Miksi en innostu Oulujoen patojen maailmanperintöhankkeesta?

2
Kuva: Pakkasaamu Oulujärven luusuassa, Oulujoella Vaalassa. 29.10.2018. Oulujoen niska odottaa vaelluskalojen; merilohien, meritaimententen, vaellussiian jne pintakäyntejä.. vaelluskaloista elävää jokea takaisin.

Miksi en innostu Oulujoen patojen maailmanperintöhankkeesta?

Oulun seudun mediassa on uutisoitu Oulujoen vesistön patojen maailmanperintöhankkeesta, missä käytännössä halutaan saada yhden Suomen valtavirran vesivoimalaitokset YK:n UNESCO:n maailmanperintölistalle.

Aikoinaan, kun asiaa (2018) käsiteltiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksessa en innostunut esityksestä liittää nämä rakennetut voimalaitokset maailman arkkitehtuuristen kohteiden joukkoon, koska ne on rakennettu ilman kalateitä vastoin alkuperäisiä vesivoimalaitoslupia ja myös ilman niihin, kalateihin, vaadittua riittävää 5 kuution virtaamaa. Lupaehtojen mukaisia kalatietä ei koskaan rakennettu, vaan vain kyhäelmiä toimimattomista kalahisseistä, joilla perusteltiin ettei kalateitä tarvitsisi rakentaa.

En siten voinut puoltaa Oulujoen vesistön betonipatojen sisällyttämistä UNESCO:n listalle, koska ne eivät edusta sellaista arkkitehtuuria mitä kannattaisi maailmalle ylpeästi esitellä suomalaisena innovaationa. Ei voi päästä UNESCO:n kulttuurilistalle, jos tuhosi jokivartisten kalastus- ja virkistyskulttuurin aina Oulujoen reitin Kainuun latvavesille saakka. Alkuperäisten ympäristölupien vastaisesti.

Oulujoen vesistö odottaa yhä vaelluskalojaan… ja kaipaa jokivartista kalastuskulttuuriaan heräämään eloon.

On syytä todeta, että lähes kaikkialla muualla maailmassa, jopa Venäjällä, rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen padottuihin vesivoimalaitoksiin kalatiet. Suomessa vesivoimayhtiöt hyvä veli verkostoineen ovat sen sijaan olleet vuosikymmeniä jokivartisten oikeutettuja vaateita vastaan, milloin milläkin tekosyyllä. Samaan aikaan vesivoimayhtiöt omistajatahoineen ovat mankala -periaatteella ja pörssisähköllään takoneet miljardeja, mutta eivät siitä ole antaneet takaisin joelle ja jokivartisille edes kalateiden rakentamisilla.

Suomen lohijokien patoaminen ilman kalateitä on Suomen 102 -vuotisen historian yksi suurimmista ryöstöistä ja häpeällisimmistä toiminnoista, joka on vienyt Pohjois-Suomen lukuisten lohijokien jokivartisten kulttuuriperinnön ja Itämeren lohikannat alennustilaan. Tämä luonnon ja ihmisten sielujen arpi ei umpeudu, ennenkuin Suomen energiayhtiöt kustantavat kalateiden ja vaelluskalojen palauttamisen padottuihin vesistöihin ja saadaan jokiekosysteemiä kunnioittavat velvoitteiden muutokset voimaan. Fortumin tulee alkaa edistää kalateitä pikaisesti.

Alla oli eriävä mielipiteen Oulujoen vesistön maailmanperintöhakemukseen 23.1.2018

eriävä mielipiteeni kohtaan Oulujoen vesistön vesivoima-arkkitehtuuri

Kriteerien mukaan pitäisi olla parhaista parhain kokonaisuus. Mielestäni Oulujoen vesistön vesivoimalaitosarkkitehtuuri ilman kalateitä eivät edusta sellaista arkkitehtuuria jota kannattaisi maailmalle ylpeästi esitellä. Voimayhtiöillä on ollut aikaa yli 30 vuotta kustantaa ja rakentaa ne kalatiet vapaaehtoisesti.

Esiselvityksessä mm. sivulla 96 todetaan: ”Maailmanperintökohde liittäisi voimayhtiöiden imagoon korkeimman kansainvälisen kulttuuristatuksen. Se olisi osoitus energiatuotannon, kulttuurin ja paikallisten yhteisöjen rinnakkaiselosta UNESCO:n vaativien kriteerien puitteissa.”

Tämä väite rinnakkaiselosta ei pidä paikkaansa: vesivoimalaitoksien rakentaminen ilman kalateitä tuhosi jokivartisen vaelluskalojen kalastamisen kulttuurin laajalla alueella Oulujoen vesistössä. Vesivoimayhtiöt eivät ole runsaista ja pitkäaikaisista vaatimuksista huolimatta korjanneet asiaa omaehtoisesti ja rakentaneet kalateitä omalla kustannuksellaan padottuun vesistöön. Ei ole mitään syytä palkita heitä tästä vuosikymmenten viivyttelystä. Päinvastoin.

Lisäksi Oulun Merikosken voimalaitoksen purkamisen selvittämistä vaelluskalojen ja Oulun alueen vetovoiman, brändin sekä matkailun käyttöön on tehty aiheellinen aloite Oulun valtuustossa.

Mika Flöjt

Varakansanedustaja, Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtaja, Oulujärven vapaa-ajan kalastaja, Vihreät

Palautamme vaelluskalat Oulujoen reitin vesistöön, luonnon ja jokivartisten iloksi.
Kun kalat yhteisellä ponnistuksella palaavat niin tulilla tavataan.

 

2 KOMMENTTIA

  1. Merikosken voimalan (Oulussa) kalatie toimii erittäin hyvin.
    Kalaa nousee voimalaitoksen yläpuolelle runsaasti.
    On myös esitetty, että esim. Merikosken voimalaitos puretaan ja Oulujoki ennallistetaan.
    Voimalaitoksen, voimalaitoksien, purkamisesta on lopputuloksena Oulujoen vedenpinnan lasku ja rumat jokirannat. Eli jokimaisema on pilalla ja virkistyskäyttökin vähintään kyseenalaista.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.