Kitkajoen Juomasuon malmion uraanista ja säteilystä

3

Kuusamon uraanivyöhykkeen karttoja, joihin Kitkajärven Kouervaara ja Kitkajoen Juomasuo on merkitty erillisin uraanimerkein, on esitelty Atomiteknillisen seuran ja IAEA:n seminaareissa. Geologi Heikki Pankan Michiganin yliopiston lisensiaattityössä Juomasuon malmio on merkitty uraani-kulta-koboltti merkein. Kaivosyhtiö ”Latitude” on hakenut laajoihin varaus- ja valtaushakemuksiin mm. koko Kitka-Ruka-Oulanka alueen uraanivyöhykkeet kaivoshankettaan varten. Latitudella on Käylän ja Säkkilän kylien alueen ”Juomasuon” -kaivospiirien lisäksi myös Rukan lähellä ”Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon” -kaivospiirit ja niiden ympärillä valtaushakemukset (liite 1 Tukes 2.12.2019 kartta)

TUKES kartta: Latituden Rukan Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon kaivospiirit ja valtaushakemukset.

TUKES kartta: Latituden Rukan Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon kaivospiirit ja valtaushakemukset 2.12.2019

Rukan Sivakkaharjussa on GTK:n uraanidatarekisterin mukaan uraanin keskipitoisuus 0,12% eli yli 1000 ppm. Kaivosyhtiö Latitude ei ole luopunut Rukan alueen kaivospiireistä eikä valtaushakemuksista. Päinvastoin yhtiö on laajentanut varauksia ja valtaushakemuksia koko uraanivyöhykkeelle.

Tässä vaiheessa olisi jo luullut, että kaivosyhtiö ”Latituden” lobbari Jussi Lähteelle (KS 2.12) olisi jo selvinnyt, että 1000 ppm on pelkkä taloudellisuusraja uraanimalmiolle, siis jos kaivos avattaisiin pelkkänä uraanikaivoksena, mutta kun uraani on kytköksissä muihin mineraaleihin, kuten kultaan tai kobolttiin on taloudellisuusraja käytännössä alhaisempi*. Kyseinen 1000 ppm ei myöskään ole ympäristöturvallisuusraja eikä terveysturvallisuusraja kuten STUK:in viranomaisena tekemät mittaukset ja Outokumpu Oy:n raportit Juomasuon koelouhinnasta ja malmien koerikastamista osoittavat.

Kaivosyhtiöt pyrkivät kaivostoiminnassaan louhimaan erityisesti rikasta malmia, siten Kitkajoen Juomasuolla he tulisivat erityisesti louhimaan uraanipitoista malmia, koska mm.- ”kulta on uraanipahkuroiden sisässä” ja ”uraania on 187 kertaa kultaa enemmän” (GTK:n Heikki Pankka Juomasuosta). Lisäksi STUK:in Mika Markkanen toteaa Juomasuon säteilymittauksien jälkeen, että Juomasuon uraania-kultaa- ja kobolttia sisältävä malmi on yllättävän uraanipitoista ja lähellä 1000 ppm rajaa. STUK:in raportti Juomasuosta 28.10.1992: ”jo louhittu malmi oli ennakkotietoihin nähden yllättävän uraanipitoista. Kasan päältä mitatut annosnopeudet olivat välillä 5,5 – 6,7 µSv/h ja kasan sivuilla annosnopeudet olivat välillä 4,5 – 6,9 µSv/h. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että B-louhoksen malmissa, ainakin ensimmäisessä 2000 tonnin erässä, uraanipitoisuus on suuruusluokaltaan lähes 1000 ppm.”

Ja tässä kohdin pitää myös muistaa, että 1000 t uraania on kansainvälinen raja suurelle ja pienelle uraanimalmiolle. Kitkajoen Juomasuolla siis koelouhittiin 2000 t malmia, jonka uraanipitoisuus on lähes 1000ppm.

Ja normaalin taustasäteilyn raja on 0,30 µSv/h, kun koelouhinnan malmin säteily oli siis: ”Kasan päältä mitatut annosnopeudet olivat välillä 5,5 – 6,7 µSv/h ja kasan sivuilla annosnopeudet olivat välillä 4,5 – 6,9 µSv/h.”

STUK:in Mika Markkanen 28.10.1992 toteaa Juomasuon työntekijöiden säteilyaltistuksesta:

”Louhinnan kairauksissa muodostui runsaasti kairauspölyä. Kairattaessa uraanipitoisia malmeja saattaa pöly sisältää huomattavia pitoisuuksia uraania. Tällaisen pölyn jatkuva hengittäminen aiheuttaa merkittävää säteilyaltistusta. ”

”Työntekijöille, jotka ovat koko työpäivän ajan uraanipitoisten aineisten välittömässä läheisyydessä, voi aiheutua merkittävää säteilyaltistusta. Tällaisia työtekijöitä ovat esim. louhoksessa kaivinkoneen kuljettajat, jotka voivat olla koko työpäivän säteilevän aineksen ympäröimiä. Käsiteltäessä sellaisia malmeja kuin mitä ensimmäiset 2000 tonnia olivat, saattaa kuljettajaan kohdistuvat ulkoisen säteilyn annosnopeus olla pahimmillaan luokkaa 5 – 10 µSv/h.”

Koelouhoksella täyttyi työntekijöillä vuosittainen säteilyannos ja koerikastamolla jo parissa kuukaudessa uraanin korkean uraanipitoisuuden takia: ”Täryporarikasteen U-pitoisuus oli 1,9 – 45,4%. Ennakkoarvioihin nähden korkea pitoisuus selittyy rikkaalla malmilla”. 

Lisäksi pitää ottaa huomioon, että STUK:in henkilöseurannan säteilymittaukset eivät ottaneet huomioon radioaktiivisten hajoamistuotteiden levittäytymistä ympäristöön ja vesistöihin, vaikka siihen kyllä STUK:in Mika Markkasen (1992) raportissa viitataan: ”Louhittavassa malmissa uraanipitoisuus on, ainakin B-louhoksen osalta, merkittävästi suurempi kuin etukäteen arviointiin. Mikäli näin on myös muiden louhittavien malmien osalta, tulee koerikastuksessa syntyvä jätehiekkakasa sisältämään suuria määriä radioaktiivisia aineita. Niillä saattaa olla säteilyvaikutuksia ympäristöön pitkän ajan kuluessa. Esim. sadevedet voivat liottaa kasasta radioaktiivisia aineita, jotka voivat kulkeutua pitemmälle alapuoliseen vesistöön.”

Puhtaan Kitkan, Oulangan ja Kuusamon puolesta,

Mika Flöjt

valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

*Latituden edeltäjä ja samalla yrityksen Y-tunnuksella toiminut Dragon Mining yhtiö totesi kansainvälisessä finanssiraportissaan, että Talvivaara osoittaa sen prosessin kuinka uraani voidaan luvittaa tuotantoon kunhan kaivos ensin avataan jollain muulla mineraalilla. Kainuun ELY:n tulkinnan mukaan, kun uraani otetaan tuotantoon, vaikka edes sivutuotteeksi, tulee kaivoksesta sitten virallisestikin uraanikaivos. Tätä juridiikkaa ”Latitude” pyrkii tässä vaiheessa häivyttämään, koska silloin laukeaisi kunnan veto-oikeus kaivoshankkeisiin. Kuusamolta pyydettäisiin periaatepäätöstä kaivoksen avaamisesta. Toisaalta Latituden Jussi Lähde on jo kyllä mediassa lipsauttanut, että kaivoslaki vaatii yhtiöitä hyödyntämään kaikki kaivospiirien mineraalit mahdollisimman tehokkaasti. Nämä ovat merkittävää tietoa, koska aikaisemmin uraanista ei kerrottu virallisesti kyläläisille ja päättäjille mitään vaan Juomasuo koelouhittiin ”kultakaivoksena”, nyt tätä samaa hyvin uraanipitoista malmiota yritetään päästä kairaamaan ja lopulta louhimaan ”kobolttikaivoksena”.

JAA

3 KOMMENTTIA

  1. Mikä on Tukesin vastuu, kun se jakaa näitä malminetsintä – ja muita lupia, vai onko se pelkkä kumileimasin? Entä kaivosyhtiöiden oma yhteiskunnallinen vastuu? Onko sitä edes yleensä olemassa? Vai onko ainoa ja tärkein tekijä heille raha ja tulevat voitot, mihin kaivos perustetaan, eikä mistään muusta välitetä, kuten tässä Juomusuon tapauksessa? Latitude,eikö ahneudella ole enään mitään rajaa?

  2. Tukes luvittaa läpi painotuksina kaivoshankkeiden edistäminen kun seuraa lupapäätöksiä. Valitettavasti, teot ratkaisevat. Malliesimerkki yleiset ja yksityiset edut luvitusprosessit.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.