ikään kuin todistamaan ettei kaivoslain 9 §:n 2 momentin 2 kohta kosketa heidän ”maanomistajien antamiin lupiin” perustuvaa toimintaansa.

Katson ettei se, että Latitude ei ilmoita tavoitteekseen uraaninetsintää, oikeuta Latitudea toimimaan vastoin 9 §:n 2 momentin 1) kohdan velvoitusta hakea toiminnalleen viranomaisen myöntämät malminetsintäluvat.

Pykälän 2 momentin 2 kohdan nojalla malminetsintälupa vaadittaisiin, kun malminetsinnän tarkoituksena olisi uraania tai toriumia sisältävän esiintymän paikallistaminen ja tutkiminen. Malminetsintämenetelmät eivät käytännössä poikkea toisistaan, vaikka tutkimusten kohteena on radioaktiivinen kaivosmineraali. Säteilylain nojalla säteilyturvallisuuden varmistaminen on kuitenkin tarpeen. Uraanin ja toriumin tuottamista koskevan kaivostoiminnan sääntely poikkeaa olennaisesti muusta kaivostoiminnan sääntelystä.
Ydinenergialain nojalla uraanin ja toriumin tuottamista koskeva kaivostoiminta perustuu yhteiskunnan kokonaisedun harkintaan. Mainituista syistä voidaan pitää perusteltuna, että muusta malminetsinnästä poiketen uraanin ja toriumin etsintään vaadittaisiin aina malminetsintälupa, jos kyse ei ole 7 §:n 1 momentissa tarkoitetusta etsintätyöstä. Kaivosviranomainen ja Säteilyturvakeskus saisivat malminetsintälupaa koskevien säännösten nojalla valvonnan kannalta tarvittavat tiedot malminetsintätutkimusten ajankohdista, menetelmistä ja kohteista. Kaivosviranomainen voisi malminetsintäluvassa antaa tarvittavia HE 273/2009 vp 79 määräyksiä. Lisäksi kaivosviranomainen saisi haltuunsa tutkimuksiin liittyvän tietoaineiston. Samalla turvattaisiin myös yksilöiden mahdollisuus saada tietoa hankkeesta ja vaikuttamismahdollisuus

10 §. Malminetsintäluvan oikeusvaikutukset.

Katson oleelliseksi, että vasta tässä 10 §:ssä mainitaan malminetsintämenetelmäksi kairaus.

Toisekseen katson oleelliseksi 10 §:n perustelun viittauksen 51 §:ään. Se tarkoittaa, että malminetsintälupapäätöksessä on erikseen annettava ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset’.

Edellä kuvattuihin kaivoslain perusteluihin viitaten katson, että Latitude virheellisiä kaivoslain tulkintoja esittäen pyrkii ohittamaan kaivoslaissa säädetyt velvoitteet hakea viranomaisluvat kairauksin toteutettaville malminetsinnälle ja samalla pyrkii ohittamaan kyseiselle toiminnalle kaivoslain 1 §:n ja 51 §:n velvoittamat ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset’.

Malminetsintälupa antaisi, kuten kumottavassa laissa tarkoitettu valtausoikeus, luvanhaltijalle oikeuden malminetsintään luvassa tarkoitetulla alueella (malminetsintäalueella) sekä omalla että toisen maalla.
Malminetsintä määriteltäisiin 5 §:ssä. Malminetsintäluvan nojalla sallittua voisi olla geologisten muodostumien rakenteiden ja koostumuksen tutkiminen sekä muut kaivostoimintaa valmistelevat tutkimukset ja muu malminetsintä kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän paikallistamiseksi sekä sen laadun, laajuuden ja hyödyntämiskelpoisuuden selvittämiseksi. Malminetsintäluvan nojalla tapahtuvan malminetsinnän yleisistä rajoituksista säädetään 11 §:ssä. Malminetsintäluvan nojalla sallituista toimenpiteistä ja malminetsintää koskevista rajoituksista määrättäisiin 51 §:n nojalla tarkemmin malminetsintäluvassa. Sallitut malminetsintämenetelmät määräytyisivät malminetsintäluvassa tapauskohtaisesti ottaen huomioon muun muassa hakijan tutkimussuunnitelma sekä 11 §:ssä säädetyt kiellot ja rajoitukset, mutta voisivat pitää sisällään muun muassa kairausta, tutkimusojien ja -kaivantojen tekemistä sekä vaikutuksiltaan tai laajuudeltaan näitä vastaavia tai vähäisempiä toimenpiteitä. Esiintymän hyödyntämiskelpoisuuden tarkempia tutkimuksia varten myös koelouhinta voisi olla mahdollinen.

JAA

3 KOMMENTTIA

  1. Juurikin näin,lehdistö on valjastettu Latiduten intresseihin,kun Lapin Kansakaan ei julkaise yhtään arvostelevaa kritiikkiä Ylitornion Pellon ja Rovaniemen alueella oleviin uraanikairauksiin.Kuulin tutulta henkilöltä joka on näistä Ylitornion kairauksista perillä,että näytteet ovat ,niin uraanipitoisia,että ne pitää lähettää Kanadaan tutkittavaksi.Ei ihme ,että kansalaiset pidetään pimennossa näissäkin asioista.
    Ilmeisesti Kalma-Media saa salailustaan kahisevaa lehdistötuen lisäksi.

  2. Kauan eläköön median ja viranomaisten Suuri Kaivos Salaliitto !

    Onneksi löytyy sentään luotettavia, mutta nimettömiä tietolähteitä, kuten
    Elite, ”kuulin tutulta henkilöltä.”
    Mika Flöjt, ”eräs Fortumin edustaja kertoi yleisötapahtumassa”
    Mihin joutuisimme ilman tuollaisia totuuden torvia.

    Elite, ”näytteet ovat ,niin uraanipitoisia,että ne pitää lähettää Kanadaan tutkittavaksi.”
    Miksi Kanadaan, kyllä Suomessa osataan tutkia näytteet, olipa niiden uraanipitoisuus mikä tahansa.

  3. Malmien etsinnästä tiedän aika vähän.

    Sen sijaan blogien lopetaminen on erikoinen ratkaisu. Miksi hyvät blogikirjoitukset lopetetaan? Olen tähän asti joka aamu avannut iPadin ja tarkistanut, mitä uutta niihin on kirjoitettu. Mika on selvästi tehnyt töitä kirjoituksiaan varten. Samaa olen nähnyt muissakin kirjoituksissa tässä osastossa.

    On erikseen kirjeitä toimitukselle -osasto, joka jatkuu ilmeisesti edelleen paperilehdessä. Se on myös kiinnostava, mutta oman kokemukseni mukaan kirjoituksen pituudella on niissä yläraja ja sisältöä saa toimitus korjailla ilman kirjoittajan mielipidettä. Tosin toimittajat ovat ammattitaitoisia ja heillä on omat perusteensa tekstien korjaamiseen. Siksi en paheksu pieniä korjauksia.