Ministereiden olisi hyvä nähdä ristiriita hallitusohjelman ja Sierilän välillä

6
Kemijoen Vanttauskoski odottaa vaelluskaloja ja kalateitä ilta-auringossa.

EU:n vesipuitedirektiivi on edellyttänyt kaloille ja muille vesieliöille vapaata liikkumismahdollisuutta vuodesta 2000 lähtien. Kemijoen Rovaniemen viimeisiin vapaisiin koskiin ja virtoihin kaavaillun ns. Sierilän vesivoimalan KHO päätöksessä vuodelta 2017 ei edellytetä minkäänlaista kulkureittiä kaloille ylös- eikä alaspäin. Ei minkäänlaista.

Kemijoki Oy:n suurin osakkeenomistaja on Suomen valtio, joka omistaa Kemijoki Oy:n osakekannasta 50,10%, lisäksi Suomen valtion omistama Fortum omistaa 27% ja risat, yhteensä suoraan ja epäsuoraan siis lähes noin 78%. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sdp) totesi YLE:n haastattelussa, että hän ei näe ristiriitaa voimalan rakentamisen ja vaelluskalakantojen elvyttämistä lupaavan hallitusohjelman välillä. Ehkä Paateron olisi aiheellista nähdä tämä ristiriita.

Hallitusohjelman mukaan vaelluskaloja pitäisi palauttaa. Omistajapolitiikasta todetaan hallitusohjelmassa 2019 näin:

”Jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. Yrityksen tulee ottaa päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset.”

Hallitusohjelmassa todetaan myös:

– Jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin kansallisen kalatiestrategian pohjalta.

– Puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita.

– Toteutetaan ohitusratkaisuja.

Lisäksi hallitusohjelmassa mainitaan myös, että näitä vaelluskalojen edistämiseen tähtääviä velvoitteiden muutoksia tehdään virkamiestyönä. Täällä Kemijoella on Lapin ELY:n virkamiehet tehneet tämän velvoitteen muutosesityksen AVI:lle ja sitä on Kemijoki Oy aktiivisesti vastustanut. Vaatinut jopa AVI:ssa käsittelyn keskeyttämistä. Käytännössä Suomen valtioyhtiö toimii näin. Siis käytännössä on yhä toiminut tämän meidän uuden hallituksen hallitusohjelmaa vastaan.

Kuinka uusi, kalojen vaellukset estävä Sierilän voimalaitos, edistää tätä hallitusohjelman tavoitetta?

Pitää muista taustat, että tämän Sierilä hankkeen olemassaololla on jo estetty vuosia, vuosikymmeniä, vaelluskalojen palaamista Kemi/Ounasjoelle.

Jos vaelluskalat olisivat päässeet Rovaniemelle ns. Vattauskosken alapuoliselle jokiosuudelle olisivat ne olemassa olollaan estäneet Sierilän vesivoimahankkeen. Sierilä hankkeen johdosta Kemijoen kalateitä/kalaväyliä on viivytelty eri syillä jo vuosikymmeniä. Sierilä olisi rakennettuna esimerkki vanhoillisesta politiiikasta, joka perustuu tietojen salailuun ja jonka kaltaisia ei toteuteta enää missään kehittyneessä maassa saati sivistysvaltiossa.

Hallitusohjelman tavoitteessa 9 todetaan: ”Viime vaalikaudella eduskunnan käsittelyssä ollutta esitystä laiksi eläinten hyvinvoinnista täydennetään siten, että lain perusteluissa tunnistetaan eläimen itseisarvo ja mahdollistetaan eläinten lajityypillinen käyttäytyminen.”

Tämä tarkoittaa että myös kaloille lajityypillinen käyttäytyminen, vaeltaminen, tulisi olla mahdollista.

Ja nyt kun Vihreillä on ympäristöministeri, niin ympäristöministeriö voisi ihan hyvin selvittää mihin katosivat ne luontotiedot, jotka eri tahot ja paikalliset toimittivat Lapin ELY:lle, ja jotka sieltä eivät päätyneetkään tiedoksi eri oikeusasteisiin ja lupaviranomaisille, kun asiaa käsiteltiin ja tehtiin päätöksiä. Sierilän luontotiedot katosivat: https://www.sll.fi/2017/08/25/sierilan-luontotiedot-katosivat-2/

Alueella esiintyy EU:n luontodirektiivin liitteen IV a-lajeja (kirjojokikorento, saukko, lapinleinikki) ja direktiivin II ja V laji jokihelmisimpukka, joiden tietoja ELY-keskus ei ollut toimittanut eteenpäin, jonka vuoksi KHO on tehnyt lopullisen päätöksen Sierilästä ilman tietoa esiintymistä. Nuo lajit vaativat poikkeusluvan rakentamista varten.

Eli tämä olisi yksi mitä voisi pyytää ympäristöministeriä tekemään; selvityksen Lapin ELY:stä ja alueen luontoarvoista. Käytännössä täydentävä selvitys alueen luontoarvoista.

Ja koska Kemijoen rakentaminen ja kaikkine patohankkeineen ovat olleet olleet alusta lähtien olleet politiikkaa, voivat Suomen valtioneuvosto ja eduskunnan valistuneet päättäjät viestittää Kemijoki Oy:lle ettei sen enää tulee estää Kemijoen velvoitteiden muuttamista AVI:ssa. Edistetään vaelluskala-asioita kuten hallitusohjelmassa lukee.

Vastuulliset vaelluskaloista välittävät päättäjät ja VR (vesivoimasähkön käyttäjä) lisäksi viestivät Kemijoki Oy:lle, että sen  kannattaa jättää rakentamatta Sierilän vesivoimalaitos Rovaniemen viimeisiin Kemijoen koskiin. Kemijoki Oy omistajatahoineen voivat vapaaehtoisesti edesauttaa velvoitteiden muuttamista vaelluskaloja suosivaksi, jotta uhanalaisten vaelluskalojen palauttaminen tapahtuu koko Kemi/Ounasjoen vesistöön.

Tietenkin olisi hyvä, että kansalaisten puolesta valtionyhtiöitä poliittisesti ohjaava ministeri Sirpa Paatero ymmärtäisi Kemijoen vaelluskalojen ’poliittisen arvon’ ja käyttäisi valtion omistajaohjaustaan suoraan ja epäsuoraan käytännössä valtioyhtiö Kemijokeen/Fortumiin – ja estäisi Sierilän vesivoimalan rakentamisen. Edesauttaisi Kemijoki Oy:n ymmärrystä siitä, että Kemijokeen on rakennettava kalaväylät ja palautettava vaelluskalat.

Vaelluskalat ja pohjoisen jokivartiset kiittäisivät.

Kun kunnioitat jokea ja teet asioita sen puolesta – niin kyllä Joki palkitsee.

JAA

6 KOMMENTTIA

  1. Sierilähän tullaan rakentamaan koska lupa on saatu ja jokiyhtiö on jo pumpannut tutkimustyöhön,suunnitteluun ym. jo miljoonia.
    Kemijoki Oy,n Sieriläsivujen mukaan on tehty tälläisia tutkimuksia.

    Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tehtiin vuosina 1996–2000. YVA:n ja lupaprosessin aikana on tehty selvityksiä mm. Kemijoki Oy:ssä, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa ja konsulttitoimistoissa. Alueen kasvistosta, eläimistöstä sekä vesistöstä on tehty mm. seuraavia selvityksiä:

    – kasvillisuus-, linnusto-, perhos-, porotalous-, kalasto- ja kalojen elinalueisiin liittyvä selvitys,
    – kalatalous-, raputaloudellinen selvitys,
    – apilakirjokääriäisen esiintymisniityn mikroilmastollinen selvitys,
    – esiintymisselvitys kirjojokikorennon osalta,
    – jokihelmisimpukkaselvitys,
    – törmäpääskykannan nykytilaselvitys, saukkoselvitys, lapinleinikkikartoitus.
    – Vedenlaatu-, pohjavesi-, vaikutus jääolosuhteisiin, pohjaeroosio-, maaperätutkimukset, selvitys pohjahiekkojen kulkeutumisesta, sedimenttimallinnus, vaikutukset kalojen elohopeapitoisuuteen,
    – maisema-, vesihuolto-, kulkuyhteys-, vesiliikenne-, arkeologiset selvitykset ja tutkimukset
    – patoturvallisuus-, moninaiskäyttö-, rantatörmien vakavuusselvitys,
    – arviointi maataloushaitoista, voimajohdon ympäristöselvitys sekä luonto- ja maisemaselvitys,
    – arviointi sosiaalista vaikutuksista sekä hankkeen taloudellisista vaikutuksista,
    – suunnitelmia ja mallinnuksia esimerkiksi törmäpääskyjen pesinnän turvaamiseksi, laaksoarhon kompensaatiotoimenpiteistä, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, rannansuojaus- ja maisemointikohteista sekä vesisyvyyksistä.

    Sierilän vuotuinen energiateho on esitteen mukaan 155GWh eli 22 000 omakotitalon verran…Yläpuolisen Vanttauksen tehoon esitteen mukaan 448 GWh eli 25 000 sähkölämmitteisen omakotitalon verran…….eli jotain häikkää on noissa yhtiön esitteissä.

    Tulipahan Sieriläsoudun jälkeisenä iltana laskettua moottorivene myös vesille Puurosenrannasta (Lähes valokuvassa olevan Saaren oikealla puolella),ja ajettua kilometritolkulla alavirtaan ja ihailtua kauniita joki ja rantamaisemia jotka jäävät veden alle.Sääli,että nuo ainoat koskipaikat häviävät.

  2. Vihreät on suurin puolue Helsingissä. Helsinki on Suomen suurin kivihiilen käyttäjä (laivalastillinen venäläistä kivihiiltä viikossa) ja paha Itämeren saastuttaja (viemärivedet tulvissa puhdistamattomana Itämereen).
    Nyt Vihreät on hallitusvastuussa: ei verkkokalastuskieltoa Saimaalle, mitään ei tehdä.

  3. Ja eilen tuli laskettua moottori vesille Oikaraisesta ja ajettua 12 kilometriä ylävirtaan.Paljon oli mökkejä ja tiluksia jotka jäävät veden alle ja jotka jokiyhtiö on tyypilliseen tapaansa ”lunastanut” pilkkahinnalla,tai viimeisenä keinona ”änkyröille” tai joiden naama ei miellytä pakkolunastuksella jolloin omistajalle jää täysin luu kouraan.

    Vesi oli matalahkolla ja useat jopa kilometrien mittaiset hiekkasärkät olivat upeasti nähtävillä.Oikea Yyteri noin lähellä.Törmäpääskyjä lenteli kymmenittäin ja niiden pesäkolot useissa paikoissa tulevat jäämään altaan alle joka nousee paikoitellen kahdeksan metriä.

    Altaan alle jäävästä maastosta on löytynyt lisää uhanalaisija lajeja,ja Elyläiset kartoittavat aluetta lisää.

  4. Suomalaisessa luonnonvarain käytössä ei kaikki tahdo aina mennä kohdalleen. Kun tätä on seurannut Talvivaaran vaiherikkaan lyhyen historian kohdalta, mieleen tulevat Kemijoen ja Iijoen rakennushankkeet sekä Lapin altaat. Maaherra Martti Miettunen kirjoitti niistä 1980-luvulla otsikolla “Kemijoen rakentamisen virheistä paljon opittavaa” .

    Kun itse aiheesta väittelin ja takana oli myös kokemuksia Suomen rajojen ulkopuolelta tehdystä vastaavista rakennushankkeista tekoaltaineen ja lohijokineen, joissa mukana oli koko ajan ollut myös jokien ja altaiden virkistys- ja moninaiskäyttö, oli mahdotonta sulkea silmänsä suomalaisen luonnon haaskaukselta välittämättä juuri lainkaan muusta kuin turbiinien saamisesta mahdollisimman pikaisesti tuottamaan ostajalleen energiaa. Tältä näytti myös Talvivaaran rakentaminen.

    Tyhjään tilaan Kainuuseen, autioituneeseen maakuntaan, Kainuun mallin idylliin haettiin kaivosmiehiä kissojen ja koirien kanssa. Sama mylläkkä kuin aikanaan sodan runteleman maan jokilaaksoissa. Tehtiin mitä sattui ja luotettiin onneen. Onnella ne laivatkin seilaa ja korvessa on tilaa kaatopaikoille. Kaikkea leimasi suuri innostus ja poikkeuksellinen kiire, ahneus. Sompion metsistä ei ehditty edes puita poistaa, merkitä jokien paikat ja tulevat kalavedet, hoitaa rannat virkistyskäyttöön.

    Näin siitä huolimatta, oliko joen rakentajana valtioenemmistöinen Kemijoki Oy tai yksityisen omistama Pohjolan Voima. Omistaja oli ollut yhtä ajattelematon ja ahne eikä poliittinen päättäjä edes seurannut, mitä altailla tai jokilaaksoissa tapahtui.

    Helsinki oli aivan liian etäällä ja vahinkoja korjattiin vasta 30 vuotta kestäneiden sotien jälkeen ja käyttäen karvalakkilähetystöjä. Allasevakot saivat taas omat asutuslakinsa vuosien kuluttua altaiden rakentamisesta. Metsiä altaiden alta hakattiin veden ollessa talvella ylärajallaan, jäältä.

    Kesällä ne olivat miehen mittaisina kantoina paljastuen altaiden juoksutusten aikoihin. Altaista irronnut ravinteitten ja raskasmetallien määrä oli valtava ja turvelautat nousivat pintaan Lapin meret peittäen ja niiden alle jäivät Korvasen, Rieston, Sompion, Madetkosken, Pillirannan ja Lokan talot joko poltettuina tai Väinö Ukkolan tapaan poliisien väkisten kantaen kodistaan ja kipaten hirret altaan rannalle. Siinä menossa moni ihminen menetti omaisuutensa ja terveytensä.

    (Kemijoki OY vei pilkkahinnalla Väinö Ukkolan kotitilan,hirsitalon ja maat ja mannut Porttipahdan altaan alta.”Ostosumma” oli 100 000 markkaa joka ei vastannut edes tilan puuston arvoa.Poliisit veivät Ukkolan perheen pois kotoaan.Yhtiö asutti Ukkolan Peurasuvantoon vanhaan yhtiön työkaluvarastoon joka oli homeinen ja kylmä, ja jossa vesi jäätyi pakkasella,ainoana lämmönlähteenä kamiina.Ukkola kalasteli sitten tuosta kömmätistä käsin.Hän ei koskaan periaatteen miehenä koskenut noihin Postipankissa olleisiin rahoihin).

    Suomalaisilla on edelleen sama muuttumaton suhde luontoon ja luonnonvaroihin. Kun Euroopan mittakaavassa yhtä sen suurinta kaivoskylää lähdetään raivaamaan, vauhti on kuin Lapin koskisodissa, ministerit ostavat itselleen ja perheenjäsenilleen osakkeita ja uuttaa tekniikkaa käyttävä kaivos muuttuu myrkkyaltaiden suomalaiseksi Tsernobyliksi. Muovikelmun päälle alkaa syntyä helvetti, jonka vertaista ei olisi voinut kuvitella syntyvän, ellei tuntisi Lapin luonnonvarojen käyttöä koko itsenäisyytemme ajan. Ei suomalainen ole ihmisenä miksikään muuttunut. Ei hallinto, ely-keskus, uusi ministeriö ja virkamiehet, ministerit, maata miksikään muuta.

    Sama onneton ajattelu iski vasten suomalaisia kuntia ja sosiaali- ja terveyshallintoa. Vauhti oli vinha ja Paras -hankkeessa alku oli kuin Iijoen ensimmäisten voimaloiden valmistuessa.

    Kaiken varalta jätettiin paikka kolmansille turbiineille alajuoksulle, sotea odottamaan, jos vaikka myöhemmin saataisiin mahdollisuus rakentaa ympäristöä rasittavia tekoaltaita edullisemmin. Kunhan ensin kansaa kiusataan. Kiusaajien yhteiskunta nyt on tällainen.

    Pahimmillaan näitä allassuunnitelmia oli Pohjoisessa lähes 30 kappaletta. Altaan alle ei ollut tarvis asentaa edes muovikelmua. Pelkkä rajaus luontoon riitti ja sen jälkeen tuolle alueelle ei investoitu ja alkoi allaspeikko, paikallisen väestön oli lähdettävä kodeistaan. Nyt lähtevät kunnistaan sote-alueen tieltä hallitusta kiusaamasta.

    Niin varmaan myös Pohjoisen jokien ja altaiden rakentamisessa, joista jäi niin paljon opittavaa. Professori Majamaan mukaan sylttytehdas on kuitenkin ministeriössä. Se mitä myrkkyaltaiden pinnan alta löytyy on parempi haudata muistomerkiksi suomalaisen luonnonvaraosaamisen taidoista Tsernobylin tapaan betonilla kuorruttaen. Sompion altaat ovat niistä toinen näkyvin muistomerkkimme yhdessä lohettomien jokiemme kanssa.
    Matti Luostarinen 9.12.

  5. Kiitos arvokkaasta kannanotostasi ja tietoon pohjautuvasta näkemyksestäsi Matti Luostarinen. Asiat ovat juuri näin kuten toteat ja hirveä on ollut selkärankaisen Lapin miehen Väinö Ukkolan kohtalo. Ei näistä voimayhtiöiden vuosikymmenten riistojen sorrosta tahdo suuret mediat kirjoitella. Päinvastoin hehkuttavat vuodesta toiseen yhtiöiden sanomaan. Irvokkainta lienee se, että nyt eräät tahot ajavat voimayhtiölle näitä riistämällä rakennettuna, haittoja yhä korjaamatta, vesivoimaloita maailmanperintökohteeksi.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.