Lintilä ei toteuta suuren valiokunnan yksimielistä tahtoa

5
Kaivoslakiin halutaan tiukennuksia, ei heikennyksiä.

Eduskunta hyväksyi EU:n ja Kanadan välisen CETA-vapaakauppasopimuksen, valitettavasti, vaikka useat asiantuntijat olivat kritisoineet tämän CETA sopimuksen sisältävän merkittäviä riskejä suomalaisille. Muun muassa antavan kansainvälisille kaivosyhtiöille liikaa etua ja valtaa suhteessa paikallisten ihmisten (kuntien ja yhteisöjen) oikeusturvaan mahdollisissa kiistatilanteissa. Huoli on aiheellinen, sillä vastaavia ongelmallisia esimerkkitapauksia on jo maailmalta löydettävissä.

Erimielisyyttä on esiintynyt CETAan liittyvän investointisuojan merkityksestä, eli voiko kaivosyhtiöt jopa haastaa kuntia ja valtioita oikeuteen, jos ympäristölainsäädännöt tiukkenevat tai kaivoslakia muutetaan siten, että kaivoshanke ei loppumetreillä toteutuisikaan esimerkiksi mm. luontoarvojen ja muiden elinkeinojen vuoksi.

CETA sopimukseen liittyvien tulkinnallisten erimielisyyksien takia eduskunnan suuri valiokunta vaati ministeriötä selvittämään kaivoslain uudistamistarpeita ja ennenkaikkea toteuttamaan tarvittavat kaivoslain muutosesitykset ennen CETA sopimuksen voimaantuloa. Onneksi CETA ei ole vielä tullut voimaan, koska Italia ei ole sitä hyväksynyt. EU:ssa kaikkien jäsenmaiden on hyväksyttävä EU:n sopimat vapaakauppasopimukset ennen niiden voimaantuloa.

Ettei suomalaisten oikeusturva olisi häilyvän Italia -kortin varassa, suuri valiokunta vaati yksimielisissä päätöksessään pikaisesti Suomen hallitusta selvittämään kaivoslain uudistamistarpeet ja tarvittaessa toteuttamaan oikeusturvamuutokset ennen CETA sopimuksen voimaantuloa.  Ministeri Lintilä tilasi kyseisen selvityksen kaivosyhtiöiden hovijuristitoimistolta.

Ja sitä saa mitä tilaa: ”Ei tarvetta muutoksille” totesi kaivosyhtiöiden luottojuristit.

Vihreät, vasemmistoliitto ja demarit ovat oppositiopuolueiden tehtäväkuvan mukaisesti vaatineet ministeriltä selitystä kaivosteollisuuden lapaan syötetylle pelikuviolle. Miksipä kaivosyhtiöiden juristit olisivat ehdottaneet tiukennuksia kaivosyhtiöille.

Kansanedustaja Outi Alanko Kahiluoto (vihr.) kysyi tarkennusta ministeri Lintilältä (kesk.) kirjallisella kysymyksellään ministeriltä (7.1.2019):

”Onko hallitus valmis tilaamaan kaivoslain sekä muun lainsäädännön päivittämistarpeista uuden, puolueettoman selvityksen, jossa huomioidaan myös lainsäädännön uudistamistarpeet luonnonsuojelun, ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyn ja yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta; 
 
onko hallitus valmis selvittämään kaivosveron käyttöönottoa Suomessa ja 
onko hallitus valmis käynnistämään selvityksen kaivostoiminnan haittojen ehkäisystä ympäristörikoksia koskevan lainsäädännön ja sen valvonnan osalta?”
Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto kertoi tänään 4.2.2019 facebook seinällään:

 

”Sain hallitukselta vastauksen kirjalliseen kysymykseeni siitä, miten hallitus on valmis muuttamaan kaivoslakia ja kaivostoimintaan liittyvää lainsäädäntöä:

Vastaus: ei mitenkään.”

Että näin. Se siitä kansalaisyhteiskunnan vuosien CETA huolesta ja suuren valiokunnan arvovallasta.

Ministeri Lintilä myös vastaa, että hallituksessa ”ei nähdä välitöntä tarvetta selvittää kaivostoiminnan haittojen ehkäisyä ympäristörikoksia koskevan lainsäädännön tarkistamisen tai ympäristövaliokunnan osalta”.

Ei vaikka samaan aikaan ministeri Lintilä myöntää vastauksessaan ympäristövalvonnan resurssien leikkaukset. Ja ne vähäisetkin ympäristövalvojien rippeet ovat ELY -keskuksissa (E) elinkeino- ja (L) liikennepuolille alisteisessa asemassa. Malliesimerkki Kainuun ELY:n Talvivaara-Terrafame prosessien valvonta ja Lapin ELY:n Sierilän luontoarvojen käsittely. Johtopäätöksenä kansalaisyhteiskunnassa on ollut jo pitkään: itsenäinen ympäristövalvonta on palautettava.

Kaivosasioihin ei ole tulossa ympäristön muiden elinkeinojen ja yhteisöjen kannalta muutosta niin pitkään kuin entinen alkiolainen puolue on vallassa. Kaikki on myytävänä.

Kansalaiset voivat kuitenkin vaikuttaa kaivoslain kokonaisuudistukseen ja ympäristövalvontaan kansalaisaloitteiden ja poliittisten prosessien yhteisvaikutuksen kautta.

Muutosvoimat ovat NYT liikkeellä.

 

 

JAA

5 KOMMENTTIA

  1. Itse asiassa Flöjt on tässä suhteessa pahasti myöhässä. Suomen eduskunta hyväksyi sopimuksen jo 16.5.2018 ja huomautukset olisi pitänyt tehdä jo ennen tuota päivämäärää. Niitä vaan ei esitetty ja nyt kun asia on jo päätetty niin sitä ei voi enää muuttaa.

    Iyse asiassa tästä CETA-sopimuksesta on valtakunnallisesti Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Sopimus todennäköisesti kasvattaa Suomen ulkomaanvientiä Kanadaan nykyisestä 750 miljoonasta miljardiluokkaan. Ja se tietysti luo lisätyöpaikkoja suomeen.

    Loppujejn lopuksi seikka joka CETA-sopimuksessa hiertää on investointisuoja. Ko. suoja antaa mahdollisuuden haastaa valtioita oikeuteen, jos yritysten sijoitukset eivät niiden mielestä saa oikeudenmukaista ja tasa-puolista kohtelua tai suojaa[4] tai ne katsovat taloudellisia etujaan loukatun.

    Investointisuoja koskee tietysti sekä suomalaisia, muita EU:n yrityksiä ja myös Kanadalaisia yrityksiä, eli on molemminpuolinen. Se EI siis ole yksinomaan Kanadan yrityksiä suojaava.

    Tällaisesta epätasa-arvoisesta kohtelusta sopii esimerkiksi Kuusamon kaavapäätös josta olemme saaneet lukea sanomalehti Kalevasta aikoinaan. Siinä kunta kielsi kaavassa yksittäisen elinkeinon harjoittamisen sille sopivalla alueella.

    Mitä kaivoslain muuttamiseen tulee, niin sitä ei ole syytä muuttaa ainakaan toimijoille epäedulliseen suuntaan. Ei ole mitään syytä pelotella ulkomaisia investoijia pois Suomesta sillä asia tapahtuu myös toisinpäin eli suomalaisia toimijoita aletaan ulkomailla syrjiä ja se merkitsee pelkkää kurjuutta meille täällä Suomessa.

    • Suuri valiokunta toivoi kaivoslain uudistamista jo tällä vaalikaudella. CETA sopimus tulee olemaan ongelma suomalaisten ja luonnon oikeusturvalle.

      Kuusamon kaupunginhallitus on noudattanut valtuuston tahtoa ja puolustaa Kitka-Ruka-Oulanka alueen kaivoskieltoaluetta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaivosyhtiön tulee noudattaa Kuusamon valtuuston ja kuusamolaisten enemmistön tahtoa sekä luopua kaivoshankkeestaan.

      Kaivoslain uudistaminen on todella tarpeen. KaivoslakiNYT kansalaisaloite on tärkeä kansalaisaloite, suositeltavaa allekirjoitettavaa kaikille!

      • Kaava on perustuslain vastainen koska se syrjii yhtä elinkeiona toisten kustannuksella. kaupunki haki valituslupaa KHO:lta vain siksi, että saadaan lopultakin loppumaan tämä jatkuva vinkuminen ja päästään oikeisiin asioihin. KHO tulee palauttamaan asian käsittelyyn ja kaivoshankkeillekin tulee tilaa.
        Kuusamolaisia on jo tarpeeksi peloteltu kaivoshankkeen vaarallisuudella ihan turhaan ja asioita on vääristelty esim. uraanipitoisuuksien määrän korostamisella ja sen vaarallisuuden korostamisella. Tosiasiassahan uraani ei ole kovinkaan vaarallista ja vain pieni osa siitä säteilee.
        Jostain kumman syystä tämä ns. uraanivouhotus on nyt eduskuntavaalikampanjan käynnistyytä loppunut kokonaan. Syynä voi olla että vihreissä ollaan hyvin tarkkoja siitä, ettei sen edustajat levittele vääriä tai jopa valheellisia tietoja.

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.