Iijoen kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta vaelluskalojen eduksi

13
Kuvassa Iijoen Raasakan tekninen kalatieluonnos. Iin seminaarissa enemmistö paikalla olleista paikallisista halusi kuitenkin vaelluskalojen palauttamista Raasakan vanhan uoman luonnonuomaa pitkin ja muutenkin luonnonmukaisia ohitusuomia Iijoen muiden patojen ohi.

Lapin ELY on aloittanut pohjoisten padottujen jokien palauttamisen vaelluskaloille sopiviksi Iijoen vesistöstä.

Ensi silmäyksellä näyttää, että velvoitteiden lupaehdot on hieman rakennettu PVO- ja Metsähallituksen Iin Raasakan voimalalaitoksen yhteyteen kaavaillun teknisen kalatien tavoitteita myötäileviksi. Iijoen Raasakkaan ajaa PVO yhdessä Metsähallituksen kanssa betonista ns. teknistä kalatietä vaikka juuri Iijoen latvoilla on toimiva luonnonmukaisen ohitusuoman esimerkki Kostojoella. 

Kuvassa Iijoen Raasakan tekninen kalatieluonnos, jossa teknisen kalatien yläosassa vielä Oulujoen Muhoksen Montan padon tyylinen ”kalakaappari”, joka ei edes siellä ole toiminut. Raasakan teknistä kalatietä esiteltiin Iin vaelluskalaseminaarissa hankevetäjän toimesta. Enemmistö paikalla olleista paikallisista halusi kuitenkin vaelluskalojen palauttamista Raasakan vanhan uoman luonnonuomaa pitkin ja muutenkin luonnonmukaisia ohitusuomia Iijoen muiden patojen ohi.

Siksi esitän, että: 
1) kaikkien valveutuneiden vaelluskalojen etua vaalivien, tulee vaatia muistutuksissaan Aluehallintovirastoon (AVI) sellaisia uusia velvoitteita, jotka toteuttavat vaelluskalojen paluun koko Iijoen vesistöön luonnonmukaisten ohitusuomien avullla. Luonnonmukaiset ohitusuomat ovat tutkitusti (SYKE 2010) paremmin toimivia kaikkien vaelluskalojen ylös kulkuun ja alasvaellukseen ns. teknisiä kalateitä paremmin.

 

2) Luonnonmukaisia ohitusuomia tulee vaatia kaikkiin patoihin. Luonnonmukaisten ohitusuomien eduista luennoi hyvin maisema-arkkitehti ja ohitusuomien asiantuntija Jukka Jormola Iin vaelluskalaseminaarissa, jota olin maakuntahallituksen vpj:nä järjestämässä (videotallenne): https://www.youtube.com/watch?v=0c_igx8xax4&feature=youtu.be 

3) Lisäksi tulee EU:n vesipuitedirektiivin vaatimia ympäristövirtaamia Iijoen vanhoihin kuivillaan oleviin uomiiin ja ns. vanhojen uomien käyttöä luonnonmukaisina ohitusuomina sekä kutu- ja poikastuotantoalueina. 

4) On myös korostettava, että vaelluskalojen paluu tarkoittaa kaikkien vaelluskalojen palauttamista (lohi, meritaimen, taimen, vaellussiika, harjus, nahkiainen jne).

5) Luonnonuomissa ja vaelluskalojen ohitusuomissa pitäisi olla koko ajan vettä, ympärivuoden, jotta ne soveltuu myös kutu- ja poikastuotantoalueiksi. Myöskään voimalaitoksia ei saisi koskaan täysin sulkea vaan aina pitäisi olla minimivirtaamat patojen läpi.

 

6) Voimayhtiöt haitan aiheuttajina maksavat luonnonmukaisten ohitusuomien rakentamisen ja ylläpidon sekä vaelluskalojen palauttamisen (tuki-istutukset / ylisiirrot jne).

Kaikki voivat silmäillä esitettyjä kalatalousvelvoitteiden muutoksia tietopalvelun osoitteessa:

 

”Muistutukset ja mielipiteet pyydetään toimittamaan viimeistään 17.4.2020 (klo 16). ensisijaisesti sähköistä muistutuslomaketta käyttäen www.avi.fi/muistutus tai sähköpostilla (kirjaamo.pohjois@avi.fi) tai kirjallisina postitse (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristöluvat, PL 293, 90101 Oulu).”

Vaelluskalojen puolesta,

Mika Flöjt

Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja
Vapaa-ajan kalastaja

JAA

13 KOMMENTTIA

  1. Flöjt jatkaa juttujaan vaelluskala-asiassa todella sekavilla vaatimuksillaan. Eikö Kalevalla ole mitään vaatimuksia blogikirjoittajalle? Kirjoituksessa asiat ovat sekaisin kuin seinäkello. Mukaan on mahdutettu EU-vesipolitiikan direktiivi ymmärtämättä lainkaan sen liittymistä jutun asiakokonaisuuteen tai aluehallintovirastolle tehtävään muistutukseen. Aluehallintovirastossa asiat ratkaistaan vain ja ainostaan kansallisen lainsäädännön perusteella. EU-tuomioistuimen ennakkopäätökset toki otetaan huomioon. Eu-vesipolitiikan direktiivi on jo muutosten johdosta täysin viety kansalliseen lakiin. Poliittinen provokaatio on taas vauhdissa.

  2. Kohteesta riippuen kalatien rakentamiskustannukset voivat olla kymmenistä tuhansista useisiin miljooniin euroihin. Kalatiehen johdettavasta vedestä aiheutuvat vesivoiman tuotannon vuosittaiset menetykset voivat olla tuhansista jopa useisiin satoihin tuhansiin euroihin yksittäisten voimalaitosten osalta.

    Kysymys Mika Flöjtille; Kuinka suuret ovat luonnonmukaisten ohitusuomien rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat taloudelliset kustannukset?

    PS. Mika Flöjt on lyhyessä ajassa kirjoittanut useita blogikirjoituksia samasta vaelluskala-teemasta. Olisi jo järkevää vaihtaa aihetta.

  3. Totta bellavista, minun ei pitäisi tarvita kirjoittaa asiasta ollenkaan, kun asia olisi pitänyt hoitaa kalaväylillä kuntoon ajat sitten,.. yli 40 vuotta sitten.

    Nyt sitten Bellavista ei meinaa vieläkään antaa pohjoisten jokien jokivartisille ja luonnolle, vaelluskaloille, oikeutta. Kertonee jotain kirjoittajasta.

    On tullut aika antaa Joille takaisin.

    …Kun kunnioitat jokea ja teet asoita sen puolesta niin kyllä Joki palkitsee…

    – wanha Kitkajoen sanonta –

  4. Kuinka suuret ovat luonnonmukaisten ohitusuomien rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat taloudelliset kustannukset?

    Mika Flöjt, kerro Oulu/Kemi/ii-jokien ohitusuomista aiheutuvat kustannukset. Ilman kustannus/hyöty-tarkastelua asiasta ei voi muodostaa objektiivista mielipidettä.

  5. Bellavista kerro kuinka suuri tuho, rahallinen menetys ja vuosien aikana kumuloitunut ”kustannus” on ollut kaikkien pohjoisten jokivarsien patoaminen ilman vaadittuja kalateitä?

    Kuinka suuri kustannus se on ollut paikallisille koskitilallisille? kalastusoikeuksien haltioille? vaelluskaloista riippuville kalastustiloille joilla ja järvillä? (suurin osa vajosi köyhyyteen, kun menetti elinkeinonsa ja tärkeän ruuan & lisätulon lähteen)

    Kuinka suuri rahallinen menetys maiden ja kiinteistöjen arvoille? mökkitonteille? eri liitännäiselinkeinoille?

    Kuinka suuri menetys jokikylien elävyydelle? ihmisten virkistykselle, nautinnalle? kotitarvekalastukselle ja kalastuskulttuurille? perheiden ylisukupolviselle perinteille; yhteisille sukujen mies – poika kalareissuille? perheiden harmonialle? ja vesiluonnon monimuotoisuudelle? matkailumaisemille, koskien äänimaisemille?

    Niin, niitä ei voi edes rahassa mitata.

  6. Auttiin saatiin kuitenkin kalatie aktiivisen kyläyhteisön turvin.Kalatie rakennettiin vanhaan jokiuomaan Taittumaniemen pohjapatoon (säännöstelypadon uomaan),josta on myös yhteys Auttijokeen.

    Kalatien rakensi Auttin kalaveden osakaskunta(talkootyönä),urakoitsijana Rasa Nord OY.
    Rahoituksen hoiti Kemijoki OY,ja Lapin ELY-keskus.

    -valokuvassa vasemmalla entinen eläkkeelle jäänyt työkaverini Teijo,joka metallialan ammattilaisena teki suuren talkootyön metalli ja hitsaushommissa.

    Ja Sierilä meni taas jäihin oikeusasteissa hyväksytyn valituksen vuoksi.Säännostelypadon (luukkusalin) maille ei ollut haettu lupaa,eli osavoitto meille Sierilävastustajille.PS.Janeten Sierilänäyttely Hukkuva Maa-Katoava Maisema on vielä Arktikumissa menossa….valitettavasti se on suljettu koronan vuoksi.

    • Auttilaiset ovat olleet esimerkillisiä!

      Sierilä on koko Kemijoen latvavesille palautuvien vaelluskalojen ja alueen kyläyhteisöjen tuho.

      Ihmettelen että jotkut maaseudun ja Lapin kyläyhteisöjen puolesta puhuvat puolueet voivat seistä Kemijokea tuhovan Fortumin/Kemijoki Oyn rinnalla. Sierilän suhmuroinnit eivät kestä päivänvaloa. Valitettavasti.

    • Janeten valokuvat ja asia nostot ovat todellakin olleet aiheellisia Kemijoen tärkeiden kyläyhteisöjen elinympäristön ja luonnon vaalijana. Eihän Fortum ja Kemijoki oy ajattele heitä.