Miniydinreaktorit eivät pelasta – lisäävät ongelmia ja riskejä

23
Miniydinreaktorit kaupunkiseuduille lisäävät ongelmia ja turvallisuusriskejä

Miniydinreaktorit eivät pelasta – lisäävät ongelmia ja riskejä

Maailmansotien jälkeen vallitsi kauhun tasapaino atomiasevaltioiden kilpavarustelun vuoksi. Vaikka muut joukkotuhoaseet kiellettiin YK:n sopimuksilla, niin atomiaseita ei kielletty, koska atomiasevaltiot eivät halunneet.

Päinvastoin atomiteknologiaa ryhdyttiin kiivaasti kehittämään termillä ’atomit rauhan palveluksessa’. 1957 perustettiin kansainväliset atomienergiajärjestöt IAEA ja Euratom, tehtävänään edistää atomienergian rauhanomaista käyttöä. Erikoista on että sekä atomiteknologian turvallisuus- että edistämisvastuu on yksissä käsissä. Suomessa atomienergiajärjestöjen turvallisuustotuutta edustaa STUK.

Majak. Atomienergiajärjestöjen perustamisen aikaan syyskuussa 1957 tapahtui Neuvostoliitossa Majakin käytettyjen atomipolttoaineiden jälleenkäsittelylaitoksella räjähdys, joka levitti korkearadioaktiivista jätettä laajasti ympäristöön. Jos katastrofi olisi tullut julki, olisi kansainvälisten atomienergiajärjestöjen käynnistys sakannut. Majakin katastrofi salattiin 20 vuotta ja tuli julkiseksi vasta marraskuussa 1976, kun maanpakoon lähtenyt neuvostotiedemies Zhores Medvedev kirjoitti siitä USA:n New Scientist -lehteen.[i]

Tuolloin Suomessa valmisteltiin Loviisa I käyttöönottoa. Majakin katastrofin tultua julkiseksi muodostettiin toukokuussa 1977 KTM:n erillisrahoituksella Geologiseen tutkimuslaitokseen ’ydinjätteiden sijoitustutkimusten projektiryhmä’ selvittämään käytettyyn atomipolttoaineeseen liittyviä seikkoja.[ii] Toimikunta asetettiin valmistelemaan vuoden 1957 atomienergialain uusimista.

Three Mile Island. Suomen uuden ydinenergialain valmistelun ollessa alkuvaiheissaan tapahtui keväällä 1973 ydinkatastrofi Three Mile Islandin (TMI) ydinvoimalassa USA:ssa.

Three Mile Islandin polttoainesauvojen sulaminen aiheutti tarpeen arvioida uudelleen myös Suomen juuri käyttöön otetun Loviisa I turvallisuuskysymyksiä sekä uuden ydinenergialain valmistelua; oli tarkasteltava koko uraanienergian tuotantoketjun turvallisuutta.

Ydinenergialakitoimikunta tilasi Geologian tutkimuslaitos GTL:n ydinjätteiden sijoitustutkimusten projektiryhmältä selvityksen myös uraanikaivosten ympäristökysymyksistä sekä valmistelussa olevan ydinenergialain suhteesta uraanikaivoksiin.

GTL:n tiedonanto 35 kuvaa uraania sisältävien kaivosten jätteistä aiheutuvia haittoja mm. seuraavasti:[iii]

”Tulokset osoittavat, että ensimmäisen 100 vuoden aikana haittojen perimmäinen aiheuttaja on alkuperäinen jätteeseen jäänyt radium. 100 000 vuoteen saakka Th-230 on pääasiallisin riskitekijä ja kun aikaa on kulunut n. 1 miljoonaa vuotta, haittavaikutusten pääasiallisin aiheuttaja on alkuperäisen malmin sisältämä uraani-238”.

GTL:n työraportti Y30 kuvaa uraanikaivosten uraanimalmijätteen erityishaittojen huomioon ottamista valmistelussa olevaan ydinenergialakiin:[iv]

”Ydinenergialakitoimikunta on mietinnössään käsitellyt sekä varsinaisen kaivostoiminnan että siihen läheisesti liittyvän rikastustoiminnan sääntelyä. Mietinnössä kaivostoiminnan käsite on laaja ja siinä kaivostoiminnan määritelmä kattaa sekä malmin louhinnan että uraanin tai toriumin erottamisen malmista rikastuslaitoksessa”.

”Ydinenergialakitoimikunnan mietinnössä II todetaan kuitenkin, että koska kaivos- ja rikastustoiminta on ydinenergian käyttöä määritelmää väljästi soveltaen, niin ydinjätteen määritelmä laajenee kattamaan myös kaivos- ja rikastustoiminnan jätteet”.

Tsernobyl. Huhtikuussa 1986 tapahtui Tsernobylin ydinvoimalakatastrofi Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa. Sen seurauksena Suomen eduskunnassa edelleen kesken olevan ydinenergialakiehdotuksen käsittelyä siirrettiin vuodella eteenpäin.

Ydinenergialaki hyväksyttiin 1987. Suomessa tuotettu ydinjäte velvoitettiin loppusijoitettavaksi Suomeen. Loppusijoitusratkaisut vaativat omat lupaprosessinsa. Posiva rakentaa loppusijoitusluolastoa Olkiluotoon, ja yhdessä ruotsalaisten aikoo toteuttaa loppusijoituksen kuparilla korroosiosuojatulla kapseleilla.

Kuparikin syöpyy. Kansalaiset tietävät asuntojensa kupariputkien syöpyvän pilalle parissa vuosikymmenessä. Ruotsin maa- ja ympäristöoikeus lausui vuoden 2018 alkupuolella ettei esitetty kupariratkaisu täytä korroosiolta suojautumisvaatimuksia.[v] Huhtikuussa 2018 VTT julkisti tutkimuksia kuparikapselien korroosiosta esittäen asiasta tarvittavan lisätutkimuksia.[vi] Nyt 17.10.2019 uutisoitiin ettei Ruotsin ydinjäteneuvosto hyväksynyt Ruotsin SKB:n tekemiä jatkoselvityksiä kuparin korroosiosta, Ruotsin säteilyturvakeskukselle SKB:n selvitykset olisivat riittäneet.[vii]

Ydinjätteen radioaktiiviset komponentit eivät saa kulkeutua elonkiertoon 100 000 – 1 miljoonan vuoden kuluessakaan. Sen todentaminen on vaikeaa ja todistaminen etukäteen lienee mahdotonta.

Käytetty polttoainenippu on niin korkearadioaktiivinen, että vasta n. 40 vuoden jälkeen sen radioaktiivisuus on laskenut sellaiselle tasolle, että sitä voidaan ryhtyä käsittelemään loppusijoituskapseleihin asennettaviksi. Tuohon saakka polttoaineniput, eli ydinjäte on ”välivarastoinnissa” jäähdytysvesisäiliöissä ydinlaitoksen alueella. Jos ydinreaktori saa käynnistysluvan, niin se tarkoittaa ydinjätteen 100 vuotista ”tilapäisvarastointia” laitoksen alueelle.

Ydinreaktorin rakentaminen on kallista, koska pohja on rakennettava sellaiseksi ettei onnettomuudessa sula ydinmassa eikä sen massan jäähdytysvedet pääse valtoimenaan rakennuksesta ulos (Fukushima osoittaa tuon vaikeuden), ja toisaalta ulkopuolelta tulevat uhat pitää torjua, esim lentokoneet. Tällä hetkellä uusissa ydinlaitoksissa vain reaktorirakennus vaaditaan lentokoneen törmäystä kestäväksi. Vaarallisen käytetyn polttoaineen välivarastoilla ei sellaista suojaa ole. Mikä on todellinen turvallisuusriski. Tähän tarvii ydinenergialain ja turvallisuuskulttuurin muutoksen. Ydinenergialakia ollaan päivittämässä ulkoisten uhkien torjuntavaltuuksien osalta.

Nyt jotkut uhoavat kaupunkeihin sijoitettavien ns. miniydinreaktorien olevan mahdollisuus ilmaston pelastamiseen. Uho on perusteeton. Minireaktorit eivät poista uraanikaivosten haittoja, minireaktorin pohjarakenteet eivät tule suhteellisesti isoja laitoksia halvemmiksi, ulkoisten uhkien torjunta kaupungeissa on vielä vaikeampaa kuin erillisillä saarilla, käytetyn polttoainenipun välivarastointiaika ei lyhene eikä ydinjätteen loppusijoitusongelma poistu. Myös minireaktoreiden rakentaminen betonin käyttöineen aiheuttaa hiilidioksidikaasuja niin paljon, että laitos pystyy ”kompensoimaan” niitä vasta useiden vuosikymmenten jälkeen, mikä on silloin myöhäistä. Ja miniydinvoimaloista tulee myös ilmaan ja ympäristöön radioaktiviisia päästöjä, kuten tulee nyt päivittäin kaikista ydinvoimaloista (ydinvoiman piipuista ja lämpöjätevesien mukana).

Minilaitosten vuoksi ei yhtäkään nykyistä laitosta purettane. Joten saataisiin nykyisten kaukana asutuskeskuksista olevien laitosten lisäksi suoraan kaupunkeihin sijoitettuja riskikeskittymiä.

Myös minireaktoreiden purkaminen käyttöiän jälkeen on kymmenkertaisesti kalliimpaa kuin rakentaminen oli.

Ei jatkoon.

[i] [Medvedev, Zhores: ’Two decades of dissidence’. Artikkeli New Scientist, 4.11.1976.]

[ii] [GTL Tiedonanto 14, ’Ydinjätteiden sijoitustutkimukset’. Moniste. Ydinjätteiden sijoitustutkimusten projektiryhmä 1980.]

[iii] [Lehtiö, Marianna: ’Uraanikaivostoimintaan sekä uraanimalmijätteeseen ja sen sijoittamiseen liittyvien haittojen vähentäminen’. Ydinjätteiden sijoitustutkimusten projektiryhmä. GTL Tiedonanto 35. Moniste. 1983.]

[iv] [Lehtiö, Marianna: ’Uraanimalmijätteeseen ja sen sijoittamiseen liittyviä erityishaittoja’. Ydinjätteiden sijoitustutkimusten projektiryhmä. GTL Työraportti Y30/83/1. Moniste. 1983.]

[v] [Posiva: ’Kuulumisia maailmalta: Ruotsin loppusijoitushankkeen käsittely etenee’. 24.1.2018.]

[vi] [Rajala, Pauliina: ’Kuparikapselin korroosio’. Ydinjätteen loppusijoituksen mikrobiologia
KYT2018-seminaari. VTT 24.4.2018.]

[vii] [Lukkari, Jukka: ’Ruotsin ydinjätteen loppusijoitus mutkistuu yhä’. Artikkeli Tekniikka&Talous 17.10.2019.}

JAA

23 KOMMENTTIA

  1. Euroopassa kuolee päivässä enemmän ihmisiä polttamisesta johtuviin ilman epäpuhtauksien, kuin maailmassa on kuollut ydinvoimaonnettomuuksiin ikinä.

    Toisaalta ilmastonmuutos ei olisi niin paha, jos 20 vuotta sitten kivihiili olisi kielletty ja ydinvoimaa olisi lisätty.

    Ainoa tapa hidastaa ilmastonmuutosta on ydinvoima.

    Vihreät pitää valtaa Helsingissä, ja Helsinki polttaa laivalastillisen venäläistä kivihiiltä viikossa. Vihreät jopa vastustaa omaa hallitusohjelmaansa hiilidioksidipäästöjen osalta, mutta ei ymmärrä, että päättäjän täytyy tehdä päätöksiä. Vastuullisia sellaisia. Lehtiin kirjoittelu ei sitä ole.

  2. Mika Flöjt jatkaa yksipuolista taistoaan ydinvoimaa vastaan. Ydinvoiman etujen ja haittojen tasapuoliseen tarkasteluun ja vertailuun muihin energiatuotantotapoihin Mika Flöjt ei pysty.

    Ydinvoima ei yksinään pelasta ihmiskuntaa ilmastonmuutokselta. Kansainvälisen Ilmastopaneelin ICCP mielestä ydinvoiman käyttö on välttämätöntä, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen.

    Pienydinreaktoreita maailmalla on jo vuosikymmeniä käytetty mm. sukellusveneiden voimanlähteenä. Paitsi sähköntuotantoon pienydinreaktorit soveltuvat erinomaisesti myös kaukolämmöntuotantoon korvaten fossiilisia polttoaineita ja siten vähentäen merkittäviä määriä CO2-päästöjä. Ydinreaktori ei tuota CO2-päästöjä. Ydinvoimalan elinkaaripäästöt ovat pienet, samaa luokkaa kuin tuuli- ja vesivoimaloilla.

    Suomessakin on jo ryhdytty selvittämään pienydinreaktoreiden käyttöä ja tarvittavia uudistuksia Ydinenergialakiin.

    https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/suomi-valmistautuu-pienydinreaktorien-luvitukseen-171717025/

    https://www.powermag.com/press-releases/ipcc-confirms-need-for-low-carbon-nuclear-to-tackle-climate-change/

  3. Olen täysin samaa mieltä.
    Minua pelottaa pitkällä aikavälillä tulevien sukupolvien myrkyllisin saaste.
    jos ja kun jotain tapahtuu ja on tapahtunut ydinsaasteiden purkautumisen osalta Japanissa
    viimeisimmin toki ”maan päällä”. Koskee myös säilöntää kun maaperä liikkuu koko ajan
    ”vinhempaa”. Jos tiede
    Oliko kukaan miettinyt myös sitä miten öljyn ja kaasun pumppaus maapallon kuoresta
    vaikuttaa maanjäristyksiin? Onhan autossakin jouset kaasulla tai öljyllä. Mitä tuo
    pumppaus on tehnyt tyhjentäessään ne joustot maaperästä.
    Kysyin biologian opiskelijalta taannoinja kehoitin tutkimaan
    Tuskinpa saa tukirahaa ajatukseen kun raha on aina se mikä merkkaa.
    Hyvä kun nyt jopa lapsillekin kouluissa esitetään huumorilla em. asioita
    että ei ihan tosi hätä. Ollaan positiivisia ja hätähän on suurin. Tiede pelastakoon tulevalta.:)

  4. Mika Fjöjt ” Ydinvoimaloiden rakentamisessa käytetään betonia (semetti) joka on merkittävä kasvihuonekaasupäästäjä”

    Totta, mutta niin vain on, että tuulivoimaloiden rakentamisessa käytetään enemmän betonia elinkaaren aikana tuotettua sähköenergiamäärää kohti kuin ydinvoimaloiden rakentamisessa. Pitääkö Mika Flöjtin mielestä tuulivoimalat kieltää, koska niiden rakentamiseen tarvitaan paljon betonia ?

    Ydinvoimaloiden elinkaaren aikaiset CO2-päästöt ovat samaa luokkaa kuin tuuli- ja vesivoimaloilla. Mika Fjöjtille tiedoksi, että ydinvoimaloiden elinkaaripäästöt sisältävät uraanin louhinnan, ydinpolttoaineen valmistuksen sekä ydinvoimalan rakentamisen, käytön ja purkamisen sekä ydinjätteen loppusijoittamisen aiheuttamat CO2-päästöt.

    https://www.fennovoima.fi/ydinvoima/ydinvoiman-hyodyt/ydinvoima-puhdasta

  5. Bellavista uraanin asialla jälleen välttelee niitä todellisia ongelmia: ydinreaktorit tuotavat vaarallista ydinjätettä ja radioaktiivisia päästöjä. Vaarallista ydinjäteongelmaa ei ole ratkaistu kuten lukemalla ylläolevan tekstin ajatuksella voi ymmärtää:

    ”Ruotsin maa- ja ympäristöoikeus lausui vuoden 2018 alkupuolella ettei esitetty kupariratkaisu täytä korroosiolta suojautumisvaatimuksia.[v] Huhtikuussa 2018 VTT julkisti tutkimuksia kuparikapselien korroosiosta esittäen asiasta tarvittavan lisätutkimuksia.[vi] Nyt 17.10.2019 uutisoitiin ettei Ruotsin ydinjäteneuvosto hyväksynyt Ruotsin SKB:n tekemiä jatkoselvityksiä kuparin korroosiosta, Ruotsin säteilyturvakeskukselle SKB:n selvitykset olisivat riittäneet.[vii]”

  6. Onko Mika Fjöjtillä mitään käsitystä, miksi Kansainvälisen Ilmastopaneelin IPCC mielestä, ydinvoima on välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

    Ruotsin maa- ja ympäristöoikeus ei ole asiantuntija korroosi- eikä ydinvoima-asioissa.

    Mika Flöjt sekoittaa toistuvasti kaksi eri asiaa; 1. uraanin fissioon perustuvan energiantuotannon ydinvoimaloissa ja 2. uraanin radioaktiivisen hajoamisen luonnossa. Uraani radioaktiivisen hajoamisen tuottamat tytäraineet ja niiden radioaktiivisuus, esim. radon ja Th-230 ei liity millään tavalla ydinvoimalan toimintaan.
    Uraanin fission aiheuttamat hajoamistuotteet ovat radioaktiivisia muutamia satoja vuosia. Sen jälkeen ydinjäte on käytännössä vaarallista vain syötynä. En usko, että kukaan menisi satojen metrien syvyydessä olevaan suljettuun ydinjätteen lopputilaan ydinjätettä syömään.

  7. Hyvä Mika!
    Nyt tuli hyvin perusteltu mielipide tärkeästä asiasta. Olen lukenut joitakin kirjoja aiheesta ja ydinjätteiden aiheuttama ongelma on todellinen. Se tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. Asiasta on puhuttu vähän. Ydinvoimalat ovat melkein kaikki meren rannalla, joten mitä tapahtuu meren pinnan noustessa?

    Sekä ydinvoimala, ydinjätteen siirtäminen loppusijoituspaikkaan että loppusijoittamisen turvallisuus ovat riskitekijöitä. Luin kuvitteellisen jännityskirjan, jossa ydinjäte yhtäkkiä ”katosi” kesken kuljetuksen. Kirjassa asialla olivat terroristit, jotka kiristivät Suomen hallitusta. Mielikuvitusta se oli, mutta toden tuntuista.

    On hyvä, että näistä asioista kirjoitetaan.

  8. Oikeasti: kumpi on isompi ongelma, ydinjäte vai ilmastonmuutos?

    Exxonin tiedemies Exxonin johtoryhmälle 1977, eli 42 vuotta sitten: ”Todennäköisin tapa millä ihmiskunta vaikuttaa ilmaston muuttumiseen on fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjen kautta.”

    He pilanneet _tietoisesti_ maapalloa. Sama juttu ydinvoiman vastustajilla.

  9. Bellavista Ruotsin maaoikeus toteaa vain saman faktan kuin Ruotsin Teknillisen korkeakoulun tohtoritutkija Hulquist pre-review julkaisuissaan, että ydinjätteen kuparikapselit korroosioituvat, eivätkä kestä vaadittua 100 000 vuotta, saati 300 000 – 1 miljoona vuotta. Amerikan tiedeakatemian Yucca vuoren ydinjätteen loppusijoitus kohdetta käsittelevässä lausunnossa oli tuo aika vaade ydinjätteen turvalliselle säilyttämiselle. Aikaperspektiiviä saa kun miettii millainen maailma oli 2000 vuotta sitten saati 10 000 vuotta sitten. Suomessa asia on ratkaistu siten, että kun ydinjäte on osoitettu turvallisesti loppusijoitetuksi Eurajoen Olkiluodon Onkaloon vastuu siirtyy valtiolle eli veronmaksajille.

  10. Ruotsin maaoikeus tai tohtoritutkija Hultquist eivät päätä ydinjätteen loppusijoituksesta Suomessa.

    Muut korroosiotutkijat eivät ole todenneet Hultqvistin väittämää kuparin korroosiota.

    http://www.posiva.fi/tietopankki/posiva_raportit/an_update_of_the_state-of-the-art_report_on_the_corrosion_of_copper_under_expected_conditions_in_a_deep_geologic_repository.1767.xhtml?xm_col_report_year=2011&xm_col_type=4&cd_order=col_report_number&cd_offset=#.XbWV_egzZPY

    Posiva: ” Tämän tarkastelun perusteella v. 1978 laadittu ennustearvio yli 100 000 vuoden ennakoitavissa olevasta kapselin eliniästä on vielä voimassa.”

    http://www.posiva.fi/files/929/The_corrosion_of_copper_in_water_-_impacts_on_the_safety_of_the_repository.pdf

  11. Bellavista: ”Ruotsin maaoikeus tai tohtoritutkija Hultquist eivät päätä ydinjätteen loppusijoituksesta Suomessa.”

    Ruotsin ydinjäteyhtiö SKB ja Suomen vastaava Posiova ydinjäteyhtiö Posiva ovat vuosia mediassa hehkuttaneet heidän yhteistyötään ja kuparikapseli ratkaisua ydinjätteille. Ruotsin oikeusvaltio on todennut että kemiallinen fakta pitää paikkaansa, että kupari korroosioituu.

    Siten ydinjätteen loppusijoittaminen kuparikapseleihin Suomenkaan Onkaloon ei ole turvallinen varsinkin kun siellä on ongelmana kallion ruhjeisuus ja se että koeluolastoon virtaa pohjavettä. Tieto saatu Fennovoiman edustajalta Pohjois-Pohjanmaan maakuntavastaanotolla Oulussa. Ja onhan nuo ongelmat olleet muutenkin mediassa ja tutkijoiden kritisoimia. Ruotsin oikeusvaltion maaoikeus on siis samalla puhkaissut Suomen ydinjäteratkaisun turvallisuuskuplan, jota yhdessä Posiva ja STUK ovat vaalineet.

  12. On älyllisesti epärehellistä puhua ydinvoimaliden radioaktiivisista päästöistä, hiilivoimalat kun tuottavat radioaktiivisia päästöjä aivan eri kertaluokassa. Oma arvioni on, että puunpolttokin tuottaa paljon enemmän kuin ydinvoima (per MWh).
    Sitten on ihmeellistä Helsingin vihreiden toiminta, vastustetaan ydinvoimaa niin paljon, ettei suostuta ottamaan vastaan Loviisasta kaukolämpöä, vaan poltetaan kivihiiltä mieluummin.
    Siitä olen samaa mieltä, että pienydinvoimalat eivät tule yleistymään. Syy on raha – (pien)ydinvoimalla tuotettu sähkö on todennäköisesti 10v päästä selvästi kalliimpaa kuin tuuli tai aurinko, y.m. Kuka sijoittaa satoja miljoonia voimalaan joka tuottaa persnettoa 30 vuotta?

  13. Bellavista, Ruotsin maaoikeus on tehnyt päätöksensä tieteellisten näyttöjen perusteella. Vain uraaniuskovaiset eivät voi uskoa tieteellistä faktaa, että kupari korroosioituu.. myös ydinjätekapselissa. Erityisen ongelmallista se on juuri Suomen Olkiluodon onkalossa missä kallioperä on ruhjeinen ja vettä falskaa sisään. Ei lisää ratkaisun turvallisuutta.

  14. Hiilivoimaloista tulee radioaktiivisia päästöjä, joita paheksutte. Pahempia radioaktiviisia päästöjä tulee käyttöpäästöinä ydinvoimaloiden piipuista ilmaan & ympäristöön ja lämpöjätevesien mukava mereen (lähde IAEA ja STUK data).

    Samaa mieltä, että ei kannatta resursseja ohjata miniydinvoimaloihin.

  15. Mika Flöjt ”Ruotsin maaoikeus on tehnyt päätöksensä tieteellisten näyttöjen perusteella.”

    Kääntäen; Mika Flöjtin mielestä Ruotsin ja Suomen Säteilyturvakeskusten toiminta ja päätökset eivät perustu tieteelliseen faktaan, koska ne hyväksyvät ydinjätteen loppusijoituksen kuparikapseleissa kallioperään.

    Kuparin korroosionopeus riippuu ratkaisevasti ympäristöstä. Ydinjätteen loppusijoituspaikassa syvällä kalliossa kuparikapselien korroosionopeus on vähäinen, niin vähäinen, että sillä ei ole merkitystä kapselien suunnitellun kestoiän (yli 100000 vuotta) kannalta.

    Ydinjätteen lopputilassa tulee olemaan vettä. Eihän kuparikapelia muuten tarvittaisikaan, kuin suojaamaan ydinjäte ympäristön (veden) vaikutuksilta! Kapselien sisäinen valurautarakenne puolestaan suojaa ulkoisia kallioperän jännityksiä vastaan.

    Pienydinvoimalat tulisivat Suomessa ensisijaisesti kaukolämmön tuotantoon. Sarjatuotannosta, tavanomaista ydinvoimalaa yksinkertaisemmasta rakenteesta ja korkeammasta hyötysuhteesta johtuen pienydinvoimalat ovat kustannustehokkaita, CO2-vapaan energian tuottajia.

    https://thinkatomnet.files.wordpress.com/2019/04/nuclear-district-heating-in-finland_1-2_web.pdf

  16. ”Tulokset osoittavat, että ensimmäisen 100 vuoden aikana haittojen perimmäinen aiheuttaja on alkuperäinen jätteeseen jäänyt radium. 100 000 vuoteen saakka Th-230 on pääasiallisin riskitekijä ja kun aikaa on kulunut n. 1 miljoonaa vuotta, haittavaikutusten pääasiallisin aiheuttaja on alkuperäisen malmin sisältämä uraani-238”.
    Pystytkö Mika ennustamaan luotettavasti myös sen montako kertaa kaikki Suomen hiilinieluiksi sanotut metsät ovat palaneet täysin 100 vuoden, 100000 vuoden tai 1000000 vuoden aikana, ja onko tase hiilennieleskelyn suhteen positiivinen vai negatiivinen.

  17. Bellavista: Ruotsin maaoikeus on todennut, että kemiallinen fakta on että kupari korroosioituu eikä kestä vaadittua 100 000 vuotta, saati 300 000 vuotta. Ruotsin ja Suomen STUKeilla on ”jostain syystä” toisenlainen näkemys. Siitä tulee tarkemmin tietoa tulevaisuudessa. Ja mitä tulee Onkalon vesiongelmiin ja kallioperän ruhjeisiin niin ne ovat ongelmallisia koska vesi liikuttaisin näitä vaarallisia radionuklideja sitten eteenpäin vesikiertoon. Riski jonka myös IAEA on todennut.

    Mustille, lainaamasi kohdan, kun kunnolla nieleskemällä sisäistät, ymmärrät miksi uraanivoiman edistäminen on elämänsuojelun vastaista.

  18. Mika Flöjt ” Ruotsin maaoikeus on todennut, että kemiallinen fakta on että kupari korroosioituu eikä kestä vaadittua 100 000 vuotta, saati 300 000 vuotta. ”

    Kupari ja kaikki muutkin aineet korrodoituvat, mikäli olosuhteet korroosiolle ovat olemassa. Ruotsin maaoikeus ei ole hylännyt ydinjätteen loppusijoitusta kuparikapseleissa, mutta edellytti lisäselvityksiä kuparikapseleiden korroosiosta. Maaoikeus ei myöskään ole väittänyt (saati osoittanut), että kuparikapselit eivät kestä vaadittua 100000 vuotta.
    Ydinjätteen loppusijoituspaikassa kuparikapselit ovat bentoniittisavessa hapettomassa tilassa. Niissä olosuhteissa kuparikapselin seinämä korrodoituu muutaman millimetrin miljoonassa vuodessa, jos lainkaan.

    Nimimerkille musti; radium, radon, Th-230 ja yleensäkin uraanin radioaktiivinen hajoaminen ei liity energiantuotantoon ydinreaktoreissa.

  19. Hyvä Mika, että jaksat vääntää Bellanvistan ym. ”entusiastien” kanssa. Parinkymmenen vuoden päästä näille ”oman edun” hakijoille nauretaan ja pitkään. Bellanvista voisi kertoa, miten Hanhikivi edistyy!

  20. Pienydinvoimalat (SMR-reaktorit) otetaan huomioon työ- ja elinkeino-ministeriön (TEM) käynnistämässä ydinenergialain kokonaisuudistukseen liittyvässä valmistelussa.
    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ydinenergialaki-lahtee-taysremonttiin-suomessa-raivataan-elintilaa-pienydinvoimaloille/d2d22f37-6ea6-43d9-8e37-0c60657539e0

    Ajatuksia herättävää luettavaa ydinvoimasta kaikille, ja aivan erityisesti taistelijaparille Ervasti/Flöjt
    https://blogit.kaleva.fi/opiskelijan-aani/ydinvoima-sinunkin-energialahteesi

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.