Kaivoslain uudistaminen hallitusohjelmaan

15
Oulun eteläisen varaukset ja valtaukset/lupahakemukset.

Useat kansalaisliikkeet vaativat kaivoslain kokonaisvaltaista uudistamista Kaivoslaki NYT – kansalaisaloitteella, jossa vaaditaan kaivoslakia muutettavan kestävän kehityksen, ekologisen ympäristövastuun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaiseksi. Se edellyttää kaivoslain sekä ympäristölainsäädännön parempaa yhteensovittamista. Oleellisten tietojen pimittämistä ei enää saa sallia, kuten kaivosyhtiöt ovat tehneet piilottamalla uraanitiedot lupahakemuksistaan. Kaivosyhtiöiden on myös kunnioitettava kuntalaisten, viranomaisten ja valtuuston tahtoa eikä haastaa päätöksiä oikeuteen. On muistettava, että Talvivaara-Terrafamen uraanijätealtaiden ns. kipsisakka-altaiden myrkkytulvien jälkeen Säätytalolla luvattiin kansalle, että seuraavissa Suomen kaivoshankkeissa yhtiöillä tulee olla sosiaalinen toimilupa ennen hankkeen avaamista. Tätä periaatetta ei ole kunnioitettu.

Parhaillaan suuri osa Pohjois-Suomea ja Lappia on jonkinasteisen varauksien ja valtaushakemuksien* piirissä.

Kaivosviranomaisena toimivan TUKES:in kaivosrekisterin karttapalvelun Lapin tilanne varauksien, valtauksien ja valtaushakemuksien/malminetsintälupien sekä kaivospiirien osalta 27.12.2018 (lopussa linkki TUKESin kaivosrekisterin karttapalveluun.)

Kaivosrekisterin karttapalvelua pääset katsomaan, zoomaanaan täältä:

http://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri/

Linkkaa vasemmalta kiinni karttatasolta ”näytä kaikki tasot”.

Kaivoslaki on uusittava sellaiseksi, että lupia myönnetään vain luotettaviin hyöty/haitta -selvityksiin perustuen hankkeisiin, joista on paikallisyhteisöille enemmän hyötyä kuin haittaa, ympäristöhaitat huomioon ottaen. Kunnan päätösvalta yleiskaavan kautta on tunnustettava. ”Löytäjä saa” -periaatteesta ja varausilmoitus -menettelystä on lopetettava. Lupahakemusten vireilläoloon on määriteltävä maksimi voimassaoloaika, jotta alueen ihmisten ja elinkeinojen vuosikymmenten epävarmuus poistuisi.

Kaivosala on kansainvälistä tarinataloutta, jonka säätelemiseksi on myös EU:n lainsäädäntöpaketit erityisen tarpeellisia. Kun raaka-aineiden hintoihin ei ole sisällytetty todellisia ympäristövaikutusten paikallisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia (esim. Talvivaara-Terrafame-Trafigura) markkinat ohjautuvat epäoikeudenmukaisesti.

Kansalaisten luottamus sekä kansalliseen että EU -tason päätöksentekoon rapautuu. Uskottavan ympäristöpolitiikan valmistelua on myös EU:ssa parannettava. Tähänkin voi vaikuttaa EU -kansalaisaloitteilla ja Suomen EU puheenjohtajuuskauden aikana.

Vaikuttamisen aika oman elinympäristön tulevaisuuteen on nyt. Suomen hallitusohjelmaan on kirjattava kaivoslain uudistaminen.

Kansalaisaloite kaivoslain uusimiseksi: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3795.

Allekirjoituksella ja äänestämisellä on merkitystä.

Mika Flöjt

Kansanedustajaehdokas, Vihreät

*käytin sanaa valtaus koska sitä kansainväliset yhtiöt käyttävät kansainvälisissä pörssitiedotteissaan.

JAA

15 KOMMENTTIA

  1. Kaivoksista saadaan metalleja ja muita malmimineraaleja. Ilman niitä nykyisen kaltainen yhteiskunta ei ole mahdollinen. Yhteiskunta ilman kaivoksia tarkoittaisi paluuta kivikauteen.
    Ajattelu, että kaivokset pitää sijoittaa jonnekin muualle kuin ”minun takapihalleni”, on kestämätöntä.

    Kaivosteollisuuden suora ja välillinen työllisyysvaikutus Suomessa on noin 13 000 henkilötyövuotta.
    Kaivoksilla on suuri työllisyys- ja taloudellinen vaikutus erityisesti Pohjois-Suomessa.

    Suomen Kaivoslaki on vuodelta 2011, siis melko uusi laki. Kaivoslaista päätettäessä Vihreiden eduskuntaryhmä äänesti yksimielisesti kaivoslain hyväksymisen puolesta.

    Jos nykyisessä Kaivoslaissa on merkittäviä puutteita, ne on korjattava. Sama tietysti koskee muitakin lakeja.

    • Nykyisessä kaivoslaissa on niin paljon epäkohtia, että useat kansalaisjärjestöt ympäri maata ovat tehneet kansalaisaloitteen kaivoslain kokonaisvaltaiseksi korjaamiseksi. Aloitteen on allekirjoittanut jo lähes 13 000 kansalaista.

      Yhtenä keskeisenä vaatimuksena on, että vain kerran hyödynnettävissä olevista kaivannaisista kerättäisiin kaivosyhtiöiltä veroja, jotka rahastoidaan jakamaan arvoa myös tuleville sukupolville ja kattamaan kaivostoimintaan väistämättä liittyviä ympäristöhaittoja.

      Ympäristöhaitat ovat todettavissa Outokummun yli 20 vuotta sitten lopetetussa kaivoksessakin. Outokumpu-yhtiö luovutti ympäristövelvoitteet Finn Nickel Oy:lle. Finn Nickel ajautui konkurssiin, ja nyt ympäristövelvoitteet ovat siirtyneet Kylylahti Copperille. 20 vuotta on kulunut, mutta alapuolisessa vesistössä on raskasmetallikertymiä. Sysmäjärvessä on edelleen korkeat sulfaatti- ja rautapitoisuudet, myös nikkelipitoisuus ylittää ympäristölaatunormin.

      Nivalan Hituran kaivoksen ympäristövastuita siivotaan verorahoilla. Talvivaaran kaivoksen sakka-altaiden vuodon ympäristövastuita ei Terrafame ole tunnustanut itselleen kuuluvan. Turmeltujen lähijärvien kunnostuksia ei ole aloitettu eikä haitankärsijöille ole korvauksia maksettu.

      Mutta Terrafamen kaivoksen sisäpiiriläinen hallituksensa kaataja Sipilä ei tunnusta kansalaisten vaatimuksia oikeiksi, vaan pyrkii nyt kaatamaan kansalaisaloitteen juhlapuheessaan ”Ei kaivosverolle”. Sipilän kanta tarkoittaa, ettei kaivosyhtiöiltä kerättäisi varoja kaivosten jälkihoidon hoitamiseen silloin kun kaivosyhtiö ei itse siihen pysty. Jälkihoidot jäisivät siis edelleenkin verorahoin hoidettavaksi tai sitten hoitamatta.

      Mutta päinvastoin toimitusministeriön toiminnanjohtaja ehdotti perustettavaksi kaivosrahasto helpottamaan kaivosten perustamiseen tarvittavan pääoman saamista. On syytä epäillä sellaisen rahaston edistävän sellaistenkin kaivoshankkeiden käynnistymistä, jotka eivät pysty ympäristövastuullisesti tulorahoituksellaan toimimaan. Eikä Sipilä näytä ehdottavan kaivosten ympäristövastuita tiukennettavan. Eikö Talvivaara ole opettanut?

      Kansalaiset voivat vaikuttaa. Kansalaisaloitteen allekirjoituksella. Ja äänestämällä.

    • Kuten avauksessani kirjoitin, on kaivoslaki uusittava sellaiseksi, että lupia myönnetään vain luotettaviin hyöty/haitta -selvityksiin perustuen hankkeisiin, joista on paikallisyhteisöille enemmän hyötyä kuin haittaa, ympäristöhaitat huomioon ottaen.

      Tällaista selvitystä ei nykyinen kaivoslaki vaadi, jonka vuoksi lupapäätökset on tehty vain kaivosyhtiön omiin taloudellisiin tavoitteisiin perustuen; kartoitetun malmiesiintymän oletettuun markkina-arvoon perustuen. Työpaikkoja syntyy kaivoksen ajalle, kaivostoiminnan aiheutuvia haittoja ei todellisuudessa arvioida eikä oteta huomioon, alueen luontoimagon muuttumisesta aiheutuvia haittoja muille elinkeinoille ei arvioida luotettavasti, kaivostoiminnan jälkeen jäävien ympäristöhaittojen vaikutuksia ei arvioida, alueen kielteistä sosiaalista toimilupaa ei oteta huomioon, yleiskaavamääräyksiä ei suostuta ottamaan huomioon.

      Kaivoslain alaisten hankkeiden paikkakunnilla kansalaiset ovat omakohtaisesti kokeneet, ettei nykyisen kaivoslain kaunisteltu tavoitekuvaus ”Lain tarkoituksena on edistää kaivosten turvallisuutta sekä ehkäistä, vähentää ja torjua tässä laissa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvat haitat ja vahingot ja varmistaa haitan tai vahingon aiheuttajan korvausvelvollisuus” toimi käytännössä.

      Kaivosyhtiöillä ja kaivosviranomaisella on tapana salata ympäristölle haitalliset mineraalit lupahakemuksissa. Bellavistan mainitsema Terrafamen malmiin sisältyvä uraanin rikastaminen malminrikastuskasoissa on siitä hyvä esimerkki. Talvivaara-yhtiö salasi sen. Terrafame salasi sen. Nyt uudessakin ympäristölupahakemuksessaan Terrafame salaa sen. Ei edes hae pakollista ympäristölupaa uraanin rikastukselle malminrikastuskasoissa. Kaivoslain alaisessa Terrafamen kaivoskirjassa ei uraania ole edes mainittu. Miten kaivoslaki tulee silloin noudatetuksi?

      Kansalaisten luottamus kaivosalaan ja kaivosviranomaisen toimintaan on perustellusti romahtanut.

      Kansalaisaloitteella kansalaiset vaativat Århusin sopimuksen, perustuslain, hallintolain, kaivoslain ja ympäristönsuojelulain muodostaman oikeusturvajärjestelmän korjaamista sellaiseksi, että kansalainen voisi luottaa valtiovallan toimintaan.

      Miten kaivosalan menetetty legitimiteetti palautetaan? Sipilän ”Ei kaivosverolle” -hehkutus ei luottamusta valtiovallan toimintaan palauta

      • Mika Flöjt, ”Kuten avauksessani kirjoitin, on kaivoslaki uusittava sellaiseksi, että lupia myönnetään vain luotettaviin hyöty/haitta -selvityksiin perustuen hankkeisiin, joista on paikallisyhteisöille enemmän hyötyä kuin haittaa, ympäristöhaitat huomioon ottaen.”

        Kaivoslaki ei aseta eikä voi asettaa vaatimuksia kaivoksen kannattavuudelle eikä sille, kuinka paljon hyötyä kaivoksesta on oltava paikallisyhteisölle. Sitä vastoin Kaivoslaki asettaa vaatimukset kaivoksen turvallisuudelle, ympäristöhaittojen ehkäisemiselle, vähentämiselle ja torjunnalle sekä haittojen korvausvelvollisuuden. Laki edellyttää kaivosyhtiöltä myös riittävän vakuuden kattamaan kaivoksen lopetus- ja jälkitoimenpiteet.
        Talvivaaran malmi sisältää päämineraalien ohella myös pieniä määriä uraania ja kymmeniä muita alkuaineita. Talvivaaran erittäin suuri malminlouhinta ja rikastusprosessi tekee mahdolliseksi vähäisenä sivuaineena olevan uraanin talteenoton taloudellisesti. Kaivoslain yleistavoitteiden mukaan kaikki kaivosmineraalit, jotka voidaan ottaa taloudellisesti talteen, tulee hyödyntää. Talvivaarassa uraani kuuluu niihin. Uraanin talteenotolle on tietysti oltava Kaivoslain edellyttämät luvat.

        • Terrafamen Talvivaara malmio sisältää valtavan määrän ”köyhää” uraania. Jo 1980 luvulla ministeriö raportoi IAEA:n maailman uraanivarantojen punaiseen kirjaan että Talvivaarasta on saatavissa sivutuotteena 3000 – 9000 t uraania. Kansainvälinen määritelmä pienen ja suuren uraanimalmion rajaksi on 1000 t uraania. Nyt Talvivaara-Terrafame arvioi että kaivoksesta on saatavissa 22 000 t uraania.

  2. Muutamia kohtia ja kommentteja nykyisestä Kaivoslaista 621/2011:
    Lain tarkoituksena on edistää kaivosten turvallisuutta sekä ehkäistä, vähentää ja torjua tässä laissa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvat haitat ja vahingot ja varmistaa haitan tai vahingon aiheuttajan korvausvelvollisuus. Kaivoslaissa on velvoitteet ympäristöhaittojen korvaamiselle. Kaivosluvan haltijan on asetettava kaivostoiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteitä varten vakuus, jonka on oltava riittävä.

    Kaivoslaissa on myös velvoite: ”louhinnassa ja hyödyntämisessä ei tapahdu kaivosmineraalien ilmeistä tuhlausta;” Mielestäni tämä kestävän kehityksen mukainen velvoite koskee kaivoksen kaikkia malmimineraaleja, jotka ovat taloudellisesti hyödynnettävissä . Myös Terrafamen Talvivaaran malmin sisältämää uraania.
    Kaivoslaki on tarpeen päivittää ajan tasalle, esimerkiksi lisätä lakiin louhintavero valtiolle. Kokonaisvaltainen Kaivoslain uudistus ei ole tarpeen.

    Mika Flöjt kirjoittaa kommenteissaan vain kaivosten haitoista. Tasapuolisuuden nimissä MIka Flöjt voisi kirjoituksissaan tuoda esille myös kaivostoiminnan yhteiskunnalle tuomia hyötyjä.

  3. Mika Flöjt näkee Suomen kaivoksissa vain puutteita ja ympäristöhaittoja. Tosiasiassa kaivokset ovat paitsi välttämättömiä, niistä on myös monenlaista hyötyä yhteiskunnalle. Liitteessä eräs ajankohtainen kirjoitus Suomen kaivosten merkityksestä.

    https://www.talouselama.fi/uutiset/ei-mikaan-kongo-suomen-kaivokset-voivat-luoda-ymparistonkin-kannalta-kestavaa-teollisuutta/e766bb5b-0fb3-3875-8f4a-e7d57518ebf3

      • Laissa määrittelemättömän Sosiaalisen toimiluvan vaatiminen yhdeltä toimialalta on suuri riski kuusamolaisille.
        Se on päänavaus muidenkin elinkeinoalojen sosiaaliselle toimiluvalle.
        Kuusamon sanotaan elävän matkailusta. Kuitenkin matkailu nykymuodossaan aiheuttaa paljon pahennusta koska se käyttää huomattavassa määrin sellaisia alueita jotka eivät ole sen omistuksessa. Näihin alueisiin nojautuu esim koskenlasku, moottorikelkkailureitit, mönkijäsafarit ja jopa tavalliset hihtoladut joita ylläpidetään yksityistenalueilla.
        Sosiaalisen toimiluvan hakeminen yhdelle alalle johtaa satavarmastisen doveltamiseen myös muille aloille ja matkailun maanvaltaus on yksi suurimmista riitoja aiheuttavista asioista. Eli ko luvalla tullaan tappaneeksi myös matkailu tai ainakin sen toiminta vaikeuruu merkittävästi.

        • Kaivokset ovat välttämättömä, matkailu ei ole. Joulukuussa Englannista lentää satoja lentokoneellisia lapsiperheitä Rovaniemelle joulupukkia tapaamaan. Kuusamoonkin saapuu joka talvi suuri joukko ihmisiä lentäen tai omilla autoilla hiihtokekuksiin laskettelemaan ja ajelemaan moottorikelkoilla. Kuinka paljon tällaiset hupi/lomamatkat lisävät kasvihuonekaasupäästöjä? Paljon.

  4. Nukkuvaa karhua ei pidä herättää.

    Flöjt esiintyy mielellään tässä kaivosasiassa asiantuntijana, mutta jättää sangen huolettomasti huomioimatta hänen ideologiaansa soveltumattomia asioita.
    Yksi tällainen on se, että mihin tämä kaivoslakiin puuttuminen johtaa.
    Yleisesti annetaan ymmärtää, että suomen kaivoslaki on löysä, mutta se on kuitenkin tiukimpia maailmassa.
    Jos nyt aletaan vaatia muutosta kaivoslakiin, niin kaivosyhtiöt heräävät varmasti vaalimaan etujaan ja vetoomus on sen suuntaine, että miksi Suomessa ollaan niin tiukkoja kun muualla ei.
    Tällöin kaivoslakia on pakko löysentää ja samalla myös muita ympäristönsuojeluun yähtääviä lakeja ja asetuksia. Jotta päästään samalle viivalle muun maailman kanssa.
    Tämän huomasi myös Flöjtin parjaama Lintiläkin kun sanoi ettei kaivoslakiin ole syytä kajota.

  5. Jotta totuus nykyisestä Kaivoslaista ei unohtuisi ;

    https://demokraatti.fi/selvitys-kaivoslainsaadannossa-ei-suuria-muutostarpeita

    ” Kaivoslainsäädännössä ei ole tarvetta suurille muutoksille, ilmenee tänään julkaistusta selvityksestä. Esimerkiksi kaivosalueiden valtausta käsitteleviä pykäliä ei esitetä muutettavaksi.
    Selvityshenkilö Pekka Vihervuori ehdottaa lainsäädännön toimivuuden parantamista erilaisin pienemmin säännöstarkastuksin.”

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.