Fortum/Kemijoki Oy toimii Suomen hallitusohjelmaa vastaan

5
Loheton Lohijoki -kirja (2019) kertoo kuinka vesivoimayhtiöt kuten Fortum/Kemijoki Oy on vuosikymmeniä vastustanut ja viivyttänyt kalateiden rakentamista ja vaelluskalojen palauttamista.

Suomen hallitusohjelmassa lukee sivulla 40:

 ”Käynnistetään kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi:

  • Jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin kansallisen kala- tiestrategian pohjalta.
  • Puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita. Toteutetaan ohitus- ratkaisuja.
  • Toteutetaan vaelluskalahankkeita laajalla yhteistyöllä. Kalatalousvelvoitteita päivitetään viranomaistyönä.”

Samaan aikaan Suomen valtionomistajaohjauksessa eli ministeri Sirpa Paateron poliittisessa ohjauksessa oleva Fortumin Kemijoki Oy vastustaa kalateiden edistämistä Kemijokeen yhtiön omalla kirjeellä AVI:iin – vaatien jopa Kemijoen kalatie/vaelluskalojen tilan parantamiseen pyrkivän velvoitemuutos asian käsittelyn keskeyttämistä AVI:ssa!!!

Huom! Suomen valtio omistaa Kemijoki Oy:ssa 50,10% ja Suomen valtion omistajama Fortum 28,27%, yhteensä he omistavat Kemijoki Oy:sta 78,37% ! Siten on aivan turha väittää, ettei Suomen Valtioneuvoston omistajaohjausministerillä olisi valtaa Fortumiin/Kemijoki yhtiöön.

Alla Lapin ELY keskuksen virallinen esitys (17.3.2017) AVI:lle kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi Kemijoelle:

”Esitys kalatalousvelvoitteiksi Kalatalousviranomainen katsoo, että Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan sekä Raudanjoen Permantokosken voimalaitosten lupaehtojen muuttaminen on välttämätöntä menetetyn vaelluspoikastuotannon korvaamiseksi, luontaisen lisääntymisen palauttamiseksi osaksi kannan hoitoa sekä perinnöllisen monimuotoisuuden ja kalastusmahdollisuuksien turvaamiseksi. Kalatalousviranomainen vaatii edellä selostetuin perusteluin, että Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan sekä Raudanjoen Permantokosken voimalaitosten omistajille on määrättävä kalatalousvelvoite seuraavasti:

1. Kalatievelvoite Luvanhaltijoiden velvollisuutena on suunnitella ja toteuttaa kustannuksellaan Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen tarkoituksenmukainen ja toimiva kalatie sekä alasvaellusreitti ohjausmenetelmineen. Isohaaran nykyisiä kalateitä sekä Lapin ELY-keskuksen toimeksiannosta laadittuja Kemijoen alaosan kalateiden yleissuunnitelmia voidaan hyödyntää soveltuvin osin.

Kalatievelvoite tulee toteuttaa seuraavasti: a) Kalateiden ja alasvaellusreittien tulee soveltua lohelle ja taimenelle ja ne tulee toteuttaa parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla ja alan parhaita käytäntöjä noudattaen. Luvanhaltijoiden tulee vastata kustannuksellaan kalateiden toiminnasta, ylläpidosta sekä rakenteiden ja virtaamien säädöstä. Luvanhaltijoiden tulee luovuttaa maksutta kalateihin tarvittava vesi, jolla varmistetaan sopiva virtausnopeus kalatiessä ja kalatien suuaukolla joen virtaamasta riippuen.

b) Mitoitusvirtaama, jonka rajoissa kalatietä käytetään, tulee olla vähintään 2 m3 /s. Kalatiestä tulevan veden lisäksi kunkin kalatien alaosaan tulee johtaa kalojen nousun varmistamiseksi houkutusvettä. Mitoitusvirtaama, jonka puitteissa houkutusvettä käytetään, tulee olla vähintään 20 m3 /s kutakin yksittäistä kalatietä kohden. Kalojen kulku tulee järjestää kullakin padolla tarvittaessa yhden tai useamman kalatien kautta. Kalateitä ja voimalaitoksia on käytettävä niin, että PVO-Vesivoima Oy:n omistaman Isohaaran voimalaitoksen alapuolelle tulevista lohista vähintään 90 % nousee padon yläpuolelle ja niistä vähintään 75 % nousee Kemijoki Oy:n omistamien Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden kautta Valajaskosken padon yläpuolelle. Tavoitteet tulee saavuttaa 5 vuoden kuluttua siitä, kun kalatiet ovat valmistuneet.

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain 20.5.–20.10. välisen ajan.

d) Kunkin voimalaitoksen yhteyteen toteutettavan alasvaellusreitin tulee toimia niin, että Valajaskosken yläpuolelle tulevista vaelluspoikasista 60 % selviytyy viiden voimalaitoksen ohi Isohaaran voimalaitospadon alapuolelle. Voimalaitoksia on käytettävä niin, että se tukee vaelluspoikasten selviytymistä jokisuuhun.

e) Tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi voimalaitosten omistajan on viimeistään yhden vuoden kuluessa lainvoimaiseksi tulosta haettava vesilain tarkoittama vesirakentamislupa tässä päätöksessä määrätyille kalateille sekä lupa aloittaa rakentaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa (valmistelulupa) ja aloitettava myönnettävän rakentamisluvan perusteella ensimmäisen kalatien rakentaminen.

f) Kaikkien kalateiden ja alasvaellusreittien tulee olla rakenteellisesti valmiina ja toiminnassa viimeistään kahden vuoden kuluttua vesirakentamisluvan myöntämisestä.

g) Luvanhaltijat vastaavat tutkimuksesta ja kehittämisestä kalateiden ja alasvaellusreittien toiminnan parantamiseksi vähintään siihen saakka kun lupaehtojen tarkistamishakemus on tullut ratkaistuksi. Tähän käytettävä rahamäärä tulee olla vuosittain vähintään 250 000 euroa kolmen peräkkäisen vuoden liukuvana keskiarvona elinkustannusindeksillä vuosittain tarkistettuna.

2. Muu kalataloudellinen hoitotoimenpide Ossauskosken, Petäjäskosken ja Raudanjoen Permantokosken voimalaitosten vanhojen uomien vesittämisestä on tehtävä teknis-taloudellinen ja biologinen toteutettavuusselvitys ja suunnitelma. Selvitys ja suunnitelma on liitettävä lupaehtojen tarkistamista koskevaan hakemukseen (kohta 8).

3. Kalatievelvoite Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan sekä Raudanjoen Permantokosken voimalaitosten luvanhaltijan velvoitteena on hakea rakentamislupa 9 vuoden kuluessa ja toteuttaa kalatiet 12 vuoden kuluessa tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

4. Muu kalataloudellinen hoitotoimenpide Luvanhaltijoiden velvollisuutena on suunnitella ja toteuttaa kustannuksellaan kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla lohen ja meritaimenen ylisiirto Isohaaran voimalaitoksen alapuolelta Ounasjoen vesistöalueelle ja Kemijärven yläpuolelle.

a) Kalojen ylisiirtoa varten tulee suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaiset laitteet, joiden avulla minimoidaan ylisiirrosta aiheutuva haitta kalateiden toiminnalle ja ylisiirrettävien kalojen kunnolle.

b) Ounasjokeen tulee siirtää kolmen peräkkäisen vuoden liukuvana keskiarvona vuosittain vähintään 2000 lohta, joista naaraita vähintään 50 %. Ylisiirtopyynnillä tulee pyrkiä saamaan meri-iältään ja nousuajankohdaltaan luontaisesti vaihteleva emokalasto.

c) Ylä-Kemijokeen Kemijärven yläpuolelle tulee siirtää kolmen peräkkäisen vuoden liukuvana keskiarvona vuosittain vähintään 300 lohta, joista naaraita vähintään 50 %. Ylisiirtopyynnillä tulee pyrkiä saamaan meri-iältään ja nousuajankohdaltaan luontaisesti vaihteleva emokalasto.

d) Ounasjoen vesistöalueelle ja Vähäjokeen sekä Louejokeen tulee siirtää kolmen peräkkäisen vuoden liukuvana keskiarvona vuosittain vähintään 200 meritaimenta.

e) Lohen ja taimenen ylisiirtovelvoitteiden toimeenpano tulee aloittaa välittömästi, viimeistään tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

f) Ala-Kemijokeen ja siihen laskeviin jokiin on siirrettävä kolmen perättäisen vuoden liukuvana keskiarvona vuosittain vähintään 100 000 nahkiaista kalatalousviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Ylisiirtopyynti tulee toteuttaa koko nahkiaisen nousuajan. Nahkiaiselle soveltuvat talvehtimis-, kutu- ja toukkatuotantoalueet Kemijoen vesistössä on selvitettävä 3 vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Selvitys on toimitettava välittömästi sen valmistuttua tiedoksi kalatalousviranomaiselle ylisiirtovelvoitteen kohdentamisen arvioimiseksi ja liitettävä lupaehtojen tarkistamishakemukseen.

5. Istutusvelvoite ja kalatalousmaksu Istutusvelvoitteet Kemijoen suualueelle ja sen läheiselle merialueelle sekä sisävesialueelle tulee asettaa siten, että ne tukevat vaelluskalojen kotiuttamista Kemijoen vesistöön sekä vastaavat nykyistä paremmin sitä osaa aiheutuneesta vahingosta, jota ei voida Kemijoen rakennetuilla jokiosuuksilla muilla toimin kompensoida. Istutukset tulee tehdä kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Velvoitteen toteuttamistapaa, kuten istutettavaa kalalajia, ikäryhmää, kokoa ja istutuspaikkaa voidaan muuttaa toimenpiteiden tuloksellisuuden parantamiseksi tai varmistamiseksi tai velvoite voidaan toteuttaa muuna, istutusta korvaavana toimenpiteenä, mikäli tarkkailun tulokset tai muu tutkimustieto antavat siihen aihetta. Muutoksista päätetään Lapin ELY-keskuksen ja luvan saajan sopimalla tavalla. Velvoitteen muutoksista on kuultava asianomaista kalatalousaluetta. Mikäli velvoitteenhaltija ja Lapin ELY-keskus eivät pääse yksimielisyyteen velvoitteen muutoksista tai istutuksia korvaavista toimenpiteistä, velvoitteenhaltijan on saatettava asia PohjoisSuomen aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Sisävesialueen paikalliset lajit Kemijoen vesistöalueelle patoaltaille ja voimalaitosten yläpuolisille alueille istutetaan taimenta, kuhaa, kirjolohta sekä muita tarkoituksenmukaiseksi katsottavia kalalajeja kalastukselle aiheutuneiden vahinkojen kompensoimiseksi. Velvoite vastaa vuosittain arvoltaan seuraavia istutusmääriä ja se voidaan toteuttaa myös muina lajeina tai toimenpiteinä:

a) Sisävesialueelle istutetaan vuosittain 150 000 1-kesän vanhaa kuhaa, 30 000 kpl 3-kesäisiä ja 4-vuotiaita taimenia (vähintään 40 cm:n pituisia) sekä 30 000 kg kirjolohia. Taimenia ei tule istuttaa Kemijoen vesistössä alueille, joissa elää alkuperäisiä geneettisesti erilaistuneita taimenpopulaatioita.

b) Kalatalousmaksu 30 000 euroa, jota käytetään lohen ja meritaimenen poikastuotantoalueiden kalatalouskunnostuksiin ja muihin toimenpiteisiin.

Merivaelteiset lajit

a) Kemijoen vesistöalueen poikastuotantoalueille tulee tehdä lohen ja meritaimenen kotiutusistutuksia suhteutettuna poikastuotantopinta-alaan. Pääosa lohen kotiutusistutuksista kohdennetaan Ounasjoen vesistöalueelle ja meritaimenen istutukset Kemi- ja Ounasjoen sivujokiin. Istutusmäärän tulee vastata yhteensä vähintään 2 miljoonaa yksivuotiasta lohenpoikasta/vuosi ja 200 000 yksivuotiasta meritaimenen poikasta/vuosi. Istutusmääriä voidaan sopeutuvan velvoitehoidon periaatteilla tarkistaa kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla, mikäli vesistöalueen kalakantojen seurannassa todennetaan merkittävää luonnonpoikastuotantoa. Kotiutusistutuksissa voidaan käyttää mätiä ja eri-ikäisiä poikasia. Istutuspoikasten iästä sovitaan kalatalousviranomaisen kanssa. Kotiutusistutusten toimeenpano tulee aloittaa heti seuraavassa kalanviljelyn tuotantokierrossa muutoshakemuksen tultua ratkaistuksi.

b) Kemijoen edustan merialueelle ja Kemijokisuuhun istutetaan 700 000 lohen, vähintään 14 cm:n sekä 100 000 meritaimenen, vähintään 18 cm:n pituista vaelluspoikasta. Enintään 50 % lohen ja taimenen vaelluspoikasista voidaan vapauttaa Taivalkosken patoaltaaseen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla.

c) Kemijoen merialueelle istutetaan vuosittain 3 100 000 1-kesäistä vaellussiian poikasta. Yksikesäisten vaellussiian istutuspoikasten tulee olla keskimäärin vähintään 10 cm mittaisia. Vähimmäismitta on 9 cm. Keskimääräisen kuntokertoimen tulee olla vähintään 0,6. Istutuksissa voidaan käyttää myös vastakuoriutuneita siianpoikasia. Vastakuoriutuneiden ja yksikesäisten osuudesta sovitaan kalatalousviranomaisen kanssa.

d) Istukkaiden menestymistä ja istutusten tuloksellisuutta tulee parantaa kehittämällä kasvatusmenetelmiä (mm. virikekasvatus) sekä istutuskäytäntöjä uusimpien tutkimustulosten ja ohjeistusten mukaisesti.

6. Kalatalousvelvoitteen toteuttamissuunnitelma Luvanhaltijan tulee laatia vesilain 3. luvun 15 §:n mukainen yksityiskohtainen kalatalousvelvoitteen toteuttamissuunnitelma, joka hyväksytetään kalatalousviranomaisella.

7. Velvoitetarkkailu (VL 3:11§ ja 3:14§) Luvanhaltijoille tulee määrätä kalataloudellinen velvoitetarkkailu seuraavasti:

a) Luvanhaltijoiden on tarkkailtava kustannuksellaan kalateiden ja alasvaellusreittien toimivuutta, ylisiirtojen ja istutusten tuloksellisuutta ja luonnonpoikastuotantoa sekä toimenpiteiden vaikutusta kalastukseen kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Kalatalousviranomainen voi tehdä ohjelmaan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi katsomansa muutokset. Tarvittaessa istutettavat kalat tulee merkitä kalatalousviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla.

b) Luvanhaltijan on osana tarkkailua selvitettävä Kemijokeen nousevan nahkiaiskannan koko, ylisiirtoalueen toukkatuotanto sekä joesta mereen vaeltavien nuorten nahkiaisten määrä ja niille aiheutuvat vaellustappiot voimalaitoksissa ja patoaltailla. Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi aineisto on kerättävä usealta eri vuodelta.

8. Lupaehtojen tarkistaminen Tämän päätöksen mukaiset lupaehdot tulee määrätä tarkistettavaksi 10 vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Luvanhaltijoiden tulee vuotta aikaisemmin saattaa asia uuteen käsittelyyn lupaehtojen tarkistamiseksi. Tällöin arvioidaan ensimmäisessä vaiheessa määrättyjen toimenpiteiden vaikutus vaelluskalojen luonnonpoikastuotantoon ja ovatko toimenpiteet edistäneet merkittävästi hakemuksessa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin perusteella tehdään johtopäätökset tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Samassa yhteydessä voidaan antaa myös Ossauskosken, Petäjäskosken ja Raudanjoen Permantokosken vanhojen uomien vesittämiseksi tarvittavat määräykset. Lupaehtojen tarkistamisen yhteydessä tulee määrätä velvoitehoidon toisesta vaiheesta, jossa saatujen kokemusten perusteella voidaan harkita mm. Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken voimalaitosten kalateihin liittyviä lupaehtoja sekä houkutusvirtaaman määrää ja kalateiden toiminnan tutkimiseen ja kehittämiseen määrättyä rahamäärää ja ylisiirto- ja istutusvelvoitteiden määrää kalateiden toimivuuden ja luonnonpoikastuotannon määrän perusteella sekä tarkkailuvelvoitteen lupaehtoja.”

Lainauksen lähde: http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/22142746/esitys+kalatalousvelvoitteiksi.pdf/413ca225-fc1d-485b-8c15-7fb9578ccb83?fbclid=IwAR38g4awmjlAtLS9-Q_HgNTrbarnEJ97OrG5iytyqI4X0aYdxo8busi45h4

Tuon yllä olevan velvoitemuutos asian käsittelyä Kemijoki Oy on viivyttänyt ja jopa kirjeessään AVI:lle pyytänyt käsittelyn estämistä! 

Sitten ministeri Sirpa Paatero sanoo, että Rovaniemelle kaavailtu Sierilän vesivoimalaitos ”on yhtiön asia”, eikä muka haittaa vaelluskaloja vaikka Sierilä meinataan suunnitelmissa rakentaa ilman kalateitä ja koko Sierilä vesivoimalaitoshanke on viivästyttänyt 20 vuotta kalateiden ja vaelluskalojen palauttamista Rovaniemen alapuoliseen Kemijokeen, koska vaelluskalojen paluu Kemijoen viimeisille kutu- ja poikastuotantoalueille Vanttauskosken alapuolisille Tikkasenkarille ja Tervakarille olisi estänyt koko Sierilän vesivoimahankkeen.

Kemijoki Oy onkin jo pilannut yli 20 vuotta Rovaniemen seudun kesäkalastusmatkailun kehittymistä ja paikallisten virkistystä estämällä vaelluskalojen paluuta viivyttämällä kalateiden rakentamista Kemijokeen – saadakseen Sierilän vesivoimalaitoksen rakenteille. 

Suomen hallitusohjelmassa lukee vaelluskala asioiden edistäminen – ei haittaaminen. Hallitusohjelmassa lukee että viranomaisten tulee edistää kalatalousvelvoitteiden muuttamista vaelluskalojen tilaa parantavaksi. Kemijoki Oy Kemijoella ja Fortum Oulujoen vesistössä viivyttävät vaelluskala-asioiden edistämistä ja kalateiden rakentamista. Kemijoki Oy jopa vaatii velvoitemuutos käsittelyn estämistä AVI:ssa! 

Siten ministeri Paateron omistajaohjauksessa olevan Fortumin / Kemijoki Oy toimii parhaillaan Suomen hallitusohjelmaa vastaan. 

Onko Fortum ja Kemijoki Oy valtio valtiossa? vai ohjaako Suomea Valtioneuvosto? Huom! Suomen valtio omistaa Kemijoki Oy:ssa 50,10% ja Suomen valtion omistajama Fortum 28,27%, yhteensä he omistavat Kemijoki Oy:sta 78,37% ! Siten on aivan turha väittää, ettei Suomen Valtioneuvoston omistajaohjausministerillä olisi valtaa Fortumiin/Kemijoki yhtiöön.

Suomen hallitusohjelmassa lukee sivulla 180 omistajaohjauksesta seuraavaa:

”Jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. Yrityksen tulee ottaa päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset.

Valtion omistajapolitiikkaa koskeva periaatepäätös päivitetään. Samassa yhteydessä arvioidaan strategisten yhtiö-omistusten perusteiden ajanmukaisuus.”

Valtion on jo aika ryhdistäydyttävä ja laittaa Kemijoki Oy:n omistajatahot vaelluskalojen asialle: vesivoimayhtiöt kustantaa ja rakentaa kalatiet padottuihin jokiin – ja luopuvat Sierilän vesivoimalaitoksen rakentamisesta.

 

Mika Flöjt

Varakansanedustaja

Ekovihreiden puheenjohtaja

JAA

5 KOMMENTTIA

  1. Kyllähän Kemijoki OY on valtio valtiossa,pitkäaikainen toiminta on sen osoittanut,niin hyvässä,kuin pahassakin.
    Lohihan meni aikoinaan Pohjolan Voiman Isohaaran patoamisen myötä ja tavallisella pulliaisella ei silloinkaan ollut lupaa kalastaa lohta vaan vesiosuudet kuuluivat manttaaleille ja talollisille ja luvattomat pyytäjät ajettiin jopa haulikolla uhkaamalla pois.(Näin vanhat miehet kertoivat kahvijutusteluissa).

    Taivalkosken voimalaitokselle Keminmaahan rakennetaan paraikaa kalasydäntä joka ankkuroidaan alakanavaan ja käyttämättömään tukkiränniin on rakennettu putkisto jota myöten laite linkoaa kalan putkeja pitkin yläkanavaan.
    Mielenkiintoista seurata miten laite toimii laskijalaitteineen.

    Kemijoki OY,llä on yli 20 voimalaitosta aina Lieksaa ja Anjalankoskea myöten säännöstelypatoineen ym. laitteineen joiden ylläpidossa ja kunnostuksessa on kyllä täystyöllisyys ilman Sierilän tulevaa laitosta (vedenpinta nousee 7-metriä) joka on aika tehoton,pilaa ainutlaatuisen jokimaiseman,pari koskea,sekä vyöryttää hiekkaiset komeat jyrkät jokitörmät aina Vanttauskoskelle asti,jonka alavedenpinta nousee pari metriä vieden näin tehoja tuolta laitokselta.

    Onhan tuota Jokiyhtiön hommaa tullut seurattua aitiopaikalta pitkälti yli 40-vuotta paljon se on tuonut hyvää toimeentuloa ja elintasoa Lappiin,mutta tietenkään myöskään lieveilmiöiltä ei ole vältytty,ja lohi ei enää palaa entismalliin jokeen,vaikka se olisi kalaportaita täynnä.

    Halvemmaksi tulisi KeJon jakaa ovelta ovelle rekka-autoilla halukkaille lohta kuin rakentaa joka laitokselle ehkä täysin toimimattomat kalaportaat.

    Muistaakseni IIjokeen Raasakan laitokselle rakennetaan/rakennettu lohiportaat millähän mallilla täytyypä kysäistä,kun näkee välillä aina noita IIjoen remonttimiehiä.

  2. Kirjoitus oli vaikea lukea, koska siinä oli pitkä suora lainaus ja pitkästi asian kommenttia. En täysin ymmärtänyt kyseistä asiaa. Toivoisin kirjoittajalta lyhyttä yhteenvetoa, jossa olisi perusasiat.

    Hallitusohjelma on uusi. Jos sitä heti rikotaan, se tuntuu kummalliselta. Onko asia todella näin?

  3. ”Kemijoki Oy onkin jo pilannut yli 20 vuotta Rovaniemen seudun kesäkalastusmatkailun kehittymistä ja paikallisten virkistystä estämällä vaelluskalojen paluuta viivyttämällä kalateiden rakentamista Kemijokeen – saadakseen Sierilän vesivoimalaitoksen rakenteille.

    Suomen hallitusohjelmassa lukee vaelluskala asioiden edistäminen – ei haittaaminen. Hallitusohjelmassa lukee että viranomaisten tulee edistää kalatalousvelvoitteiden muuttamista vaelluskalojen tilaa parantavaksi. Kemijoki Oy Kemijoella ja Fortum Oulujoen vesistössä viivyttävät vaelluskala-asioiden edistämistä ja kalateiden rakentamista. Kemijoki Oy jopa vaatii velvoitemuutos käsittelyn estämistä AVI:ssa!

    Siten ministeri Paateron omistajaohjauksessa olevan Fortumin / Kemijoki Oy toimii parhaillaan Suomen hallitusohjelmaa vastaan. ”

  4. Kyllähän omistajaohjausministeri kykynee asioihin vaikuttamaan,kuten teki myös vihreä ministeri Hautala kunnostautuessaan Kemijoki Oy,n alasajossa jolloin 50-60 työntekijää sai kenkää,ja lähes loput siirtyivät muiden palvelukseen.

    Kemijoki Oy on juurikin kunnostautunut joen virkistyskäytössä patoamalla joen altaiksi jolloin se mahdollistaa veneilyn,rakentanut veneluiskia ym,ja tehnyt erittäin suuren vihreän ekoteon ostamalla jokea pilaavan ja sen käyttöä haittaavan uiton pois v.1991.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.