Ydinvoima tarvitsee vesivoimaa säätövoimakseen

16

Mediassa ja päätöksentekijätkin hokevat mantraa, että uusiutuvien energioiden lisärakentaminen tarvitsee säätövoimakseen vesivoimaa.

Kuitenkin he, jotka muistavat vuosikymmenten takaisia energiakeskusteluja, muistanevat ne useat lehtikirjoitukset, joissa energiayhtiöiden lobbarit kirjoittivat juuri ydinvoimaloiden aiheuttamasta säätövoimatarpeesta – vesivoimalla toteutettavaksi. Ydinvoimaloiden säätövoimatarpeella perusteltiin uusia tekoaltaita Lappiin ja vesivoiman lisärakentamista.

Onneksi vielä rehellisiäkin energiayhtiöiden edustajia löytyy; eräs Fortumin edustaja kertoi yleisötapahtumassa Oulujoen reitin vesivoimalalla, että vesivoimaa tarvitaan juuri ydinvoiman säätövoimaksi.

Ydinvoima on perusvoimaa, jonka tuotantoa ei voida säädellä nopeasti vaihtuvan sähkön kulutustarpeen mukaisesti. Ydinvoimayhtiöt kehuvatkin, että ovat lähes koko vuoden pystyneet tuottamaan sähköä suunnitellulla vakiotuotantoteholla. Ydinsähkön tuotantotehoa ei säädellä vaihtuvan sähkönkulutustarpeen mukaisesti – koska sitä ei pystytä nopeasti säätämään -, vaan se kulutustarpeeseen mukautuva sähköntuotanto eli säätövoima on jätetty muiden nopeasti säädettävissä olevien sähköntuotantomuotojen tuotettavaksi.

Ydinvoiman tarvitseman säätövoiman tärkein tuottaja on vesivoima, koska sitä on helppo säätää nopeasti; vesiturbiineihin johdettavaa vesimäärää on helppo ja nopea säätää. Tämä tapahtuu myös hyvässä yhteisymmärryksessä ydinvoimayhtiöiden kanssa, koska suuret vesivoimayhtiöt kuuluvat ydinvoimayhtiöiden hallintaan. Säätövoimana tuotetusta sähköstä omistajat saavat huomattavasti paremman hinnan kuin perusvoimana myydystä sähköstä. Siten kiinnostus vesivarastoihin on suuri; vesivoimayhtiöt pyrkivät käyttämään kaiken vesivarastonsa säätövoimaksi, eivätkä ole rakentaneet alunpitäen laitoksille määrättyjä vaelluskalareittejä – joku tippa vettä valuisi niitä pitkin ohi turbiinien.

Vesivoimayhtiöiden lupamääräysten tarkistamiskierrokset ovat alkaneet, ja lisäpuolusteluksi lupamääräysten vastaisille toimilleen Yhtiöt ovat alkaneet väittää julkisuudessa, että heidän kilpailijaksi kehittyneet muut uusiutuvien energioiden tuotantomuodot aiheuttaisivat entistä suuremman säätövoimatarpeen.

Ydin-vesivoimasähköyhtiöiden väite on sikäli harhauttava, että kaikki aurinko- ja tuulivoimalat ovat pieninä yksikköinä helposti ja nopeasti säädettävissä ja sijaitsevat hajallaan eri puolilla maata, joten säästä johtuvat vaikutukset eivät kohdistu niihin ajallisesti eikä voimakkuudeltaan samaan aikaan. Sopivien aurinko- ja tuulisuusolosuhteiden vallitessa aurinko- ja tuulisähköllä voidaan tuottaa merkittävä osa säätösähköstä, jolloin siltä osin vesivarantoa säästyy ja se jää sitten käytettäväksi toisella kerralla. Tuulivoima siis turvaa säätövoimaa, ja sen vuoksi sitä tulee lisätä erityisesti Suomen aavan meren merialueille ns. merituulipuistoja. Niitä mahtuu, kauaksi rantaviivasta, ja laivaliikenteen reittien ulkopuolelle, kuten ns. merialuesuunnitelmista selviää. Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä oli asiasta hyvä ja seikkaperäinen esitelmä, jonka materiaalit on luettavissa maakuntapäivien sivuilta.

Aurinko- ja tuulivoiman lisärakentaminen turvaa vesistöjen vedenkäytön järkevämpää käyttöä. Peräti niin, että perusteet vaelluskalareittien rakentamattomuudelle murenevat ja vaatimukset kasvavat vesivoimalaitoksien ympäristövirtaamille ja pienten tippavoimaloiden sulkemiselle, esimerkiksi Kuusamon Kuusingin Myllykosken kaltaisten laitosten osalta.

Vesivoiman ekologiset ympäristövaikutukset on arvioitava EU:n vesipuitedirektiivin velvoittamalla tavalla, ja velvoitettava vesivoimayhtiöt rakentamaan vaelluskalareitit ja huolehtimaan riittävistä ympäristövirtaamista. Kemijoen Sierilän tyyppiset padot tekoaltaineen tulee jättää rakentamatta, ja aikaisemmatkin oikeusvajeet jokivartisten paikallisyhteisöille, kalastusoikeuksien haltioille, Lapinkylille ja saamelaisille korvattava.

 

JAA

16 KOMMENTTIA

  1. Energia-asiantuntijoiden yksimielinen näkemys:”Luonnon olosuhteista riippuva sähköntuotanto (aurinko, tuuli) vaativat suhteessa runsaasti säätövoimaa.” Aurinko- ja tuulisähkön tuotannon kasvaessa säätövoiman tarve kasvaa. Suomessa se merkitsee tarvetta ottaa kaikki rakentamiskelpoinen vesivoima sähköjärjestelmän säätövoimaksi.
    Ydinvoimalat toimivat vakioteholla sääolosuhteista riippumatta. Ydinvoimalat eivät tarvitse vesivoimaa tai mitään muutakaan säätövoimakseen, eikä kukaan asiantuntija sellaista esitä.

    Kirjoituksillaan säätövoimasta Mika Flöjt nolaa itsensä. Tuollaisilla huuhaa-kirjoituksilla ei ole mitään merkitystä mihinkään.

    Wikipedia, ”Säätövoiman tarve johtuu toisaalta kulutuksen, toisaalta tuotannon vaihteluista. Sähköntuotantomuodot, kuten tuulivoima ja aurinkovoima, jotka seuraavat suoraan muuttuvia luonnonolosuhteita, vaativat suhteessa runsaasti säätövoimaa.”

    Energiateollisuus ry, ”Säätötarpeen arvioidaan lisääntyvän Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, kun suuri määrä lämpövoimaan perustuvaa erillistä sähköntuotantoa poistuu ja samalla säiden mukaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkoenergian osuus lisääntyy edelleen.

    Kestävä Energiatalous, ”Nopeaa, alle tunnissa reagoivaa säätövoimaa tarvitaan Fingridin taannoisen arvion mukaan noin 16 prosenttia tuulivoimakapasiteetista. ”

  2. Palataanpas perusasetelmaan. Tehdään ajatuskoe että on ydinvoimaa, mutta ei olisi muuta säätövoimaa kuin vesivoima. Tällöin vesisähköä tarvittaisiin täyttämään sen sähkön kulutuksen ja ydinsähkön välisen erotuksen. Kun sähköä tuotettiin esimerkiksi kaasuturbiineilla (joista on nyt niiden kalleuden vuoksi luovuttu) ei se tuotanto lisännyt vesisähkön tuottamisen tarvetta säätövoimaksi, vaan vähensi sitä.

    Kun nyt tuotetaan aurinko- ja tuulisähköä ei nekään lisää vesivoimalla tuotettavan sähkön tarvetta, vaan vähentävät sitä.

    Kun Bellavista lausuu: Kestävä Energiatalous, ”Nopeaa, alle tunnissa reagoivaa säätövoimaa tarvitaan Fingridin taannoisen arvion mukaan noin 16 prosenttia tuulivoimakapasiteetista” , on tuo lausunto tulkittavissa niinkin, että tuosta tuulivoimakapasiteetista vain 16 % tarvitsi säätövoimaa (alle tunnin reagoivaa). Se tarkoittaa että suurin osa tuulivoimakapasiteetista ei tarvinnut säätövoimaa, vaan tuotti sähköä joka vähensi vesivarastojen käyttöä (tietysti tuulisuuden mukaan, mutta tuulisia päiviä on enemmän kuin tyyniä).

    Siten tuulivoimalat turvaavat vesivarastojen käyttöä säätövoimaksi, eivätkä lisää säätövoiman tarvetta.

  3. ”Tehdään ajatuskoe että on ydinvoimaa, mutta ei olisi muuta säätövoimaa kuin vesivoima. Tällöin vesisähköä tarvittaisiin täyttämään sen sähkön kulutuksen ja ydinsähkön välisen erotuksen.”

    Aivan, tällöin vesisähköä tarvittaisiin pelkästään sähkönkulutuksen vaihteluiden vuoksi. Ydinvoiman tuotantoteho on vakio, joten sähkön tuotannon kulutuksen välinen erotus johtuisi pelkästään kulutuksen vaihteluista.

    Tehdään toinen ajatuskoe, on tuulivoimaa, mutta ei muuta säätövoimaa kuin vesivoima. Tällöin vesisähköä tarvittaisiin sekä sähkönkulutuksen että tuulisähkön tuotantotehon vaihteluiden vuoksi.

    Suomessa sähkönkulutus on jatkuvasti suurempi kuin kotimainen sähköntuotanto. Niinpä Suomen ydinvoimaloita ajetaan koko ajan maksimitehollaan =nimellistehollaan. Tuulivoimalat toimivat sillä teholla, minkä tuulisuus kunakin hetkenä mahdollistaa. Tuulivoimaloiden hetkellinen teho vaihtelee voimakkaasti. Tuulivoiman sähköntuotannon toteutuneet vaihtelut, ks. https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/
    Esimerkiksi viime viikolla Suomen tuulivoimaloiden yhteinen tuntiteho vaihteli välillä noin 0 – 1400 MW.

    Ydinvoimaloiden tuottama sähkö turvaa vesivarastojen käyttöä säätövoimaksi aivan samalla tavalla kuin tuulivoimaloiden tuottama sähkö.

  4. Huomaamme, että MIka Flöjt kirjoittaa hyvin mielellään omiaan, kuten yleensä tuulivoiman kehujat.
    Kun puhutaan tuulivoimaloiden tehosta, niin nyt kerrotaan , että uudet rakennettavat vastaavat yhdessä ydinvoimalan tehoa.
    Sanallakaan ei mainita, että tuulivoimalan tuotama teho on non 30% sen nimellistehosta vuositasolla.
    Jos voimala pyöriin, niin sehän ei tarkoita läheskään sitä, että se tuottaisi silloin nimellistehonsa. Tuulivoimala tarvitsee noin 13-14 m/s tuulen täyteen nimellistehoonsa. Sitä on harvoin vuodessa. 5m/s tuulella se lähinnä lillii ja tuotto on pieni. Talvella sen siipiä ja vaihteistoa pitää sähköllä lämmittää.
    Säätövoimaksi tuulesta ei juuri ole. Se tarvitsee säätövoimmaa eli vesivoimaa ja nimenomaan varavoimaa Suomessa.
    Siinä on selvä ihmisten harhautus todellisuudesta.

  5. Hyvä Mika.Nyt kirjoitat asiaa.Jokemme on varustettu säätövoimaan.Mitenhän me päästään siitä eroon. Ehdotukseni tulevaisuuteen on että perustetaan yhteispohjoismainen tuuli pooli ,kuten on nykyinen energiapooli.Jossain päin pohjolassa tuulee aina ja korvataan vesivoiman käyttö säätöön näin ja lopetetaan ainakin osa säätövoiman aiheittamista jokien haitoista.

  6. Tärkeintä on muuttaa sähkömarkkinoiden toimintaa kulutusjoustomyönteisemmäksi. Eli siten, että kannattaa säästää sähköä kalliin sähkönhinnan aikaan ja siirtää sähkönkäyttöä halvan sähkön ajankohtaan. Nykyään kannattavuutta syö olennaisesti kaksi kiinteää sähköenergian hinnasta riippumatonta komponenttia: sähkövero sekä sähkönsiirtomaksu. Yhteensä noista tulee vähintäänkin 6 senttiä per kWh. Tämä kilowattituntikohtainen kiinteä osa on niin suuri että se laskee investointikykyä mekanismeihin, joilla sähkönkäyttöä siirettäisiin vuorokauden sisällä siirtää halvimpiin tunteihin ja täten tasapainotettaisiin ennustettua tuotanto/kulutus -epätasapainoa.

    Ratkaisu asiaan on muuttaa sähkövero prosenttiosuudeksi sähköenergian myyntihinnasta ja sähkönsiirtomaksu pitää muuttaa todellisia kustannuksia vastaavaksi eli nostaa kiinteää kuukausihintaa ja siirtyä sähköverkon käyttöasteen mukaan määräytyvään dynaamisempaan hinnoitteluun. Faktahan on se, että sähköverkon ylläpitokustannukset ovat suurimmalta osaltaan kiinteitä ja siirretyn sähkön määrällä on väliä vain sen verran, ettei sähkönverkon siirtokapasiteettia (eli maksimitehoa) ylitetä.

    Väitän, että iso osa tuotanto/kulutus -epätasapainosta saataisiin tuollaisilla yksinkertaisilla muutoksilla katettua vaikka vaihtelevan uusiutuvan tuotannon määrä kasvaisi voimakkaastikin.

  7. Parasta koko blogissa otsikko, loput voi jättää lukematta. Ydinvoima ja vesivoima, niillä Suomi kukoistaa! Ei millään taivaanrannanmaalareitten huuhaa ajatuksilla.

    • Yhtiöt ja omistajat rahallisesti kukuistaa, pohjoissuomalaisten ja saamelaisten jokivartisten sekä vaelluskalojen selkänasta revityt voitot, ilman kunnon korvauksia ja vaelluskalojen kulun varmistamisia. Lähinnä hävettävää, että suuri joukko päätöksentekijöitä on yhä näiden yhtiöiden vedätettävissä ja he yhä toistavat mediassa heidän mantroja.

  8. Tuulivoiman rakentaminen pilaa maisemat, häiritsee äänillään ja valoillaan ihmisten elämää maaseudulla ja nyt jo taajamien lähellä. Kunnat eivät eivät ahneudessaan ymmärrä asukkaiden hätää.

  9. Palataanpas perusfaktoihin. Aurinkosähkö ja tuulisähkö ovat hiilidioksidipäästöiltään heti hiiltä tai turvetta polttavien lauhdevoimaloiden jälkeen suurimmat hiilidioksidipäästöjen lähteet sähköntuotannossa tuotettua energiamäärää kohden. Ne eivät siis missään tapauksessa ole ympäristöystävällisiä sähköntuotantotapoja ja siksi vesivoimaa ja ydinvoimaa tulee edistää.

    • Patoaltaista tulee metaani päästöjä.

      Unohdat täysin uraanivoiman radioaktiiviset päästöt ja jätteet aina uraaninlouhinnasta, ydinvoimalan radioaktiivisiin päästöihin ja yli 300 000 vuoden ydinjäteongelmaan, jota ei ole ratkaistu kun Ruotsin SKB:n ja Suomen Posivan yhteisratkaisu ydinjäteongelmaa ei tutkitusti toimi, kun ydinjätteiden varastointiin tarkoitetut kuparikapselit korroosioituvat eivät kestä edes tuhatta vuotta, saati 300 000 vuotta.

      Uraanivoima on onkin radioaktiivisine päästöineen ja ydinjäteongelmineen moraalisesti ja eettisesti kestämätön energiatuotantomuoto joka jättää radioaktiiviset päästö- ja jäteongelmat nykyisten ja tulevien sukupolvien ongelmiksi.

  10. Flöjt jatkaa tarinointiaan vesivoiman rakentamisesta. Muut ovat kommentoineet tarinan osia edellä, joten kiinnitän huomiota tarinan viimeiseen kappaleeseen. Tämä sisältää oikeudellisia takautuvia vaatimuksia voimayhtiöille aikaisemmin rakennetuista padoista. Blokin pitäjä vaatii – Vesivoiman ekologiset ympäristövaikutukset on arvioitava EU:n vesipuitedirektiivin velvoittamalla tavalla, ja velvoitettava vesivoimayhtiöt rakentamaan vaelluskalareitit ja huolehtimaan riittävistä ympäristövirtaamista. Viittaus vesipolitiikan puitedirektiiviin on ensinnäkin lukijan harhaanjohtamista, koska voimalaitosten lupamenettelyssä on noudatettava Suomen lainsäädäntöä. EU direktiivit on aina saatettava voimaan kansallisella lainsäädännöllä ennen niitten soveltamista. Huomion arvoista on, että Vesilaki ei vaatimuksen kaltaista takautuvaa lupamenettelyä tunne. Vanhat voimalaitosluvat ovat pysyviä. Vesilakia pitäisi muuttaa. Lakimuutos ei sisälly hallitusohjelmaan.

  11. Mika Flöjt, ”Uraanivoima on onkin radioaktiivisine päästöineen ja ydinjäteongelmineen moraalisesti ja eettisesti kestämätön energiatuotantomuoto ”

    Ja tuulivoima on moraalisesti ja eettisesti kestävä energiantuotantomuoto, vai onko sittenkään ?

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006500887.html
    ”Tuulivoimaloihin tarvitaan rutkasti rautaa mutta aurinkopaneelit ja sähköautojen akut vaativat myös harvinaisia metalleja, joita louhitaan usein epäinhimillisissä oloissa eri puolilla maailmaa. Dokumentti laskee, että paneelit ja tuulimyllyt tulevat käyttöikänsä päähän ennen kuin niiden todelliset kustannukset on kuoletettu. Kansantalouden haitat jäävät suuremmiksi kuin hyödyt, ja romuista tulee ongelmajätettä.”

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jaakkojuhaniojaniemi/tuulivoima-saastuttaa-1-300-000-henkiloauton-verran-vuodessa/
    ” Kun huomioidaan tuulivoimarakentamisen betonin, teräksien valmistuksen, harvinaisten metallien valmistuksen, kuljetusten ja itse rakentamisen CO2-päästöt ja toisaalta laajat hiilinielujen poistumiset, tuulimyllyt eivät koko elinainakaan pysty kompensoimaan niiden rakentamisen aiheuttamia CO2-päästöjä taseessa. Tämä tarkoittaa, että tuulivoimarakentaminen vain lisää päästöjä ilmakehään.
    Aivan viimeisin tutkimus on vielä karmeampaa luettavaa. Englannissa tehdyn laajan tutkimuksen mukaan pahin saastuttaja tuulivoimarakentamisessa on muuntamoasemien ja kytkinlaitteiden eristeenä käytetty rikkihexafluoridikaasu (SF6), joka on 23 500 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin CO2. Tutkimuksen mukaan vuonna 2017 tämän kaasun lisäys ilmakehään yksinomaan Euroopassa vastaa enemmän kuin 1 300 000 henkilöauton päästöjä.”

    • Meinaatko ettei Olkiluodon rakentamisessa käytetä betonia?

      Ja tiesitkö että ydinvoimalan purkaminen viepi vuosikymmeniä, jopa satoja vuosia niiden pahan radioaktiivisuuden takia. Ja maksaa maltaita. Britannian oma arvio. Googlettamalla löytyy.

      Ja ydinjätettä pitäisi Amerikan tiedeakatemian mukaan turvallisesti valvoa vähintään 300 000 vuotta, mielummin miljoona vuotta. Mitenkähän se on on mahdollista kun Suomessa ja Ruotsissa, missä kuulemma ollaan maailman pisimmällä ydinjätteen loppusijoituksessa niin, loppusijoitukseen tarkoitut kuparikapselit korroosiotuvat. Eivät kestä.

  12. Ja vielä hieman lisää ettei totuus unohtuisi;

    Aurinkovoimalan rakentamiseen tarvitaan noin satakertainen ja tuulivoimalan rakentamineen kymmeniä kertoja suurempi määrän materiaaleja kuin ydinvoimalan rakentamiseen, tonnia per tuotettu TWh ks. kuva lädeviitteessä https://twitter.com/Kaikenhuippu/status/1215661048558125056/photo/1

    https://katternodigital.fi/fi/article/punaisen-listan-metallit-seuraava-ymparistokysymys/
    ” Pääosa nykyisistä ”vihreistä” energiaratkaisuista – akuista, tuulivoimasta, aurinkokennoista ja energiansäästölampuista – vaatii harvinaisia metalleja, joiden louhinta on usein erittäin kuormittavaa ympäristölle”
    ” Kiinan harvinaisten maametallien yhdistys antaa esimerkin ympäristövaikutuksista. Bayan Obossa Sisä-Mongoliassa, jossa liki puolet maailman harvinaisista maametalleista tuotetaan, ilmaan vapautuu 9 600–12 000 m3 jätekaasua – joka sisältää vetyfluoridihappoa, rikkidioksidia ja rikkihappoa – kutakin louhittua metallitonnia kohti. Lisäksi metallitonnia kohti muodostuu noin 75 m3 hapanta jätevettä ja tonni radioaktiivisia jätejäämiä.”