Guardian: ”Sementti – maailman tuhoisin materiaali” ilmastolle ja ympäristölle

11
Kaikissa kaupungeissa käytetään nykyään pääsääntöisesti sementtiä, betonia. Oulussa on kuitenkin jäljellä vielä joitakin vanhoja ja persoonallisia puurakennuksia. On aika ilmasto, viihtyvyys ja arkkitehtuurillisista syistä palata puurakentamiseen tai sitten kompensoitava betonirakentamisen kasvihuonekaasupäästöt esimerkiksi vaatimalla rakentamisen yhteyteen hybridi uusiutuvan energian ratkaisuja.

Guardian: Sementti – maailman tuhoisin materiaali ilmastolle ja ympäristölle

Arvostettu kansainvälinen media Guardian uutisoi (25.2.2019) Jonathan Wattsin artikkelilla ”Goncrete: the most destructive material on Earth” eli suomennettuna ”Sementti, tuhoisin materiaali maan päällä”
Pitkä artikkeli englanniksi luettavissa kokonaisuudessaan:
Wattsin artikkelin mukaan betoni on veden jälkeen käytetyin aine maan päällä, ja sen käyttö sisältää vaaroja maapallolle, ihmisten terveydelle ja kulttuurille. Wattsin mukaan sementti, betonirakentaminen, jos se olisi valtio, tuottaisi se kolmanneksi eniten kasvihuonekaasupäästöjä heti Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.
 —
Valitettavasti tästä merkittävästä betonirakentamisen kasvihuonekaasupäästöjen globaalista vaikutuksesta ei juuri mediassa ja päättäjien ilmastokeskustelussa puhuta. Ei varsinkaan silloin, kun keskustellaan kaupungistumisesta ja kaupunkien rakentamisesta. Jos tarkasteltaisiin kaupunkien betonirakentamisen vaikutuksia kaupunkien ”hiilineutraalisuuteen”, voisi johtopäätökset olla asumisen keskittämisen ja hajautetun liikenteen kritiikin suhteen hivenen toisenlaiset.
 —
Nyt kun globaalit kasvihuonekaasupäästöt ovat hiilidioksidin osalta nousseet WMO:n mukaan lähes 410 ppm tasolle, kun se turvallinen raja olisi ollut noin 350 ppm, on otettava tarkasteluun myös betonirakentamisen kasvihuonekaasujen vähentäminen ja kompensaatiot, jos olemme ilmastokeskusteluissamme johdonmukaisia.
NASA: ”This graph, based on the comparison of atmospheric samples contained in ice cores and more recent direct measurements, provides evidence that atmospheric CO2 has increased since the Industrial Revolution. (Credit: Vostok ice core data/J.R. Petit et al.; NOAA Mauna Loa CO2 record.) Find out more about ice cores (external site).” Lähde: https://climate.nasa.gov/evidence/

Betonivero vai kompensaatioita? 

Betonirakentamisen kasvihuonepäästöjä on vähennettävä joko betoniverolla tai betonirakentamisen kompensaatioilla.
Siis jos kerta vakavasti vaalikoneita myöten puhumme lihaverosta ja lentoverostakin.
Esimerkiksi kerrostalojen betonirakentamista tulisi kompensoida rakentamalla kerrostalojen yhteyteen uusiutuvan energian hybridiratkaisuja, kuten aurinkokattopeltejä. Suomessa on uraauurtava aurinkokattopelti yritys Varsinais-Suomessa, joka kilpailee asiassa Teslan kanssa. Lisäksi meillä on jo energiaa kerääviä seinäpintoja tai aurinkopaneeleilla vuorattuja seiniä. Oulun energian ”aurinkopaneeli” -seinä ihan oululaisena esimerkkinä.
Meidän on otettava tarkasteluun rakentamisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen osana kansallista ja kansainvälistä ilmastopolitikkaa. Suomen tulee edistää puukerrostalojen rakentamista ja julkisten rakennuksien rakentamista puusta. Myös yksityisten rakennuksien rakentamisessa tulee suosia puuta, mikä toimii siis kahdella tavalla ilmastoystävällisesti – sitoo hiiltä ja vähentää betonin käytön ilmastopäästöjä.
Lisäksi Arja Sarpola vinkkasi, että Oulun yliopistossa on kehitetty korvaavia rakennusmateriaaleja muun muassa Portland-sementille kehitetään koko ajan korvaavia tuotteita, geopolymeerejä, ekobetonia, ollen sementti vapaata. https://www.oulu.fi/yliopisto/node/41024?fbclid=IwAR1fVXTzxEnI2BGw4lK8BnSd5LscZ1VsS3chwFlvbB0_H4qJw9z1iyKKFwc
Oulun yliopiston innovaatiosta on uutisoinut myös tekniikka ja talous:
On muutoksen aika rakentamisessakin.
Kompensaatiojärjestelmä tulee nähdä mahdollisuutena tuottaa ilmastoystävällisempää uusiutuvaa energiaa myös kaupunkiympäristössä.
Jos betoniveroon mennään on verotuotot ohjattava ilmasto- ja ympäristöystävällisemmän rakentamisen kehittämiseen; puurakentamiseen ja esimerkiksi yllä mainittuun ekobetonin geopolymeereihin tai vastaaviin sekä niiden koerakentamiseen suuressa mittakaavassa. Lisäksi voidaan varoja käyttää uusiutuvan energian investointitukiin niin yksityisessä kuin julkisessa rakentamisessa.

 

11 KOMMENTTIA

  1. On se hirviä!! CO2-pit. on noussut 0,03%:sta 0,041%:iin. Arktinen jääpeite kasvaa ja paksuuntuu. Mutta kasvillisuus voi paremmin, kun niiden yhteyttämisessä tarvitsemaa hiilidioksidia on vähän enemmän.
    Myös näin kirjoitetaan: Professori: ”Ilmastonmuutosta liioitellaan liikaa”
    ”Kilpisjärven luonnossa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia 50 vuoden aikana.”
    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/professori-ilmastonmuutosta-liioitellaan-liikaa-1.166774

    ”Vesisateet sulattavat Grönlantia – mittaukset osoittavat päinvastaista”

    ”MTV3 on nettisivuillaan julkistanut uutisen, jonka mukaan tutkijat ovat havainneet vesisateita Grönlannissa yhä useammin jopa talven aikana. Tämän vuoksi Grönlannin jäämassa sulaa kiihtyvästi. Ja tietysti syynä on ilmastonlämpeneminen.
    Ja sitten maalaillaan uhkakuvia seuraavaan tapaan: ” Tutkimustulos on merkittävä, sillä Grönlannin mannerjäätikön sulaessa kokonaisuudessaan merenpinnan korkeus nousisi jopa seitsemän metriä. Tämä uhkaisi miljoonia rannikkoalueilla asuvia ihmisiä ympäri maailman.”

    Ilmastonmuutoksen uutisointiin kuuluu pelottelu ja syyllistäminen, joilla ihmisiä hallitaan.”
    http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271314-vesisateet-sulattavat-gronlantia-mittaukset-osoittavat-painvastaista

    Puurakentamistakin voidaan edistää, mutta mielestäni toisin keinoin.

  2. Mikäli suunnitelmasi onnistuu, eli betonirakentaminen vähentyy ja puurakentaminen lisääntyy globaalisti, miten ratkaisisit sen seurauksena syntyvän ongelman? Puurakentamisen tarpeisiin varattaisiin maa-alueita tehotuotetun talousmetsän kasvattamiseen. Talousmetsissä kasvaisi 1-3 eri puulajia. Kyseisen alueen lajisto köyhtyy ja kiihdyttää jo nykyistä lajikatoa.

    Tämän lisäksi haluaisin kuulla miten suhtaudut metsästykseen perinteenä ja luonnonsuojelukeinona ja miten takaat näiden perinteiden säilymisen ilmastonmuutoksen asettamissa haasteissa. Kerro toki myös aselupapoliittisia mielipiteitäsi.

    • Puurakentamisen edistäminen on hiiltä sitovaa rakentamista ja kaikki mikä rakennetaan muusta kuin betonista vähentää myös päästöjä. Jutussa on myös mainintoja ekobetonista joita on vasta Oulun yliopistolla ansiokkaasti kehitetty.

      Metsästys ja kalastus on pohjoisten alueiden alkuperäisten heimojen villiruoan hankintaa, nautintaa, jota voidaan suorittaa kestävästi metsästys- ja kalastusrajoituksien puitteissa. Riista- ja kalakantoihin vaikuttavat myös metsätalous (pehmeämpi valikoiva metsätalous tuottaa laatupuuta hirsirakentamiseen, mutta myös säilyttää paremmat riistakannat metsästykselle ja luonnon moninaiskäytölle/virkistykselle/luontokuvaamiselle). Ymmärtääkseni aselupiin ei ole tällä hetkellä tulossa mitään kiristyksiä. Pidän suomalaista metsästyskortti- ja aselupajärjestelmään pääsääntöisesti hyvänä verrattuna monen muun maan käytäntöihin.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.