Puhtaan Kitkan, Oulangan ja Kuusamon puolesta

0
Klikkaamalla kuvaa avautuu kuva kokonaisuudessaan. Kitkajoen Juomasuon malmiossa paljon uraania ja toriumia kytköksissä mm. kultaan ja kobolttiin. Kulta uraanipahkuroiden sisässä ja malmioihin päästäkseen pitää mennä uraanin ja toriumin läpi. Radioaktiivisia aineita käsitellään vääjäämättä.

GTK on määritellyt ’Kuusamon uraanivyöhykkeen’, jota on esitelty ministeriön toimesta atomiteknillisen seuran seminaarissa, jossa erikseen kartassa mainittuna Kitkajoen Juomasuon uraanimalmio. Kuusamon uraanivyöhyke ja Kuusamon uraanikultakoboltti malmiot ovat raportoitu ministeriön toimesta maailman atomienergiajärjestön IAEA:n maailman uraanivarantojen ”Red Book” -kirjaan. Latitude kaivosyhtiö on tehnyt Kuusamon uraanivyöhykkeelle laajoja varauksia ja valtaushakemuksia, mutta vaieten uraanista. Kuin uraanin haitat vaikenemisella katoaisivat.

GTK:n entinen geologi Heikki Pankka sanoo: ”jos kultaa louhitaan uraani nousee mukana.” Pankan mukaan alueen uraanipitoisuudet ovat korkeat; mm. Käylän Juomasuolta on todettu kairauksissa jopa 2,0% uraania. (Apu nro 45/2010 s. 22). Latituden kaivospiireissä Rukan Sivakkaharjussa on GTK:n uraanidatan mukaan uraanin keskipitoisuus 0,12%, kun ydinenergialain mukainen taloudellisuus raja 0,1%.  Huom. ei siis ympäristöturvallisuus -raja vaan taloudellisuus -raja, ja tuo kannattavuusraja on alhaisempi uraanin ollessa kytkettynä kultaan tai esim. kobolttiin. Aikaisempi saman y-tunnuksen yhtiö totesikin, että Talvivaara osoittaa prosessin, kuinka uraani voidaan jälkikäteen ottaa tuotantoon kunhan malmio saada auki ensin toisella mineraalilla. Tähän kaivosyhtiö viittaa tavoitteellaan hyödyntää kaivospiirit täysimääräisesti.

STUK lausui Outokummun Juomasuohankkeesta (1992) mm.: Malmin uraanipitoisuus ylittää 0,1 kg tonnissa, ja on myös mahdollista, että rikasteen uraanipitoisuus ylittää 0,5 kg tonnissa ja toiminnasta tulee säteilyaltistusta työntekijöille. Jätehiekan sijoittamisesta tulee huolehtia niin että radioaktiiviset aineet eivät leviä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille aiheudu toiminnan päätyttyä säteilyn johdosta terveydellistä haittaa tai vaaraa.

Outokumpu raportoi STUKille 7.12.1993 (STUK nro 1003/340/92) koelouhinnan ja -rikastuksen uraani- ja säteilytuloksia. Raportissa yhtiö totesi mm.: Koelouhitun malmin uraanipitoisuus (0,02 – 0,75%) on huomattavasti korkeampi kuin oli arvioitu (0,14%). Tärypöytärikasteen U-pitoisuus oli 1,9 – 45,4%. Raportissa todetaan: ”Juomasuon malmin uraanipitoisuus vaihtelee suuresti. Uraanimineraalit esiintyvät pesäkemäisesti ja varsinkin ns. B-malmin alueella korkeiden kultapitoisuuksien yhteydessä. Uraanin pesäkemäisyydestä johtuen säteilyaltistus tulee vaihtelemaan. On ilmeistä, että louhoksella työskenteleville on järjestettävä henkilökohtainen altistusseuranta”

Uraania sisältävä malmilouhinta tuottaa lukuisia haitallisia hajoamistuotteita sisältävät päästöt ilmaan, ympäristöön ja pohjavesiin muodostavat vakavan haitan alueen kylien ihmisten elämänpiirille, luonnon ekosysteemille ja vesille. STUK:in  mukaan uraania sisältävän kaivostoiminnan ongelmajätteiden hallintaongelman määrittelee torium, jonka puoliintumisaika on 74 600 vuotta. 1990 luvulla Outokumpu jätti Juomasuon koelouhoksen silleen radioaktiivisine murskeineen ja kivineen. Kansalaisjärjestön tekemät mittaukset todistavat Juomasuon louhoksen vakavan radioaktiivisen saastumisen, tiedot on toimitettu ELY:lle ja vaadittu Juomasuon saastuttavan louhoksen peittämistä.

GTK:n entinen tutkimuspäällikkö ja geologian professori Matti Saarnisto totesi Koillissanomissa 8.6.2007 Kitkajoen Juomasuosta: ”Uraanikaivoksen vastustamiseen Saarnistolla on selvä syy, ei ole olemassa ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, että uraanin louhinta- ja rikastus olisi onnistuttu pitämään suljetussa järjestelmässä. Uraanin louhintaa ei onnistuta hallitsemaan, onnettomuus sattuu ennemmin tai myöhemmin. Uraanipöly- ja lieju leviää laajalle ja pilaa vesistöt ja pohjavedet pysyvästi. Murskattu jätekivi säteilee radonia moninverroin enemmän kuin ehjä kallion pinta, hän luettelee. Tästä vuoksi hän ei myöskään hyväksy esimerkiksi kullan kaivamista, jos kullan mukana nousee uraania. Koillismaalta löytyy tälläinen esiintymä esimerkiksi Käylän Juomasuolta.”

Puhtaan Kitkan, Oulangan ja Kuusamon puolesta,

Mika Flöjt

Lyhyempi versio kirjoituksesta julkaistu syyskesällä Kalevan paperilehdessä. Kiitos siitä Kaleva konsernille.

JAA

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.