Kaivosyhtiö Latitude harhauttaa ja hurskastelee

1
Maailman atomienergiajärjestön (IAEA/NEA) virallinen maailman uraanivarantojen "Red Book" -kirja, johon Suomenkin tunnetut uraanivarannot on raportoitu Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimesta pohjautuen Geologian tutkimuslaitoksen (GTK) uraanitutkimuksiin ja yhtiöiltä keräämiin tietoihin. Tärkeinpien uraaniesiintymien listalla mm. Kuusamon Kitkajoen Juomasuo. Lisäksi karttaan merkitty katkoviiva ympyrällä Kitkajärven, Rukan, Oulangan ja Etelä-Sallan alueelle tunnettu uraanivyöhyke. Maailman uraanivarantomerkinnöissä Suomen osiossa siis näkyvät kohteet, myös Kuusamo. Karttaa käytetty ministeriön esityksissä atomiteknillisessä seurassa.

Kirjoituksissaan ja kommenteissaan Latituden Hoyer on korostanut ettei he aloita kaivostoimintaa Kitkajärven ja Rukan välissä ”lähellä Rukaa” ja he eivät koske uraaniin. Samaan aikaan he eivät ole kuitenkaan luopumassa Rukan viereisten alueiden Sivakkaharjun ja Meurastuksenahon kaivospiireistä ja valtauksistaan eivätkä myöskään laajoista lisävaltauksista Konttiahon ja Kitkan Kouervaaran väliltä. Aikaisemmassa kritisoin näitä harhaanjohtamisia ”Kaivosyhtiö puhui itsensä pussiin” -kirjoituksessani (KS 17.1.2018), johon Hoyer jätti vastaamatta, koska se osui ja upposi. Kirjoituksessa osoitettiin että yhtiö hamuaa laajempaa hanketta kuin Juomasuo ja Maaninkavaara, ja heillä on valtaushankkeita koko Kitka-Ruka-Oulanka alueella sekä myös Kitkan ja Riisintunturin välissä Maaningalla sekä uraania nousee vääjäämättä.

Kuusamon uraania merkittävästi sisältävä uraanivyöhyke mm. Kitkajärvi – Kitkajoki – Oulanka alueella on merkitty mm. raporttiin Geologian tutkimuskeskus M 06/4522/-87/1/60 Tutkimuksien pohjalta Kuusamon uraanimalmiot on raportoitu ministeriön / GTK:n toimesta IAEA:n maailman uraanivarantoraportteihin yhdessä Talvivaaran ja Soklin kanssa. Kuusamon uraanikultamalmioita on esitellyt mm. Geologi Erkki Vanhanen kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tutkimusjulkaisussa: ’Vanhanen, E., 1989a. Uraniferous mineralizations in the Kuusamo schist belt, northeastern Finland. Ss. 169—186. Julkaisussa Metallogenesis of uranium deposits. Proceedings of a technical meeting on metallogenesis of uranium deposits, 9—12 March 1987, Vienna, Intern. Atomic Energy Agency, Vienna’. ”Juomasuon esiintymäalue paikannettiin keväällä 1985 geofysikaalisilta matalalentokartoilta. Paksuista maapeitteistä johtuen alueella on geofysikaalisten tutkimusten ohella tehty pääasiassa syväkairausta. […] Korkeimmat kulta- ja kobolttipitoisuudet on todettu sulfidipitoisesta serisiittikvartsikivestä, johon myös uraani, wolframi ja telluuri ovat rikastuneet. […] Tämän vahvistaa myös GTK:n entinen geologi Heikki Pankka Apu -lehden haastattelussa (Apu lehti nro 45/2010 s. 22) toteamus: ”Uraani kulkee esiintymässä käsikädessä, jos kultaa louhitaan uraani nousee mukana.”

GTK:n uraa­ni­po­ten­ti­aa­li­kar­tois­sa on erik­seen mai­nit­tu Kuusamossa Kou­er­vaa­ra, Konttiaho, Si­vak­ka­har­ju ja Juo­ma­suo. Latituden hallussa on kaksi kaivospiiriä Rukalla Sivakkaharju ja Meurastuksenaho ja Kitkajoella, Käylän ja Säkkilän kylien välissä kolme: Juomasuo-Hangaslampi-Pohjasvaara. STUK:in raportissa ”Säteilymittaukset Juomasuon louhoksessa” (28.10.1992 s.2) koelouhinnan aikana todetaan (suora lainaus): ”Jo louhittu malmi oli yllättävän uraanipitoista. Kasan päältä mitatut annosnopeudet olivat väliltä 5,5 – 6,7 uSv/h ja kasan sivuilla annosnopeudet olivat välillä 3,4 – 6,9 uSv/h. Tulosten perusteella voidaan arvioida että B-louhoksen malmissa, ainakin ensimmäisessä 2000 tonnin erässä, uraanipitoisuus on suurusluokaltaan lähes 1000 ppm (0,1%).

Lisäksi Juomasuolta on löydetty 13 kertaa korkeampia uraanipitoisuuksia (tutkitettu ja vahvistettu ALS Globalilla) kuin yhtiö kertoi aikaisemmin olevan korkeimmat pitoisuudet aikaisemmassa YVAssa.

Virallisessa raportissa ja ennenkaikkea GTK:n uraa­ni­da­ta­re­kis­te­ris­sä Latituden hallussa olevan Ru­kan Si­vak­ka­har­jun kai­vos­pii­rin uraa­nin kes­ki­pi­toi­suus (0,12%) on yli ydi­ne­ner­gi­a­lain mu­kai­sen uraa­ni­kai­vok­sen ta­lou­del­li­suus­ra­jan. Siis taloudellisuusrajan 0,1% pelkkänä uraania, joka taloudellinen tuotanto mahdollisuus on siis kyl­lä­kin käy­tän­nös­sä al­hai­sem­pi kun uraa­ni on liit­ty­nyt jo­hon­kin muu­hun mi­ne­raa­liin ku­ten kul­taan ja/tai kobolttiin. Edellä mainitun kyllä Hoyer tietää.

Dragonin Kuusamo Goldin osti Nero Australia, jonka edustajana Russell Delroy esitti Dragonia ja Kuusamo Goldia valittamaan Kuusamon kaavapäätöksestä. Tuo valitus on edelleen hallinto-oikeudessa. Nyt Russel Delroy on Kuusamo Goldin toimintaa jatkavan Latituden hallituksen puheenjohtaja, yrittäen edelleen kaataa Kuusamon yleiskaavan. Hoyer viittaa useasti Dragonin tutkimustietoihin. Dragon on esim. todennut  että Talvivaara osoittaa prosessin kuinka uraani voidaan jälkikäteen luvittaa tuotantoon. Samat mädät kaivoskakut uusilla kääreillä ja keulakuvilla.

Juomasuon peittämätön louhos saastuttaa

Geologian professori Matti Saarniston (koillissanomat 8.6.2007 s.7, toteamukseen Käylän Juomasuosta: ”Saarnistolla on selvä syy, ei ole olemassa ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, että uraanin louhinta- ja rikastus olisi onnistuttu pitämään suljetussa järjestelmässä. Uraanin louhintaa ei onnistuta hallitsemaan, onnettomuus sattuu ennemmin tai myöhemmin. Uraanipöly- ja lieju leviää laajalle ja pilaa vesistöt ja pohjavedet pysyvästi. Murskattu jätekivi säteilee radonia moninverroin enemmän kuin ehjä kallion pinta hän luettelee. Tästä vuoksi hän ei myöskään hyväksy esimerkiksi kullan kaivamista, jos kullan mukana nousee uraania. Koillismaalta löytyy tälläinen esiintymä esimerkiksi Käylän Juomasuolta.”

Oulun yliopiston Oulangan tutkimusasema suoritti mittauksen Käylän Juomasuon louhoksella Kitkajokivarressa 11.10.2010, jolloin mittaussarjan suurimmat pitoisuudet olivat jopa huippukorkeat 16,3 (µSv/h), kun normaali raja-arvo on 0,30 (µSv/h) Oulangan tutkimusasemanjohtaja tohtori Riku Paavola totesi niiden olevan: ”STUK:n Kuusamon ja Käylän netissä oleviin taustasäteilymittauksiin verraten nuo korkeimmat arvot ovat 150-200 –kertaisia.”  STUK:n tutkijan Mika Markkasen muistion mukaan Juomasuon koelouhoksella 1990 luvulla tehdyistä mittauksista: louhoksen työntekijöiden ”vuosittainen säteilyannos voi nousta lähelle säteilytyön raja-arvoa 5 mSv.” ja rikastamon työntekijöiden säteilyannos täyttyy jo kahdessa kuukaudessa. Lisäksi STUK vaati Outokumpua peittämään, suojaamaan, jälkihoitamaan avolouhoksen. Tätä ei koskaan tapahtunut. STUK on katsonut Käylän ja Säkkilän kylien välissä (n. 2 km kumpaankin) olevaa peittämätöntä radioaktiivisesti saastuttavaa uraanilouhosta tietoisesti läpi sormien. STUK onkin kaulaansa myöten Juomasuossa.

Juomasuon louhoksen saastumisen tutkimustuloksia julkistettiin (11.1.2014) mm. Juomasuon louhoksen viereltä otetun kivinäytteen uraanipitoisuus (n. 19 % uraania), louhosvedessä olevan sedimentin säteilypitoisuus (ylitti kansainvälisen säteilyn haitallisuusnormin kolmikertaisesti), louhosalueen ulkopuolelta kasvinäyte yli ydinenergialain toimenpiderajan.

Kunnat uraania sisältäviä hankkeita vastaan

Kittilän kunta vastusti yhtenä ensimmäisenä kuntana ns. uraania sisältäviä kaivoshankkeita Levin länsipuolen Aakenusvaara-Pahtavuoman alueen uraanikultamalmiossa. Kittilän kunta katsoi, ettei uraania sisältävät hankkeet sovi Kittilän ja Levin matkailuimagoon. Samanlaisen kielteisen imago päätöksen on tehnyt Joensuu ns. Kontiolahden uraania sisältävien kaivoshankkeiden osalta: ”Emme missään tapauksessa ole halunneet profiloitua uraanimyönteiseksi kuntana tai alueena, Penttilä (kaupunginjohtaja) kommentoi.” Kuusamon kaupunginhallitus on jo 2007 linjannut että:

”Uraaniin liittyvät varaus- ja valtaushankkeet tulee jäädyttää. Kuusamon kaupunki ei halua uraanikaivostoimintaa suojellun Koutajoen (Kitka- ja Oulankajokien) vesistöjen rannoille. Kaupungin kanta on, että mahdollisen uraanikaivostoiminnan myönteisetkään vaikutukset muun muassa työllisyydelle eivät riitä kompensoimaan sen kielteisiä vaikutuksia Kuusamon kahdelle merkittävälle elinkeinolle, matkailulle ja alkutuotannolle. Ko. kaivostoiminta muodostaisi ympäristö- ja terveysriskin alueen ainutlaatuiselle luonnolle ja vuosikymmeniä huolella rakennetulle luonto- ja matkailukaupungin imagolle. Jo valtauspäätöksestä ja tutkimuksista välittyvä tieto heikentää koko Koillismaan luonto- ja matkailutuotteiden imagoa ja alueen eri elinkeinojen kehittymistä”

Koillissanomat pääkirjoituksessaan (17.7.2006, Suora lainaus) totesi seuraavaa: ”Kaivostoiminnan puolesta puhujat vetoavat yleensä ensimmäisenä siihen, että kyseiset hankkeet tuovat työpaikkoja paikkakunnalle. Varmasti tuovatkin, mutta mikään työpaikka ei ole niin arvokas, että sellainen pitäisi perustaa hinnalla millä hyvänsä. Kaiken lisäksi näiden hankkeiden suurimmat voittajat ovat lopulta isot ulkomaalaiset kaivosyhtiöt, jotka toimivat pääsääntöisesti vain muhkeat rahalliset voitot mielessään. Niiden omistajat ja päättäjät eivät juurikaan välitä, minkälaisia paikallisia seuraamuksia heidän toiminnastaan aiheutuu. Kuusamolaisten kannattaa nyt ottaa järeät aseet käyttöönsä puolustaessaan arvokasta luontoaan ja imagoaan.”

Mika Flöjt

Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät

JAA

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Kommentointi edellyttää, että JavaScriptin suoritus selaimessa on sallittu.