Kaksoisraide, rata Eurooppaan ja Jäämerelle (Narvik)

12

Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen jäsenä olen kokouksissa pari vuotta yhdessä Vasemmistoliiton Kalervo Ukkolan kanssa duettona puhuneet ja vaatineet Kemi-Tornio/Haaparanta välin sähköistämistä. Siten saisimme sähköistetyn ratayhteyden ja Tornio-Haaparanta logistiikkakeskuksen kautta ratayhteyden niin rahdille kuin matkustajaliikenteelle Pohjois-Ruotsin Perämerenkaaren rataverkkoon. Rahti ja matkustaliikenne pääsisi Ruotsin läpi edelleen Ruotsin läpi Tanskansalmen Juutinrauman sillan kautta Keski-Eurooppaan. Pohjois-Ruotsin Luulaja-Narvik ratayhteyden kautta saisimme sen paljon puhutun Jäämeren yhteyden Narvikin satamaan, siis Jäämerelle. Oulusta pääsisi siis rahti ja matkustajaliikenne pohjoisen kautta Eurooppaan ja Jäämerelle.

EU:n komission pohjoisen TEN-T maantie- ja rataväylien sekä meriväylien osalta. Perämerenkaaren ratayhteydestä puuttuu sähköistys Kemi-Tornio/Haaparanta välintä ja Tornio-Haaparannan logistiikkakeskus. Lisäksi tarkkaavainen pohjois-suomalainen lukija huomaa, että maanteiden poikittaisväylät ja Itäväylä puuttuu ko. kartalta. Asia tulee muuttaa osana runkoväyläasetuksen tarkastelua seuraavalla hallituskaudella. (Kuva lausuntokierrokselle lähteneestä julkisesta Pohjois-Pohjanmaan liikenneverkkoselvityksestä)

 

Ilmastopoliittisesti tämä ratayhteys mahdollistaisi rahdin ja matkustajaliikenteen raiteilla vähäpäästöisesti Keski-Eurooppaan ja Jäämerelle. Puuttuvan sähköistyksen on arvioitu maksavan vain 20 miljoonaa, joka ei pitäisi olla suuri raha Suomi -nimiselle valtiolle, jos tätä investointisummaa vertaa paljon aikaa, resursseja ja keskustelua aiheuttaneeseen Lapin Jäämeren rata keskusteluun. Haudatun Lapista Norjan Kirkkenesiin esitetyn ratayhteyden hinta olisi ollut noin 4 miljardia. Ehkäpä ”tämän suuren miehisen hankkeen” takia juuri tämän järkevämmän Perämerenkaaren ratayhteyden rahoittaminen on viivästynyt valtiobudjetista, vaikka juuri se olisi keskeisin ja yksi tärkeimmistä ratainvestointipäätöksistä tässä maailmapoliittisessa tilanteessa.

Ratayhteys Ruotsiin, Jäämerelle ja Keski-Europpaan mahdollistaisi kaikkien keskeisten huoltovarmuutta edistävien tuotteiden kuljettamiseen Suomeen erilaisten kriisitilanteiden aikana. Ratayhteyteys Ruotsin rataverkkoon lopettaisi ”Suomen olemasta saari”, varmistaen rahdin kaikissa tilanteissa, myös silloin jos Itämerellä tapahtuisi jokin konflikti, joka estäisi esimerkiksi Kaliningradin ja Gotlannin välisellä merialueella laivojen läpikulun.

Ukkolan ja allekirjoittaneen vaatimuksista lopulta myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus on asettunut kannattamaan ratayhteyden toteuttamista. Toivoimme jo, tällä kuluneella hallituskaudella, istuvia hallituspuolueiden edustajia edistämään asiaa valtion lisätalousarvioihin. Jostain syystä sitä ei sinne saatu, vaikka 20 miljoonaa ei pitäisi olla suuri raha ns. ratainvestoinneissa. Korostimme, että ratayhteys olisi pikaisesti toteutettava jo pelkästään huoltovarmuus näkökulmasta – näinä maailmanpoliittisina aikoina. Liikenneministeriö on heittänyt pallon Huoltovarmuuskeskukselle ja toivonut sen rahoittavan puuttuvan summan kun kerta 20 miljoonaa ei ole saatu sisällytettyä budjettikirjaan.

Sisäpoliittisesti ratayhteys Ruotsiin varmistaisi rahdin myös silloin kun satamat ovat jostain syystä kiinni. Ehkä siinä on taustasyy miksi huoltovarmuuskeskuksen demaritaustainen johtaja ei ole esitellyt ratayhteyden rahoittamista? Toivottavasti olen väärässä. Nyt olisi mahdollista osoittaa tekoja ja rahoittaa puuttuva summa.

Kuitenkin on asia niin, että ratayhteys ei ole saanut rahoitusta Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksesta. Ei vaikka sitä on juuri Liikenneministeriö on pyytänyt, kun poliittista syistä rahaa ei ollut saatu budjettikirjaan.

Käytännössä on myös niin, että Perämerenkaaren pienen puuttuvan pätkän sähköistäminen ja Tornio/Haaparannan logistiikkakeskuksen toteuttaminen veisi suomesta voimakkaan lakkoaseen, kun satamien rahtaajien lakoilla ei enää olisi samaa vaikutusta. Rahti kulkisi raiteilla. Toivottavasti ei ole niin, että tämä asia on estänyt tämän järkevän ratayhteyden toteuttamista.

Joka tapauksessa keskustelut ovat johtaneet nyt siihen pisteeseen että maakuntaliitot ovat julkistaneet yhteiskannanoton jossa vaaditaan puuttuvan sähköistyksen Kemi – Tornio/Haaparanta välin sähköistämistä:

”Tornion ja Haaparannan alue on kansainvälisten kuljetuskäytävien solmupiste. TEN-T ydinverkkokäytävän laajennus luo uudenlaisen mahdollisuuden kehittää henkilö- ja tavaraliikennettä. Tämä edellyttää Laurila-Tornio/Haaparanta rataosan sähköistystä ja kehittämistä niin, että junaliikenne kulkee Tornio/Haaparantaan vuonna 2021. Pääradan kehittämistä tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä Ruotsin toimijoiden kanssa.”

https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/index.php?id=4&news_id=1938&archive=

Tämä rataverkon pohjoisen pullonkorkin aukaiseminen runkoverkon toisesta päästä mahdollistaa myös kaksoisraiteen tulon ja nopeampien junayhteyksien toteuttamisen Helsinki-Oulu välille. Perämerenkaaren ratayhteyden kautta saamme myös sen ratayhteyden Eurooppaan nopeammin kuin Tallinna-Helsinki tunnelin kautta. Ja halvemmalla veronmaksajille.

Ja sen rahoituspäätöksen 20 miljoonan osalta voi tehdä Suomen Huoltovarmuuskeskus heti kunhan toimitusjohtaja esittelisi vain asian Huoltovarmuuskeskuksen hallitukselle. Siihen päätökseen ei tarvi odottaa Suomen vaaleja ja hallitusneuvotteluja. Perämerenkaaran ratahankkeen toteuttaminen on kaikkien etu. Se tulee toteuttaa pikaisesti eikä sitä tule viivyttää poliittisista syistä. Asia, ratayhteyden toteuttaminen, olisi parasta toteuttaa nopeasti maailmanpoliittisista syistä. Ei vara venettä kaada.

JAA

12 KOMMENTTIA

  1. Ratayhteys Suomesta Norjaan jäättömän meren rannalle on hyvä ja kannatettava asia. Ratavaihtoehtoja on monia. Toivottavasti seuraava hallitus saa aikaiseksi päätöksen, mikä ratavaihtoehto toteutetaan. Tietysti myös Norjalta ja Ruotsilta tarvitaan vastaavat päätökset. Kustannukset kaikissa vaihtoehdoissa olisi miljardiluokkaa.

    https://yle.fi/uutiset/3-10109092

      • ” 20 miljoonan sähköistys Suomen puolella puuttuu.”
        20 miljoonan investointi radan sähköistykseen Suomen puolella ei ratkaise kysymystä ratayhteydestä Suomesta Jäämerelle. Kannattaa tutustua Jäämeren rataselvitykseen ja sen ratavaihtoehtoihin:

        https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lr_2018_jaameren_rataselvitys_web.pdf
        ” Kemi–Tornio–Narvik-linjaus on olemassa oleva ratayhteys. Tämän vaihtoehdon hyvä puoli on, että sen toteuttaminen olisi edullista, varsinkin Suomen puolella. Se olisi myös nopeasti toteutettavissa. Lisäksi Kemi–Tornio–Narvik-linjaus lisäisi jonkin verran Suomen huoltovarmuutta. Linjaus ei kuitenkaan parantaisi Suomen logistista asemaan ja Lapin saavutettavuutta. Reittiä hankaloittaa myös Suomen ja Ruotsin erilainen raideleveys. Lisäksi rataosuus Kiiruna–Narvik on erittäin suuressa käytössä, jonka takia ratakapasiteettia ei välttämättä riitä muuhun liikenteeseen. ”
        ks. myös Taulukko 5. Vaikutusten yhteenveto (sivu 27).

        • 1) Kemi-Tornio välin sähköistys halpa ja nopea toteuttaa verrattuna muihin vaihtoehtoihin. 2) lisää Suomen huoltovarmuutta monella tavalla 3) Päinvastoin lisää saavutettavuutta ja lisää raide rahtia sekä edistää myös Oulun eteläisen kaksoisraide investointia. 4) Tornio- Haaparannan logiistiikkakeskus ratkaisee raideleveys ongelman. 5) Rahtipaineen kasvu Narvikiin myös ratkaistavissa tulevaisuuden investoinneilla jos katsotaan tarpelliseksi.

  2. Tuon lyhyen pätkän sähköistäminen ei muuta tilannetta miksikään. Pullonkaula on erilainen raideleveys, jolloin rahti joudutaan siirtämään logistiikkakeskuksessa ruotsin raideleveyden omaaviin vaunuihin ja siitä se matkaa sinne minne tarvitaan.
    Flöjt siis ”unohti” tuon raideleveuseron, mainitsi kylläkin logistiikkakeskuksen.
    Sähköistäminen ei siis mitenkään paranna ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta eikä huoltovarmuutta.

  3. Vihreät ovat profiloituneet, ainakin ennen, työtätekevän kansanosan puolella olevaksi ja eliittiä vastaan oleviksi.
    Nyt Flöjt ottaa selvän irtioton tästä agendasta mainitsemalla lakkoaseen poistumisen radanpätkän sähköistämisen myötä. tosin ”unohti” taas tai ei tiennyt (mitä en usko noin tietävältä henkilöltä) että lakoista vastaa AKT johon ahtaajat kuuluvat ja samoin ne jotka lastaavat tavaraa suomalaisista vaunuista ruotsalaisiin.
    Lakkoase siis pysyy, ei poistu.
    Ihmetystä herättää tämä ammattiliitojen vastaisuus, mutta sen ymmärtää kun tietää blogin kirjoittajan taustan. Hän on perinteisestä hyvinvoivasta porvariperheestä lähtöisin ja kuuluu hyvinvoivaan keski-ikäiseen keskiluokkaan eikä ole tiedossa että tekee itse tavallista päivätyötä vaan toimii freelanserina.
    Häne on siksi vaikea samaistua työtätekevän kansanosan asemaan.

    • Pohdin vain syitä miksi Huoltovarmuuskeskus ei käsittele tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa asiaa.

      Toivottavasti tuo tai satamien intressit yleensä ei ole se syy, vaan vain ”perinteiset poliittiset syyt”.

      Joka tapauksessa tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa raideyhteys tulisi varmistaa pikaisesti.

      Ja meidän perhetausta on poliittisesti neutraali. Meidän vanhemmat eivät koskaan opettaneet lapsilleen poliittista arvomaailmaa vaan sanoivat että teidän tulee itse perehtyä ja muodostaa kantanne.

      Ja freelancerina ymmärrän kyllä millaista maailma on.

      Tässä kirjoituksessa pohdin miten saisimme rahtia ja liikennettä enemmän raiteille ja yhteyden Eurooppaan ja Jäämerelle sekä ihmettelen ettei tämmöinen selkeä looginen yhteys ole luotu jo vuosikymmeniä sitten. Ja jos ei ole luotu, mikä ”polittiinen este” asialle on taustalla? Ja jos ei siis ole niin eikun Huoltovarmuuskeskus pikaisesti rahoittamaan asia.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.