Perustulolla työtä ja eroon köyhyydestä

1

Suomi on isojen valintojen edessä. Miten voimme luoda työtä ja vähentää köyhyyttä aikana, jolloin työelämä ja talous ovat murroksessa? Vihreiden valinta on tuoda sosiaaliturvamme vastaamaan 2020-luvun haasteita. Perustulon avulla työnteko olisi aina kannattavaa ja sosiaaliturva nostaisi ihmisiä nöyryyttämisen sijaan. Suomalaisten suuri enemmistö kannattaa perustuloa eri galluppien mukaan.

Nykyisen hallituksen (keskusta, kokoomus, siniset) aktiivimalli on lisännyt epävarmuutta, byrokratiaa ja ihmisten kokemaa nöyryyttämistä sekä epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Tilastoja se on hallitukselle parantunut, mutta käytännössä heikentänyt pienten ihmisten, vähävaraisten työttömien, asioita – elämästä selviytymistä. Perustulo on oikeudenmukaisempi, kunniallisempi, niin yhteiskunnalle ja ihmisille, kuin ihmisten kyykyttäminen.

Vihreiden perustulomallissa maksetaan vastikkeetonta 560 euron kuukausittaista perustuloa kaikille täysi-ikäisille suomalaisille. Malli osoitettiin kustannusneutraaliksi julkiselle taloudelle. Perustulo olisi veroton etuus, jota ei tarvitsisi erikseen anoa. Se korvaisi sosiaaliturvan vähimmäisetuudet ja vähentäisi näin turhaa hallintoa. Sen taso vastaa nykyistä perusturvaa. Ansioturva säilyisi nykyisellään.

Perustulo yksinkertaistaisi työn verotusta, sillä se on progressiivista verotusta korvaava tulonsiirto. Käytännössä se perittäisiin useimmilta takaisin työn verotuksella, joten sillä ei olisi suoraa vaikutusta vakituisessa työssä olevien käteen jääviin ansioihin.

Perustulo takaisi kohtuullisen perusturvan kaikille, jolloin ihminen voisi keskittyä lisäansioiden ja koulutuksen hankkimiseen. Se tekisi työnteosta aina kannattavaa. Nykyisin keikkatyöstä jää usein vain viidennes käteen, koska sosiaaliturva peritään takaisin pientenkin työansioiden vuoksi. Pienituloisella perustulo ei pienentyisi työnteon myötä. Perustulon vaikutuksista tärkein olisi se, että se lisäisi pienituloisen työn kannattavuutta ja vähentäisi köyhyyttä. Se poistaisi myös merkittävän osan rakenteellisesta työttömyydestä, kun vaihtelevillakin työmäärillä pystyisi elämään.

Digitalisaatio, robotisaatio, automatiosaatio, tekoäly ja tehokkuus ajattelu muuttaa rajusti suorittavan työn sisältöjä ja organisointeja. Työelämä on murroksessa. Perustulo kannustaa toimimaan muuttuvan työelämän haasteissa. Ihmisten elämänhallinta eri elämäntilanteissa helpottuisi ja työelämän mielekkyys lisääntyisi. Se toisi turvaa elämäntilanteiden vaihtuessa ja helpottaisi omien valintojen tekemistä.

Perustulo parantaisi erityisesti pienyrittäjien, luovan työn tekijöiden, freelancereiden ja muiden epävarmoissa työsuhteissa olevien asemaa – ihmisten, joiden on nykyisin vaikeaa tai jopa mahdotonta päästä perusturvan piiriin. Näin perustulo edistäisi yritteliään ja luovan talouden syntymistä. Myös maaseutuelinkeinot ja monituloyrittäjyys hyötyisivät perustulosta.

Pohjois- ja Itä-Suomessa olisi paljon mahdollisuuksia perustulon kautta. Koillismaalla, Kainuussa ja Oulun eteläisessä on paljon tarvetta lyhytaikaisille työtehtäville maa-, metsä-, kala- ja porotaloudessa, ikäihmisten hoivassa, mökkirakentamisessa sekä matkailussa. Perustulo tekisi lyhyenkin työn vastaanottamisen taloudellisesti kannattavaksi työntekijälle. Uskon perustulon samalla tavalla mahdollistavan lyhytaikaisia työsuhteita kaupungeissa ja lähiöissä erilaisissa tehtävissä muun muassa remonteissa ja ikäihmisten auttamisessa.

Sosiaaliturvan rohkea uudistaminen perustulon suuntaan avaisi Suomelle mahdollisuuden tavoitella korkeaa työllisyyttä sekä lisätä ihmisten vapautta omissa elämänvalinnoissaan. Askelia sitä kohtaan on jo otettu edellisillä vaalikausilla. Näissä vaaleissa tavoittelemme perustulon toteuttamista osana sosiaaliturvan uudistamista. Sen saama tuki on lisääntynyt yli puoluerajojen.

Lisää tietoa Vihreiden perustulomallista:

https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/koyhyys/perustulo

 

 

JAA

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.