Vihreiden lausunto Iijoen vaelluskalojen puolesta

26

Koillismaan Vihreiden hallitus lausui (17.4.2020) Iijoen kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle (AVI:lle) muun muassa seuraavaa:

Yleisenä velvoitteiden periaatteena tulee olla ”ns. haitan aiheuttaja maksaa” -periaate, jolloin vesivoimayhtiöt haittojen aiheuttajana vaelluskalakannoille -> kustantavat tarvittavien parannustoimien suunnittelun, toteutuksen; rakentamisen sekä vaelluskalojen palauttamisen ylös- ja alaspäin kulun mahdollistamilla luonnonmukaisilla ohitusuomilla. Sellaisilla ohitusuomilla, jotka toimivat kaikille vaelluskaloille kuten merilohi, meritaimen, järvitaimen, meriharjus, vaellussiika, harjus, nahkiainen jne. Korostamme, että Iijoen KAIKKIEN patojen ohi, aina Koillismaan latvavesiä myöten, tulee rakentaa luonnonmukaiset ohitusuomat reiluilla ympärivuotisilla vesivirtaamilla.

Lisäksi tulee varmistaa aina, ympärivuotisesti, riittävät ympäristövirtaamat, vesivirtaamat ja kompensaatiot sekä tehdä tarvittavat kunnostukset sekä muut tukitoimet mm. pitkäjänteiset yli 10 vuoden mäti- ja pienpoikasten tuki-istutukset koko vesistön alueelle tavoitteena alkuperäisen luonnontuotannon taso siirtymäajan yli.Korostamme, että nämä luonnonmukaiset ohitusuomat tulee toteuttaa siten, että vähintään 95% kaikista vaelluskaloista, jotka pääsevät patojen alle pystyvät ne onnistuneesti ohittamaan, sekä myös 95% alasvaelluksesta onnistuu patojen ohi niiden, tai muiden alasvaellusrakenteiden kautta.

Voimayhtiöiden tulee lisäksi toteuttaa ympäristövirtaamat vanhoihin luonnonuomiin koko jokialueella ympärivuotisesti, jotta joet soveltuvat uhanalaisten vaelluskalojen kutu- ja poikastuotantoalueiksi koko vesistöalueella. EU:n komissio vaatii ympäristövirtaamia vesipuitedirektiivissään. 

Vesivoimayhtiöiden tulee antaa vettä eri ratkaisuissa niin riittävästi, reilusti, että ylös- ja alasvaellusratkaisut onnistuvat vaelluskalojen kannalta menestyksekkäästi sekä vanhat uomat toimivat ympärivuotisina kutu- ja poikastuotantoalueina koko Iijoen vesistöalueella. Yhtiöt tulee myös velvoittaa kunnostamaan vanhat luonnonuomat, jos niiden kunto vuosikymmenten aikana on huonontunut, kuten esim. Raasakan alaosan vanhassa uomassa.

Painotamme, että ns. Raasakan vanhan uoman reilun ympärivuotisen ympäristövirtaaman lisäksi on velvoitteissa vaadittava yksiselitteisesti riittäviä ympäristövirtaamia mm. Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken kuivauomiin sekä muihin vastaaviin latva- ja sivujokien kohteisiin.  Huomautamme, että näistä kaikista tulee yhteensä sama poikastuotantoala kuin Raasakasta.

Kritisoimme sitä, että Iijoen velvoiteluonnos pohjautuu aivan täysin liikaa ns. teknisiin kalatiesuunnitelmiin, vaikka Kemijoen ja Oulujoen parintuhannen vaelluskalan kulut ovat osoittaneet niiden toimimattomuuden. Pari tuhatta lohta ja taimenta per kalaporras on huono luku. Ohitusuomista tulee nousta kymmeniä tuhansia vaelluskaloja, koska alunperin jokiin nousi satoja tuhansia eri vaelluskaloja.

Luonnonmukaiset ohitusuomat toimivat kaikille lajeille, muillekin kuin kaloille ja siis takaavat ja mahdollistavat vapaan läpikulun ja jokiekologian jatkumon kaikille vesieliöille, kuten EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää. Kun toteutetaan luonnonmukaiset ohitusuomat, mahdollisuutena ovat myös useat vaihtoehtoiset nousureitit sivujokien kautta. Näistä sivuvesistöistä muodostuu vaelluskalojen lisääntymisalueita, kun niihin johdetaan Iijoen vettä. Näin nämä uudet lisääntymisalueet kompensoivat patojen takia menetettyä Iijoen koskialueita.

Koillismaan Vihreät ry:n hallituksen puolesta,

Hyvää Vihreää Vappua kaikille!

Mika Flöjt

puheenjohtaja

Jouko Niikkonen

sihteeri

JAA

26 KOMMENTTIA

  1. Hyvä asia mutta teidän edustamanne tuulivoima ja vihollisienne edustama ydinvoima tarvii säätövoimaa.Kaikki Iijoen voimalat ovat tarpeettomia jos näitä tarpeita ei olisi .Mietippä sitä.

    • Totta. Vesivoimaa käytetään erityisesti ydinvoiman säätövoimana kuten eräs rehellinen Fortumin vesivoimalaitoksen hoitajakin yleisötilaisuudessa 2019 totesi.

  2. Oletteko lukeneet hölmöläissatuja, Näitä satuja meillä eletään todeksi joka päivä. Parhaat esimerkit löytyvät jokien koskivoiman valjastamisesta sähkön tuotantoon. Hölmöläiset rakensivat talon, mutta eivät tehneet ikkunoita. Valoa kannettiiin talon sisälle säkillä. Sitten muukalainen näytti kuinka tehdään ikkuna talon seinään ja aloa saatiin sisälle. Tästäkös hölmölän ihmiset innostuivat ja laajensivat talonsa ikkunoita sinne saakka kunnes talo romahti.
    Näin mennään Iijoen voimalaitosten kohdallakin.

    • Siis valoa edes hieman kansalle ja ohitusuomia sekä ympäristövirtaamaa vaelluskaloille -> niin hyvä tulee.

      Ei tarvi pimeässä elää ja patoja purkaa.

  3. Annetaan voimayhtiölle lupa rakentaa Siuruan allas voimalaitoksineen sillä edellytyksellä, että yhtiö rakentaa toimivat kalatiet koko Iijoelle. Ilmasto kiittäisi. Samalla Kurenaluksen tienoot säästyisivät kevättulvien tuhoilta, jotka tulevat pahenemaan lähivuosina.

    • Iin vaelluskalaseminaarissa eräät esittivät, että tarvittaessa liialliset tulvavedet voidaan ohjata Jongunjärvestä Nuorttiajoen kautta Kiiminkijokeen niin Kurenalla ”erikoistutkijan” sukat pysyy kuivana.

      Oulun kaupungilla kuulemma varaus ko. kapeaan maakaistaleeseen. Asia olisi ehkä syytä virallisesti selvittää.

  4. Siuruan allas tosiaan rakenteille heti, saadaan koronan tuomaan talousnotkahduseen helpotusta. Jokivarren asukkaana nautin rakennetun joen käytettävyydestä, vapaana ollessaan Iijoki oli kesäisin vain mutarantainen puro jota ei voinut hyödyntää. Nyt vihreät vain ovat kalastusmatkailun varjolla vaatimassa hölyn pölyä, ei mitään järkevää. Ydinvoima ja vesivoima säätövoimana on tulevaisuutta, sillä sähkö ei tule pistorasiasta!

    • Yli 40 vuotta vesivoimayhtiöt ovat jättäneet eri tekosyillä ohitusuomat rakentamatta ja vaelluskalat eivät ole palanneet jokivartisten iloksi ja nautinnaksi. Vaelluskalojen paluu on nyt tärkeintä virkistystä ja aluepolitiikkaa mitä jokivartiset kaipaa.

      Jokiyhtiö ja turvefirmat puhdistamaan liottuneet jokipaikat, jotta Antkakin saa nauttia vaelluskalatäyteisestä joesta.

  5. Vaelluskalakantojen elvyttämistä vaativat vain vapaa-ajan kalastajat. Pukit kaalimaan vartijoina, muu on väkinäistä selittelyä luonnonsuojelun nimissä. Vähempiarvoinen kala jää pyytämättä, joka olisi erinomaista ihmisravintoa. Tällainen yhden asian liike saa tuskin edustajaa valtiopäiville.

    • Tässä yritetään saada vaelluskalat Iijoen latvoille asiassa, joka olisi pitänyt teidän sukupolven hoitaa jo vuosikymmeniä sitten. Toivottavasti ei tarvi enää sen takia pyrkiä eduskuntaan. Ohitusuomat voidaan rakentaa parissa vuodessa – kun tahtoa on voimayhtiöllä. Siis ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

      Ja valistuneet vapaa-ajankalastajat käyttävät ruokakaloina kalakantoja jotka lisääntyvät kestävästi ja harvinaistuneet kalat päästävät kudulle. Terveisin valikoivan kalastuksen kannattaja, joka syö erilaisia kaloja.

  6. Mika Flöjt; ”Vesivoimaa käytetään erityisesti ydinvoiman säätövoimana kuten eräs rehellinen Fortumin vesivoimalaitoksen hoitajakin yleisötilaisuudessa 2019 totesi.”

    Vetoaminen nimettömään, virheelliseen väitteeseen, ei lisää luottamusta Mika Flöjtiin.

    Tuuli- ja aurinkovoima tarvitsevat paljon säätövoimaa, ydinvoima ei säätövoimaa tarvitse.
    Wikipedia;
    Säätövoiman tarve johtuu toisaalta kulutuksen, toisaalta tuotannon vaihteluista. Sähköntuotantomuodot, kuten tuulivoima ja aurinkovoima, jotka seuraavat suoraan muuttuvia luonnonolosuhteita, vaativat suhteessa runsaasti säätövoimaa. Jopa koko tehonsa verran.

  7. Ydinvoiman tehonvaihtelut, isotkin, tarvitsee.

    Kemijoki Oy:n edustajakin sen myönsi yhdessä ELY:n seminaarissa. Vesivoima on nopeita säätövoimaa sille.

  8. Mika Flöjt ”Ydinvoiman tehonvaihtelut, isotkin, tarvitsee.”

    Ydinvoimaloissa ei esiinny isoja tehonvoaihteluita.

    Mitä mieltä olet nimettömien henkilöiden (virheellisten) väittämien esittämisestä todisteina blogikirjoituksissa ?

  9. Mika Flöjtille; ota selvää, mitä säätövoimalla tarkoitetaan.
    Pääasialliset syyt säätövoiman tarpeelle sähköntuotannossa 1. sähkön kulutuksen vaihtelu ja 2. luonnonolosuhteista riippuvan sähköntuotannon (aurinko, tuuli) vaihtelu.

    Jos ydinvoimalan tuotanto ajetaan alas, saatetaan tarvita varavoimaa. Varavoima on eri asia kuin säätövoima.

  10. Bellavista: Pääasialliset syyt säätövoiman tarpeelle sähköntuotannossa 1. sähkön kulutuksen vaihtelu ja 2. luonnonolosuhteista riippuvan sähköntuotannon (aurinko, tuuli) vaihtelu.
    Tuossa listauksessa olet aivan oikeassa.
    Ja nimenomaan ydinvoima tarvitsee säätövoimaa, koska se on nimensä mukaisesti perusvoimaa, jota ei voida säädellä nopeasti vaihtuvan sähkön kulutuksen mukaisesti. Ydinvoimayhtiöt kehuvatkin tuotantoaan sillä, että ne ovat lähes koko vuoden pystyneet tuottamaan sähköä suunnitellulla tuotantoteholla. Ydinvoiman tuotantoa ei siis ole säädetty vaihtuvan sähkönkulutustarpeen mukaisesti, vaan se säätely on jätetty muiden huoleksi.

    Vesivoima on tärkein ydinvoiman säätötarpeen toteuttaja, koska se nopein (ja omistajilleen kannattavin) keino säätää sähköntuotantoa; turbiineihin johdettava vesimäärää on helppo ja nopea säätää.
    Väite siitä, että vesivoimaa tarvitaan nimenomaan aurinko- ja tuulisähkön säätövoimaksi on suurelta osin virheellinen väite. Kaikki aurinko- ja tuulivoimalat ovat pieniä yksikköjä (ainakin ydinvoimaan verrattuna) ja sijaitsevat hajallaan eri puolilla maata, joten säästä johtuvat vaikutukset eivät kohdistu niihin ajallisesti eikä voimakkuudeltaan samaan aikaan.
    Päinvastoin sopivien aurinko- ja tuulisuusolosuhteiden vallitessa auriko- ja tuulisähköillä voidaan tuottaa merkittävä osa säätövoimasähköstä, jolloin vesivoimaloiden veden juoksutusta voidaan pienentää muuten tarvittavasta, ja sitä jää sitten käytettäväksi toisella kerralla.
    Siten lisääntyvä aurinko- ja tuulisähkö ei suinkaan lisää säätövoiman tarvetta, vaan päivastoin varmistaa säätövoiman riittävyyttä.

    Ainoa seikka, mikä lisää merkittävästi säätövoiman tarvetta, ovat rakenteilla olevat ydinlaitokset, mikäli ne joskus otetaan käyttöön, vaikka näin emme toivo, koska ei ole järkeä voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella hirttäytyä yhteiskuntana riskialttiiseen uraanivoimaan.

  11. Pääasialliset syyt säätövoiman tarpeelle sähköntuotannossa 1. sähkön kulutuksen vaihtelu ja 2. luonnonolosuhteista riippuvan sähköntuotannon (aurinko, tuuli) vaihtelu.
    Mika Flöjt; ”Tuossa listauksessa olet aivan oikeassa.”
    Mika Flöjt ”lisääntyvä aurinko- ja tuulisähkö ei suinkaan lisää säätövoiman tarvetta”

    Päätä ensin kumpaa mieltä olet, niin jatketaan sitten.

    Suomen tuulisähkön kokonaistuotannon ajalliset vaihtelut ovat erittäin suuret, ks.
    https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/
    Jokainen kiinnostunut voi itse käydä katsomassa Fingridin tilastoista Suomen tuulisähkön tuotannon toteutuneen ajallisen vaihtelun.

    Alamme olla tilanteessa, jossa Suomessa vesivoima ei enää riitä tuulisähkön tuotannolle säätövoimaksi.
    Sen sijaan ydinsähkön tuotanto on tasaista, eikä tuotannon vaihtelun vuoksi säätövoimaa tarvita.

    Esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa sähköntuotannon CO2-päästöt per tuotettu kWh ovat edelleenkin monikertaiset Suomeen verrattuna, sillä kasvanut aurinko- ja tuulisähkön tuotanto on johtanut hiili- ja kaasuvoimaloilla tehtävän säätövoiman tarpeen kasvuun.

  12. Bellavista, selkeästi on niin, että nimenomaan ydinvoimaa ei voi säädellä kulutusvaihteluiden mukaisesti, ja sen vuoksi se tarvitsee säätövoimaa.

    Luonnonolosuhteista riippuvaista sähkön tuotantoa ovat vesivoima, tuulivoima ja aurinkovoima. Niistä parhaiten säätövoimaksi sopii vesivoima.

    Tuuli ja aurinkovoima ovat myös nopeasti säädettävissä olevia tuotantomuotoja, jotka osaltaan hyvissä oloissa säästävät vesivarastoja, ja siten turvaavat säätövoimaa, ja sen vuoksi niitä tulee lisätä.

    Se väite, että aurinko- ja tuulivoiman vuoksi vesivoimaa tarvitaan säätövoimaksi on lähtökohtaiseti virheellinen väite. Vesivoimaa on tarvittu säätövoimaksi ennen tuulimyllyjen rakentamista, eikä aurinko- ja tuulivoiman lisärakentaminen sitä säätövoimatarvetta lisää, vaan päinvastoin turvaa vesistöjen vedenkäytön järkevämpää käyttöä.

    Peräti niin, että syntyy mahdollisuus vesivoimalaitoksien ympäristövirtaamien käytölle ja pienten tippavoimaloiden sulkemiselle.

  13. Suomessa sähkön kulutuksen vaihteluiden kompensointiin ei käytetä tuuli- eikä ydinvoimaa, koska se ei ole taloudellisesti järkevää eikä vielä välttämätöntä.
    Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa. Sähköjärjestelmän tasapaino ylläpidetään säätö- ja tarvittaessa varavoimalla. Sähkön kulutuksen vaihtelut eivät riipu siitä, millä tavoilla sähkö tuotetaan. Tuuli- tai ydinsähkön tai muun sähkön tuotannon lisääminen ei lisää eikä vähennä sähkön kulutuksen vaihtelusta aiheutuvaa säätötarvetta sähköjärjestelmässä.
    Sähkön tuotannon vaihtelut aiheutuvat suurimmalta osin vaihtuvatehoisesta (aurinko, tuuli) sähköntuotannosta. Niinpä vaihtuvatehoisen sähköntuotannon kasvu lisää väistämättä säätövoiman tarvetta. Ydinsähkön tuotantoteho ei vaihtele, joten ydinsähkön tuotanto ei lisää säätövoiman tarvetta.

    Vaihtuvatehoisen (aurinko, tuuli) sähkön tuotannon kasvu Suomessa merkitsee samalla sitä, että kaikki käytettävissä oleva vesivoima tarvitaan sähköjärjestelmän säätövoimaksi. Niin ollen, Suomessa tuulisähkön tuotannon lisääminen on välillisesti merkittävä este vaelluskalojen vapaan kulun sallimiselle ja vesivoimaloiden sulkemiselle.

  14. Ydinsähkön tuotantoteho ei vaihtele, koska sitä ei pystytä säätämään, jonka vuoksi se on huonoin sähköntuotantomuoto muuttuvissa kulutustilanteissa. Sen vuoksi nimenomaan ydinsähkö tarvitsee erillistä säätövoimaa.

    Vaihtuvatehoisen (aurinko, tuuli) sähkön tuotannon avulla voidaan ajoittain tuottaa merkittävästi säätövoimaa (hyvissä olosuhteissa) ja siten silloin säästää vesivarastoja, jota säästettyä veisvarastoa sitten käytetään myöhemmin säätövoimana. Tuuli ja aurinkoenergian kasvu, varsinkin sen jälkeen kun sitä on kasvatettu tarpeeksi, merkitsee säätövoiman monipuolistamista ja vesivarojen järkevämpää käyttöä.

    Toki samalla entistä selvemmin paljastuu ydinsähkön järjettömyys: tuotoa ei voida säätää; ja sen säätövoimaksi rakennetut vesivoimalat pyritään vieläkin patoamaan vesiään ilman vaelluskalareittejä, vaikka lupamääräykset alun alkuaan sellaiset velvoitti rakentamaan.

    Nyt kun ei enää muuta selitystä luvan vastaiselle toiminnalle keksitä, niin ydinvoimalobbarit pyrkivät vierittämään syyn heidän kilpailijaksi kasvaneelle uusiutuville energiamuodoille.

  15. Tuulisähkön tuotannolla on kaksi isoa ongelmaa;
    Ensiksi, tuulisähkön tuotantoteho vaihtelee yhteiskunnan kulloisestakin sähkönkulutuksesta riippumattomasti. Ennen tuulivoimaloiden rakentamista säätövoimaa tarvittiin sähkönkulutuksen vaihteluiden kompensoimiseen. Nyt säätövoimaa tarvitaan sähkönkulutuksen vaihteluiden lisäksi myös tuulisähkön tuotantotehon vaihteluiden kompensoimiseen.
    Toiseksi, sääolosuhteet (tuulisuus, pilvisyys, valoisuus) ovat samanlaisia lähekkäisillä, usein laajoilla, alueilla. Navakkatuulisina tunteina kaikki Suomen tuulivoimalat tuottavat sähköä keskimääräistä enemmän, heikkotuulisina tunteina keskimääräistä vähemmän, tuulettomina tunteina tuotantoa ei ole. Tuulisähkön tuotannon vaihtelee samanaikaisesti samalla tavalla paitsi laajoilla alueilla Suomessa, samaan aikaan usein myös naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa. Kun tuulisähkön tuotanto on Suomessa suuri (vastaavasti pieni), tuulisähkön tuotanto on samaan aikaan myös Ruotsissa ja Norjassa suuri (vastaavasti pieni), mikä näkyy pohjoismaiden sähkömarkkinoilla sähkön hinnan vaihteluina.Tuulivoimaloiden hajauttaminen ympäri Suomen ei poista tuulisuuden samanaikaisesta käyttäytymisestä aiheutuvaa suurta tuotanto-ongelmaa.

    Ydinvoimalat toimivat nimellistehollaan. Se on samalla maksimiteho, jonka yli tehoa ei saa nostaa. Ydinvoimaloiden tehoa voidaan säätää alaspäin. Suomessa niin ei tehdä ydinvoimaloissa eikä myöskään tuulivoimaloissa , koska Suomessa sähköä tarvitaan jatkuvasti enemmän kuin kyetään itse tuottamaan. Samasta syystä johtuen ydinvoimaloiden vuosihuollot tehdään kesällä, jolloin sähkön kokonaistarve on pienin.
    Tuulivoimalat toimivat enintään nimellistehollaan, mikä on samalla maksimiteho, jonka yli tehoa ei saa nostaa. Tuulivoimaloiden todellinen tuotantoteho on nimellistehoa pienempi, keskimäärin vain noin kolmasosa nimellistehosta. Tuulivoimalan tuotantoteho vaihtelee vuoden aikana nollasta nimellistehoonsa. Suomen tuulivoimaloiden asennettu kokonaisteho on nyt noin 2300 MW ja niiden kokonaistehon vaihtelu vuoden aikana lähes yhtä suuri, noin 2000 MW. Vertailun vuoksi Suomen rakennettu vesivoimakapasiteetti on noin 3200 MW.

    Toistona; Vaihtuvatehoisen (aurinko, tuuli) sähkön tuotannon kasvu Suomessa merkitsee sitä, että kaikki käytettävissä oleva vesivoima (tekoaltaineen) tarvitaan sähköjärjestelmän säätövoimaksi. Suomessa tuulisähkön tuotannon lisääminen on välillisesti merkittävä este vaelluskalojen vapaan kulun sallimiselle ja vesivoimaloiden sulkemiselle.

  16. Toistona: Ydinvoimalat toimivat nimellistehollaan. Se on samalla maksimiteho, jonka yli tehoa ei saa nostaa, eikä sitä pystytä päivittäisen sähköntarpeen mukaan säätämään.

    Sen vuoksi kaikki nopeasti säädettävät (1 min- 1 tunti) sähkön tuotantomuotoja käytetään säätövoimana päivittäisen vaihtuvan sähköntarpeen turvaamiseksi.

    Se ettei tuulivoimaa ole ”ajettu alas tuulisenakaan aikana” ei ole osoitus etteikö tuulivoima ole säätövoimaa, vaan siitä että aurinko- ja tuulivoimatuotantokapasiteettia tulee edelleenkin kasvattaa. Kun kapasiteettia on tarpeeksi niin silloin osa myllyistä voi olla pyörimättä. Tämähän on jo nytkin silmin havaittavissa.

    Toistona: Tuulivoima omalla tuotantovolyymillään säästää vesivarastoja, joita sitten voidaan ajaa tuulettomana aikana, mikäli sähkön kysyntä niin vaatii. Tuulisähkön lisääminen säästää vesivarastoja lisää, ja siten helpottaa vesivoimayhtiöitä rakentamaan lain velvoittamat vaelluskalareitit lopultakin kuntoon.

  17. Mika Flöjt, ””Kun kapasiteettia on tarpeeksi niin silloin osa myllyistä voi olla pyörimättä. Tämähän on jo nytkin silmin havaittavissa.”

    Toden totta, pyörimättömiä tuulimyllyjä näkee lähes joka päivä. Pyörimättömyys ei tosin johdu sähköntuotannon säätämisestä, vaan yksinkertaisesti siitä, että tuulimyllyt eivät pyöri, koska tuulta ei ole riittävästi! Sitä vastoin toimimattomia ydinvoimaloita näkee vain kesällä vuosihuoltoseisokkien aikaan.

    Suomessa ongelma ei ole liian suuri sähköntuotanto, vaan sähköntuotannon riittämättömyys kattamaan sähkön kulutus. Suomessa on tällainen tilanne jatkuvasti, mikä näkyy suurena sähkön tuontina. Tuulisähkön tai ydinsähkön tuotantoa ei voi lisätä sähkönkulutuksen kasvaessa, eikä niillä siksi ole merkitystä sähköjärjestelmän säätövoimana. Suomessa sähköjärjestelmän säätö tehdään pääosin vesivoimalla ja sähkön tuontia säätämällä.

    Kaikki sähköntuotanto, myös ydinvoimalla tehty, säästää vesivoimavarastoja. Tuulivoima ei siinä suhteessa ole missään erityisasemassa.
    Rakentamalla lisää ydinvoimaa, vesivoimasta voitaisiin osittain luopua. Silloin myös vaelluskalojen tilanne voisi olla nykyistä parempi.

    Jos Suomen sähköntuotanto perustuisi tuulivoimaan, olisimme hallitsemattomassa tilanteessa. Jatkuvasti esiintyisi aikoja, jolloin tuulisähkön kokonaistuotanto melko pitkiäkin aikoja olisi lähes nollassa. Toisaalta olisi aikoja, jolloin tuulisähkön tuotanto olisi kaksin-kolminkertainen sähkön tarpeeseen nähden.

  18. Tämän ketjun keskustelu on ajautunut kovin kauas blogikirjoituksen alkuperäisestä aiheesta.
    Keskustelua tuulivoima-ydinvoimasta voisi jatkaa jossain muussa yhteydessä. Sitä ennen muistutuksena tärkeä näkökohta tuulivoima-yhdinvoima- keskusteluun: Sähköntuotannon kasvihuonekaasu-päästöt.

    Saksa, Ranska ja Italia ovat naapurimaita. Niissä on on suunnilleen yhtä suuri väestö, samanlainen ilmasto ja sähkönkulutus. Sähkön tuotannossa Saksan satsaa aurinko- ja tuulivoimaan, Ranska ydinvoimaan ja Italia fossiilisiin polttoaineisiin. Mikä on tilanne sähköntuotannon kasvihuonepäästöjen osalta:
    Sähköntuotannon CO2-päästöt: Saksa n. 300 g/kWh, Italia n. 300 g/kWh. Ranska n. 80 g/kWh ja vertailun vuoksi Suomi n. 80 g/kWh.
    https://www.electricitymap.org/map
    https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkomarkkinainformaatio/co2/

  19. Bellavista, ensin tunnustat ettei ydinvoimaa voi säätää. Ja nyt väität että ydinvoimaa riitävästi rakentamalla voisi vesivoimasta osittain luopua. Eikö silloin vesivoimaa säätövoimaksi tarvittaisikaan, kuten tämän hetken perusteeksi perustelet. Mihin se sähkön kulutuksen vaihtelu katoaisi?

    Tämän blogin aloituksessa kirjoitin, että ”Voimayhtiöiden tulee lisäksi toteuttaa ympäristövirtaamat vanhoihin luonnonuomiin koko jokialueella ympärivuotisesti, jotta joet soveltuvat uhanalaisten vaelluskalojen kutu- ja poikastuotantoalueiksi koko vesistöalueella. EU:n komissio vaatii ympäristövirtaamia vesipuitedirektiivissään.”

    Olen edelleenkin sitä mieltä, että tuossa EU:n vesipuitedirektiivissä ei aseteta toteutusta riippuvaiseksi siitä, kuinka paljon maan sähköntuotannosta tuotetaan uraanivoimalla, tuulivoimalla tai aurinkovoimalla. Se ei vaelluskalojen näkökulmasta ole oleellista, vaan oleellista on että ympäristövirtaamat palautetaan padottuihin vesistöihin, oli nuo padot tehty minkänimisen yhtiön toimesta tahansa.

  20. Mika Flöjt, ”Bellavista, ensin tunnustat ettei ydinvoimaa voi säätää. Ja nyt väität että ydinvoimaa riitävästi rakentamalla voisi vesivoimasta osittain luopua. Eikö silloin vesivoimaa säätövoimaksi tarvittaisikaan, kuten tämän hetken perusteeksi perustelet. Mihin se sähkön kulutuksen vaihtelu katoaisi?

    Kirjoitin ” Ydinvoimaloiden tehoa voidaan säätää alaspäin. Suomessa niin ei tehdä ydinvoimaloissa eikä myöskään tuulivoimaloissa , koska Suomessa sähköä tarvitaan jatkuvasti enemmän kuin kyetään itse tuottamaan.”
    Kirjoitin myös ”Sähkön tuotannon vaihtelut aiheutuvat suurimmalta osin vaihtuvatehoisesta (aurinko, tuuli) sähköntuotannosta. Niinpä vaihtuvatehoisen sähköntuotannon kasvu lisää väistämättä säätövoiman tarvetta. Ydinsähkön tuotantoteho ei vaihtele, joten ydinsähkön tuotanto ei lisää säätövoiman tarvetta.”

    Rakentamalla ydinvoimaa vaihtuvatehoisen sähköntuotannon sijasta, sähköjärjestelmän säätövoiman kokonaistarve jäisi pienemmäksi, jolloin osasta vesivoiman käytöstä voitaisiin luopua.
    Joka tapauksessahan sähköjärjestelmässä tarvitaan vesivoimaa tai muuta nopeaa säätövoimaa tai sähkön tuonnin/viennin säätöä tarvitaan. Kuinka paljon, se riippuu sekä kulutuksen että sähköntuotannon vaihteluista.

    Mika Flöjt ”Tuulivoima omalla tuotantovolyymillään säästää vesivarastoja, ”
    Ydinsähköntuotanto säästää vesivarantoja aivan kuten tuulisähkön tuotanto. Kolmasosa Suomen sähköntuotannosta tehdään ydinvoimalla (tuulivoimalla 10%) . Ilman ydinvoimaa, kaikki käyttökelpoinen vesivoima Suomessa tarvittaisiin sähköntarpeen kattamiseen, eikä vesivoimaa riittäisi säätövoimaksi. Silloin säätövoimana olisi käytettävä hiili- ja kaasuvoimaloita, kuten tuulivoimamaissa Tanskassa ja Saksassa joudutaan tekemään.

    Vesidirektiiveihin en ota kantaa. Kuitenkin veronmaksajana kiinnostaa tietää, kuinka paljon vaelluskalojen ohitusuomien rakentaminen ja ylläpito maksaa? Ja kuinka paljon niiden vesivirtaamat maksaisivat vesivoimatuotannon menetyksenä? Mika Flöjt, kerro siis myös vaelluskalojen ohitusuomiin liittyvistä kustannuksista, eikä pelkästään hyödyistä.